Ronkainen EU:n uusimmasta ajatuksesta luoda yhteistä armeijaa: ”Puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista”

EU on Afganistanin kaaoksen jälkeen ideoimassa viidenkymmenen tuhannen kokoista nopean toiminnan joukkoa. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen näkee ajatuksessa lukuisia ongelmia. Ehkä juuri niiden vuoksi jo vuonna 1999 Helsingissä ideoidut joukot ovat jääneet kokoamatta.

EU:n puolustusministerien kokouksessa joukoista ei kuitenkaan päästy sopuun.

– Kokonaisuutena puolustuspolitiikan tulisi lähteä puhtaasti kansallisista tarpeista ja ratkaisuista, eikä olla sidonnainen EU:hun, Jari Ronkainen huomauttaa.

Ajatus yhteisistä EU-joukoista tuskin toteutuu tulevina vuosinakaan. Joukkojen perustamiselle ei ole riittävää poliittista tahtoa. Tahtotila voi toki muuttua, mutta puolustusliitto Naton ja EU:n sotilasjoukot toisivat liiaksi päällekkäisyyksiä keskenään.

EU:lla tosin on 1 500 hengen taistelujoukko. Tätä joukkoa ei ole kuitenkaan koskaan käytetty.

Nato- ja EU-joukoille päällekkäisyyksiä

Suurimpana käytännön ongelmana Ronkainen näkee Naton ja EU:n joukkojen päällekäisyydet. Rinnakkainen organisaatio ei ole hänen mukaansa mielekästä, koska moni EU-maa on myös Naton jäsenmaa.

– Nato-jäsenillä tuskin on suurta intressiä rakentaa rinnakkaista organisaatiota. Lisäksi vastuu- ja kustannuskysymykset ovat jääneet epäselviksi, hän muistuttaa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg huomautti, ettei EU-joukkojen resurssit voisi olla pois Naton resursseista. Pääsihteerin mukaan puolustusyhteistyö Pohjois-Amerikan kanssa on tärkeää Euroopalle.

EU:n päätöksenteko liian hidasta

Nopean toiminnan joukoista ei Ronkaisen mielestä kannata odottaa nopeaa toimintaa.

– EU:n nopean toiminnan joukot eivät vastaa nimeään. Päätöksenteon malli on niin kankea, että se vaatisi enemmän aikaa kuin mitä esimerkiksi nyt Kabulin tilanteessa oli, hän kertoo.

Kabulissa nähty kaaos johtui oikeastaan viime hetken paniikista. EU-maiden päättäjät eivät Ranskaa lukuunottamatta viitsineet vaivautua lukemaan lukuisia hälyttäviä raportteja Afganistanin turvallisuusjoukkojen tilasta.

EPP-ryhmän ajatushautomo Wilfried Martens Centre for European Studiesin politiikan johtaja Roland Freudenstein kertoo Politicolle, että raporteista kävi ilmi joukkojen hurja korruptio ja heikkous. Päätöksentekoa ohjasi ylitsepursuava optimistisuus ja toiveajattelu.

Varautumisaikaa ei olisi siten jäänyt riippumatta EU-joukkojen koosta.

Huoltovarmuutta ei sovi unohtaa

EU:ssa on yhteisymmärryksen puuttuessa ideoitu joukkojen perustamista vapaaehtoisten maiden pohjalta. Ronkainen ei usko tällaisen olevan Suomelle hyvä asia. Yhteistyötä voi tehdä muillakin tavoin. Yhteisessä kalustossa isojen maiden sanavalta jyräisi muut.

– Suomen on pidettävä mielessä myös oma huoltovarmuus. Jos puolustuskalustoa sovitettaisiin keskenään sopiviksi esimerkiksi EU-tason yhteishankintoina, jäisi suomalainen teknologia vääjäämättä jalkoihin. Suuret maat Saksa ja Ranska suosivat omiaan.

– Yhteinen puolustusmateriaali vaikuttaisi Suomen omavaraiseen tuotantoon, mikä on kuitenkin tärkeää kriisitilanteessa. EU-joukot olisivat Saksan ja Ranskan teollisuuden etu.