Ruohonen-Lerner: Karenssisäännöt parantaisivat luottamusta

KOLUMNI Aika ajoin Suomessa on keskusteltu virkamiesten ja poliitikkojen karenssiajoista silloin kun he siirtyvät julkisen sektorin merkittäviltä avainpaikoilta vastaavan toimialan yksityisen sektorin tehtäviin.

Aiheesta on keskusteltu erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä, kun kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö, ministeri Laura Räty ja ainakin yksi erityisavustaja ovat siirtyneet vastuullisista luottamus- tai virkatehtävistä suoraan yksityisen terveyspalveluyhtiön johtotehtäviin.

Mielestäni heillä pitäisi olla lakiin perustava jäähdyttelyaika, jotta he eivät pääsisi vahingoittamaan julkisen sektorin hankintoja, kun vievät mukanaan tuoretta tietoa mm. kilpailijoiden olosuhteista, hinnoista ja strategioista sekä julkisen sektorin sisäisistä toimintatavoista. Tiedän, että vastaavanlaisia siirtymiä on tapahtunut myös kunnissa.

Aihe on tärkeä ja ajankohtainen myös Euroopan parlamentissa. Virkamiesten lisäksi myös keskeisissä luottamustehtävissä toimivat poliitikot tulisi saada karenssisäädösten piiriin. Poliittiset luottamustoimet eivät saisi olla vain opettelu- ja näköalapaikkoja, joista siirrytään ensimmäisen mahdollisuuden tarjouduttua ”parempiin” tehtäviin.

EU:n komissio tiukensi vuonna 2014 lobbaussääntöjään ja pyrki samalla vähentämään pyöröovi-ilmiötä, eli päättäjien siirtymistä politiikasta suoraan liike-elämän lobbareiksi. Tästä huolimatta komission entinen puheenjohtaja José Manuel Barroso neuvoo nykyään pankkiiriliike Goldman Sachsia Brexit-asioissa. Ottaessaan tehtävän vastaan Barroso lupasi komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille pidättäytyä lobbaamasta uuden työnantajansa lukuun. Lupauksestaan huolimatta hän tapasi kokoomuslaisen komissaari Jyrki Kataisen viime vuoden lokakuussa.

Katainen oli Euroopan parlamentin täysistunnossa kuultavana 28.2. tapaamisestaan. Kataisen mukaan keskusteltiin kauppasopimuksista ja puolustuksesta, mutta sen tarkemmin hän ei halunnut kertoa keskusteluista, mikä aiheutti kriittisiä kommentteja. Tapauksesta on pyydetty lisäksi komission lausuntoa, jonka tulisi sisältää keskustelun aiheet.

Suomessa ei ole määrätty minkäänlaisia karenssiaikoja poliitikoille. Tein vuonna 2012 lakialoitteen koskien ministerien ja korkeiden virkamiesten karenssia, mutta laki-aloite ei tuolloin perustuslakivaliokunnassa edennyt. Mikä siis tekee asiasta niin vaikean?

Ongelmaksi on mainittu karenssiajalta maksettava korvaus. Se tulisi kuitenkin olemaan pieni hinta maksettavaksi siitä, että estettäisiin julkisen sektorin tuoreen sisäpiiritiedon valuminen suoraan liike-elämän hyödynnettäväksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner
Euroopan parlamentin jäsen, PS/ECR