Pääministeri Stefan Löfven siirsi sivuun kolme ministeriä mutta puolustusministeri Peter Hultqvist sai jäädä. Tämä ei riitä oppositiolle, jolla on enemmistö valtiopäivillä. Oppositio on kuitenkin valmis odottamaan syksyyn ja valtiopäiviä ei kutsuta erikseen koolle äänestämään hallituksen luottamuksesta.
Vahvassa mielipidemittausten myötätuulessa paistattelevan keskustan puheenjohtaja Annie Lööf purki opposition yhteisiä tuntoja Twitterissä.
– Emme vaadi valtiopäiviä nyt koolle, mutta tulemme palaamaan asiaan ensimmäisessä mahdollisessa yhteydessä, jos mitään uutta asiassa ei tapahdu.
Myös ruotsidemokraatit ilmoittivat tänään, etteivät luovu vaatimuksestaan hallituksen luottamuksen mittaamiseksi valtiopäivillä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Lue lisää
Lue lisää
