
Ruotsin poliisin lääke jengirikollisuuteen: häkki heilahtaisi yhä nuoremmille
Nuoret tekevät entistä rankempia rikoksia, joten seurausten on tultava perässä. Ruotsissa poliisi haluaa myös alle 15-vuotiaat rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vielä tänään he välttyvät raastuvalta eikä lastensuojelun toimenpiteillä ole tarvittavaa pelotevaikututusta.
Lysekilin poliisi on kyllästynyt muutaman kymmenen 11-18 vuotiaan nuoren jengiin, joka terrorisoi Göteborgin pohjospuolella sijaitsevan pikkukunnan keskustaa. Poliisi ei saa porukkaa kuriin, koska rikoksilla ei ole käytännön seuraamuksia.
– Meillä ei ole mitään keinoa puuttua 13-14-vuotiaiden tekemiin vakaviin rikoksiin ja se on myös valtakunnallinen ongelma, sanoo paikallispoliisi Henrik Rörberg Bohusläningen-lehden haastattelussa.
Rörberg on vuosikaudet seurannut kehitystä Lysekilissä ja nähnyt, kuinka nuoret aloittavat pikkurötöksillä ja syyllistyvät sen jälkeen yhä vakavampiin rikoksiin.
-Ensin on vahingontekoja, sitten vuorossa on ryöstöjä, uhkailuja ja pahoinpitelyjä. Jos kehitystä ei pystytä katkaisemaan, nuoret syyllistyvät aina vain pahempiin rikoksiin.
Rangaistusikärajan alentaminen on yksi keino puuttua tilanteeseen eikä Rörbergin mukaan suinkaan ainoa. Poliisi on kuitenkin nähnyt käytännössä, että nuoret saattavat miettiä käytöstään ennen kuin täyttävät 15 vuotta.
– Heitä mietityttää vaikkapa se, että rötöstelyn vuoksi edessä saattaa olla ongelmia ajokortin saamisen kanssa. Vanhemmat roistot sen sijaan ovat hyvinkin tietoisia rikosoikeudellisten seuraamusten ikärajasta. He pyrkivät hyödyntämään lapsia teettämällä heillä esimerkiksi huumerikoksia.
Paikallispoliisin esitys ei ole ainakaan heti ottanut tulta, vaikka suurkaupungeissa jengirikollisuus on todellinen ongelma. Valtakunnan poliitikot esittävät alle 15-vuotiaiden rikollisuuteen lääkkeeksi sosiaaliviranomaisten ja koulun yhteistyötä sekä poliisin näkyvämpää läsnäoloa ongelma-alueilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Työpaikkalähteet: Tytti Tuppurainen huutaa ja nöyryyttää – eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho: ”Tilanne on karmea”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen syyttää Tuppuraista huomion ohjaamisesta pois SDP:n kiusaamiskulttuurista – myös Lindtman saa täystyrmäyksen johtajuuden puutteestaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Sebastian Tynkkynen: X-tilini jäädytettiin Irania koskeneen julkaisun jälkeen
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.














