Hollantilainen kriminologi Katharina Krüsselmann omaa selityksen sille, miksi huumekauppaa pyörittävät jengit ammuskelevat toisiaan poikkeavasti eri Euroopan maissa. Selitys on periaatteessa yksinkertainen.

– Huumekauppaa käyvät jengit ottavat yhteen useimmiten maissa, joissa huumekauppaa käydään tukkutasolla, Katharina Krüsselmann sanoo Dagens Nyheterissä. Rahaa liikkuu paljon ja kilpailu markkinoista on kovaa, kuten Hollannissa ja Ruotsissa.

– Murhaluvut ovat pienimmillään silloin, kun jengit eivät sodi toisiaan vastaan. Kun joku sitten joutuu poliisin silmätikuksi jostakin jengistä tai useampia henkilöitä joutuu vankilaan, niin silloin toinen jengi saattaa yrittää kaapata markkinat. Tämä voi olla tilanne parhaillaan Ruotsissa.

Suomi on loppukäyttäjien maa

Huumekauppaa pyörittää Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus, josta jengit ovat kiinteä osa. Huumeiden käyttö sinänsä tai katukauppa eivät johda jengien välisiin ammuskeluihin, vaan syyt ovat muualla:

– Sekä Ruotsi että Hollanti ovat huumeiden läpikulkumaita. Suomessakin käytetään huumeita, mutta Suomi on loppukäyttäjien maa, Krüsselman arvelee.

Euroopan murhamaisemaa ja näkymiä voi tutkailla The European Homicide Monitorin (EHM) kautta. Mukana tutkimustyössä on myös Helsingin yliopisto.

SUOMEN UUTISET