

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsissa varastetaan lihaa – kaupat eivät enää uskalla pitää sisäfilettä hyllyissään
Lihasta on tullut myymälävarkaiden suosikkikohde Ruotsissa. Partaterien sijasta nyt varastetaan sisäfilettä. Toiminta on suunnitelmallisempaa ja varastetut lihaerät ovat suurempia kuin ennen. Kauppiaat epäilevät, että suuri osa varastetusta lihasta menee naapuriravintolaan tai toiseen kauppaan.
Liha on aina ollut myymälävarkaiden suosiossa, mutta nyt tilanne on pahempi kuin koskaan, kertoo Aftonbladet-lehti. Varkaudet ovat paremmin organisoituja ja varastetut lihaerät suurempia kuin ennen. Siirtyminen kasvipohjaiseen ruokavalioon ei tunnu myymälävarkaita kiinnostavan.
Ongelmat keskittyvät suurempiin kaupunkeihin. Esimerkiksi Linköpingissä sijaitsevasta Ica Maxi -myymälästä katosi 70 kiloa häränfilettä uudenvuoden alla.
Organisoitua toimintaa ja tilausvarkauksia
Vähittäiskauppojen liiton turvallisuuspäällikkö Nina Jelver kertoo Aftonbladetille, että lihavarkauksien määrä alkoi nousta voimakkaasti viime vuoden loppupuoliskolla. Samalla toiminnasta on tullut entistä järjestelmällisempää.
– Monesti kauppiaat kertovat, että kauppaan tuli usean henkilön seurue, joka täytti laukkunsa lihalla ja lähti ulos, Nina Jelver kertoo. Rikoksen tekotapa paljastaa, että kyseessä on selkeä tilaustyö.
– Kauppiaat tietävät, että liha päätyy nurkan takana olevaan ravintolaan tai muihin kauppoihin.
Lehden yleisönosastolle lähettämässään avoimessa kirjeessä kauppiaat kertovat samaa tarinaa: lihavarkauksien määrä on noussut yhtä matkaa inflaation kanssa ja organisoidun rikollisuuden osuus korostuu.
Lihat piiloon
Lihavarkauksien määrän kasvu on johtanut siihen, että monissa kaupoissa kaikkein arvokkaimmat lihat otetaan pois hyllystä kello 18, koska useimmat näpistykset tapahtuvat sen jälkeen.
Kaupat ovat myös joutuneet suojaamaan lihatuotteitaan DNA-turvamerkinnöillä ja lisäämään myymälävartijoiden määrää. Kaikki tämä lisää elintarvikekauppojen kustannuksia.
Ruotsalaisen lihan menekki kärsii
Lisäksi lihavarkaudet ovat johtaneet siihen, että monet kauppiaat tilaavat hyllyynsä entistä vähemmän ruotsalaista lihaa. Tämä vaikuttaa koko elintarvikeketjuun.
Seurannaisvaikutuksena tästä kaikesta on se, että ruotsalaisten lihantuottajien on entistä vaikeampi saada tuotteitaan kaupaksi. Viime kädessä tämä vaikuttaa Ruotsin ruokaturvaan ja maatalouden elinvoimaan.
Vuonna 2021 Ruotsissa ilmoitettiin noin 43 000 myymälävarkautta, joiden yhteissumma oli useita miljardeja kruunuja. Vuodesta 2010 lähtien myymälävarkauksien määrä on kaksinkertaistunut.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuudesta: Tämä on maahanmuuton ongelma – tekijää holhoava ja paapova ja uhrin unohtava rikospolitiikka on Suomen kansallinen ominaispiirre

Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä

Kokoomus lisäisi integraatiota ratkaisuksi maahanmuuton ongelmiin, perussuomalaiset vaatii tunnustamaan tiettyjen maahanmuuttajaryhmien aiheuttamat ongelmat: ”Muuten emme pysty korjaamaan asioita”

Perussuomalaiset vaatii järkeä rangaistuksiin: Sarjakuristajat pidettävä lukkojen takana, taparikolliset vankilaan, Isis-vaimot tuomiolle – ”Suomalaiset ansaitsevat turvaa rikoksentekijöitä vastaan”
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.