SAK:n lakkouholle ei näy loppua – elinkeinoministeri Rydman kiirehtisi lakkoja rajoittavien lakien saamista voimaan: ”Liitot toimivat vastuuttomasti”

Elinkeinoministeri Wille Rydman haluaisi kiirehtiä työrauhalainsäädännön voimaan saamista. – Siksi, jotta vastaisuudessa pystyisimme välttämään kilpailukykyä, hyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot.

Elinkeinoministeri Wille Rydman arvioi eilisessä A-studiossa, että viikkojen mittaisten lakkojen lasku liikkuu sadoissa miljoonissa euroissa. Hänen mukaansa liitot toimivat vastuuttomasti ja lakiesitystä poliittisten lakkojen rajoittamiseksi tulee kiirehtiä.

– Kyllä tämä korostaa erityisesti tarvetta sille, että työrauhalainsäädäntö pitäisi saada nopeasti hyväksytyksi, jotta meillä pystyttäisiin välttämään kilpailukykyämme, hyvinvointiamme ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot vastaisuudessa.

Suomi menettää investointeja

Rydman muistuttaa myös lakkojen kerrannaisvaikutuksista, jotka tulevat näkymään vasta viiveellä.

– Totta kai lakoilla on vaikutusta siihenkin, millaisena investointiympäristönä Suomi nähdään. Jos Suomi arvioidaan kovin lakkoherkäksi maaksi, näyttäytyy Suomi yhä vähemmän houkuttelevana investointikohteena myös kansainvälisille investoijille. Kun investointeja menetetään, lasku kansantaloudelle kasvaa entistä suuremmaksi, Rydman sanoo.

Hän oli eilen Ylen A-studiossa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta seuranaan.

SAK ja eräät sen jäsenliitot ilmoittivat keskiviikkona jatkavansa työtaistelutoimia vielä ainakin viikolla, sillä toivottua yhteisymmärrystä ei löytynyt keskiviikkona tapaamisessa työministeri Arto Satosen (kok.) kanssa yhteispalaverissa. Satonen tapasi myös yrittäjäjärjestöjä.

Eloranta vihjasi, että lakoille ei loppua välttämättä näy.

– Painetta pitää olla riittävästi, jotta ratkaisu ehkä joskus syntyy, Eloranta sanoi.

Liitot eivät voi määritellä hallitusohjelmaa

Rydman huomautti, että eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus ei tarvitse suostumusta työmarkkinajärjestöiltä lainvalmistelussa eikä lakkoilulla voi vaikuttaa hallituksen politiikkaan.

– Nyt on kyse poliittisista lakoista. Silloin kun on kyse erimielisyyksistä työehdoissa, osapuolina ovat työnantaja ja työntekijät.

– Toki lakimuutoksia tehtäessä olisi hyödyllistä hyödyntää työmarkkinajärjestöjen osaamista, jotta lakiesityksistä tulee laadullisesti mahdollisimman hyviä. Tässä työmarkkinajärjestöillä olisi annettavaa, vaikka politiikan ison linjan määrittelee hallitusohjelma. Sitä ei voi muuttaa lakoilla.

SAK-pomo vähättelee lakkojen haittoja

Lakkoilun vaikutukset haittaavat myös monen tavan kansalaisen elämää, esimerkiksi polttoaine uhkaa loppua joiltakin asemilta käynnissä olevien lakkojen vuoksi. Huoltoasemaketju SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljanen kertoi tiistaina Ylelle, että polttoaine on jo loppunut eräiltä yksittäisiltä asemilta lakkoviikkojen aikana.

Eloranta vähätteli tilannetta. Hän tyytyi toteamaan, että lakot saattavat tuottaa harmia yhteiskuntaan.

– Jos bensa yhdeltä asemalta loppuu, en pidä sitä vielä kauhean suurena ongelmana, Eloranta sanoi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan poliittisten lakkojen rajoittamisesitys. Valtiovarainministeri Riikka Purra onkin äskettäin arvioinut, että poliittiset lakot jatkunevat niin pitkään kuin niitä rajoittava uusi lainsäädäntö saadaan voimaan.

Rydman myös haluaisi kiirehtiä työrauhalainsäädännön voimaan saamista mahdollisimman nopeasti.

– Siksi, jotta vastaisuudessa pystyisimme välttämään kilpailukykyä, hyvinvointia ja suomalaisia työpaikkoja tuhoavat lakot.