

KUVAKAAPPAUS/YLE
Elinkeinoministeri Rydman vaatii ay-johtajia kantamaan vastuuta: ”Eniten poliittisista lakoista kärsivät työntekijät”
SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru yritti eilen A-studiossa sumentaa työmarkkinakeskustelua väitteellä, jonka mukaan hallitus olisi työmarkkinaosapuoli. Elinkeinoministeri Wille Rydman kuitenkin oikoi propagandaa ja huomautti, että poliittisilla lakoilla vastustetaan sitä, että hallitus tekee lainsäädäntöuudistuksia. – Tästä on nyt kyse, eikä siitä, että hallitus olisi rajoittamassa työntekijän asemaa, Rydman sanoi.
Maanantaina alkaneet ay-liikkeen poliittiset mielenosoitukset ovat pysäyttäneet satamat ja tavaraliikenteen. Isot metsäyhtiöt ovat ajaneet poliittisten lakkojen vuoksi alas osan tehtaistaan ja myös keskeyttäneet palkanmaksun.
Poliittisten lakkojen hintalappua yhteiskunnalle on vaikea tarkasti arvioida, mutta summat ovat suuria. Elinkeinoministeri Wille Rydman pitää lakkoilutoimintaa täysin vastuuttomana.
– Taloudellinen tilanne Suomessa on muutenkin vaikea. Nyt päälle isketään vielä poliittiset lakot, joiden lasku nousee miljardiluokkaan, Rydman sanoo.
Hän oli eilen vieraana A-studiossa kansanedustaja Krista Kiurun (sd) kanssa.
Uudistuksilla parannetaan kilpailukykyä
Kiuru toisti usein ay-väen suusta kuullun väitteen, jonka mukaan hallitus olisi ottanut ”työmarkkinaosapuolen roolin” työmarkkinakiistassa, jossa ay-liike vastustaa hallituksen työelämäuudistuksia.
– Vaikka kuinka monta kertaa sen kieltäisit, niin näin on. Siksihän täällä on tällaiset lakot, Kiuru sanoi.
Rydman oikoi Kiurun puheita:
– Suomalainen malli on, että työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään työehtosopimuksista. Tämä on hyvä. Työehtosopimukset ovat yleissitovia, ja siitä hallitus pitää kiinni.
– Nyt puhutaan kuitenkin poliittisista lakoista eli siitä, että vasemmistopuolueita vaaleissa taloudellisesti rahoittavat ammattijärjestöjen johtajat järjestävät vasemmistopuolueiden myötävaikutuksella poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan sitä, että hallitus tekee lainsäädäntöuudistuksia. Tästä on nyt kyse, eikä siitä, että hallitus olisi rajoittamassa työntekijän asemaa, Rydman sanoi.
Hän huomautti, että hallituksen uudistukset tähtäävät parempaan työn tekemisen ja vastaanottamisen kannustavuuteen ja Suomen kilpailukyvyn parantamiseen.
– Tämä on työntekijän etu.
Lakkoilulla laajoja negatiivisia vaikutuksia
Poliittisilla työtaisteluilla on laajoja vaikutuksia yhteiskunnan kaikille sektoreille ja ihmisten arkeen. Lakoilla on pitkälle heijastuvia negatiivisia vaikutuksia yrityksille, työntekijöille ja kuluttajille.
Hallitus aikoo rajata poliittisten lakkojen kestoa 24 tuntiin, ja myös muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto rajataan kahteen viikkoon. Kiurun mielestä uudistus on tarpeeton, koska Suomessa poliittiset lakot eivät olisi kummoisella tasolla.
– Ruotsissakin lakkoillaan vähemmän. Nyt on kyse demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä pelisäännöistä, Kiuru sanoi.
Äskettäin kuitenkin poliittisten lakkojen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite sai kasaan tarvittavat allekirjoitukset ja aloite etenee eduskuntaan. Aloitteessa on jo liki 70 000 allekirjoitusta, mikä kertoo osaltaan kansalaisten kyllästymisestä poliittisiin mielenosoituksiin.
Rydman vastasi Kiurulle, että Suomessa ei tarvita enempää vastakkainasettelun lietsontaa.
– Meillä on vieressämme vihamielinen, sotaa käyvä valtio. Emme todellakaan tarvitse tähän enempää vastakkainasettelua. Toivon, että viesti välittyy Hakaniemen herroille, jotka ovat rahoittaneet vasemmistopuolueita vaaleissa. Toivon, että he kantaisivat vastuun vaikeassa taloudellisessa ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Paperitehtaat keskeyttivät palkanmaksun
Lähinnä palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ajaman poliittisen lakon myötä useat paperitehtaat ovat tällä viikolla ilmoittaneet ajavansa tuotantoaan alas ja keskeyttävänsä työntekijöiden palkanmaksun.
– On valitettavaa, että tässä tilanteessa ollaan. Näitä asioita tultaneen puimaan oikeudessa työnantajien ja työntekijäosapuolen välillä. Yleisellä tasolla voin todeta, että tilanne on äärimmäisen ikävä paitsi työntekijälle myös koko kansantaloudelle.
– Ay-pamppujen puheissa painottuu työntekijän etu, mutta konkretia on sitä, että kaikkein eniten poliittisista lakoista kärsivät nyt työntekijät, Rydman sanoi.
Hän korosti, että poliittisilla lakoilla halutaan vaikuttaa nimenomaan hallituksen ajamiin lainsäädäntömuutoksiin. Uudistukset kuitenkin toteutuvat.
– Hallitus on sitoutunut omaan ohjelmaansa, pitää siitä kiinni ja ei ole sopinut mistään muusta, Rydman sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lainsäädäntömuutokset palkanmaksu paperitehtaat ay-pomot lakkoilu valtiontalous vastakkainasettelu vasemmistopuolueet työntekijät Työmarkkinat kustannukset Wille Rydman SAK Krista Kiuru kansalaisaloite hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”

Oppositiolla heikot eväät julkisen talouden pelastamiseksi: Keskusta ja SDP tarjoavat tyhjää, vihreät haluaa leikata eläkeläisiltä

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

SAK:n lakkouholle ei näy loppua – elinkeinoministeri Rydman kiirehtisi lakkoja rajoittavien lakien saamista voimaan: ”Liitot toimivat vastuuttomasti”

Terveisiä naapurilta: Suomen PK-valtaisille työmarkkinoille sopisi Tanskan menestysmalli – joustavuus ja riittävä muutosturva onnistumisen takana

Tampereen kaupunki tekee politiikkaa tilavuokrauksissa – vasemmistolaiset esiintyjät kelpaavat puhujalavalle, perussuomalaiset eivät

Perussuomalaiset: Ministeri Rydman on käyttänyt perustuslaillisia oikeuksiaan itsensä puolustamiseen
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












