
Saksalaiskoululaisten oppimistulokset romahtivat – Saksa Pisa-sokissa
Koululaisten oppimistasoa vertailevan kansainvälisen Pisa-tutkimuksen tulos on sokki saksalaisille. 15-vuotiaiden nuorten lasku- ja lukutaito osoittautui kehnommaksi kuin koskaan kahdenkymmenen vuoden mittausjakson aikana. Toimittaja Pertti Rönkkö raportoi Berliinistä.
Kun laskutaito oli neljä vuotta sitten huono 22 prosentilla kaikista oppilaista, niin nyt heidän osuutensa on kasvanut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 30 prosenttia 15-vuotiaista ei osaa esimerkiksi laskea tavaroiden arvoa eri valuutoissa.
Tulokset ovat lähes yhtä huonoja lukutaidon kohdalla. Joka viides koululainen ei ymmärrä keskipitkästä tekstistä sen olennaista sisältöä.
Erityisen huonosti menestyivät maahanmuuttajaperheiden lapset, joita on koululaisista 26 prosenttia. Edellisessä tutkimuksessa lukemisongelmia oli 63 prosentilla, nyt 67 prosentilla.
Kotien varallisuuserot vaikuttavat
Saksan opetusalan ammattiliiton mukaan eräs syy maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksiin ovat liian suurien luokkakokojen ja pätevien opettajien puutteen lisäksi kieliongelmat sekä vanhempien huono sosiaalinen asema.
Kotien varallisuuserot ja vanhempien koulutustaso heijastuvat Saksassa oppimistuloksiin enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Eräänä selittävänä tekijänä pidetään koronaa. Koulurakennukset olivat Saksassa pandemian aikana kiinni keskimäärin kolme kuukautta, mikä oli kauemmin kuin useissa muissa maissa.
Monet oppilaat valittivat opettajien innottomuutta pitää heihin yhteyttä etäopetuksen aikana. Etäopetus ei tuottanut toivottua tulosta huonon digitaalitekniikan takia.
Berliiniläisessä Tagesspiegel-lehdessä muistutetaan, miten myös aikoinaan koulutuksesta vastaavien saksalaispoliitikkojen opintomatojen kohteena ollut ”Pisa-Suomi” on romahtanut aikaisemmilta kärkipaikoilta.
Heikko koulumenetys tuo jättilaskun
– Saksalaisten koululaisten suoritusten heikkeneminen aiheuttaa suuria huolia. 15-vuotiaiden suoritukset matematiikassa ja lukemisessa ovat kokonaisen kouluvuoden verran jäljessä siitä, missä oltiin vuosia sitten. Tällaista takapakkia ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, sanoo koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Ludger Wössmann ifo-taloustutkimusinstituutista.
Hänen mukaansa nyt on alemmalle tasolle kuin missä Saksassa oltiin yli 20 vuotta sitten.
Instituutissa on laskettu, että jälkeenjääminen Pisa-tuloksissa, kuten nyt matematiikassa tulee maksamaan Saksan taloudelle vuosisadan loppuun mennessä noin 1400 miljardia euroa.
Tasapäisyydestä luovuttava
Saksalainen AfD-puolueen hallituksen jäsen Carlo Clemens näkee eräinä huonon menestyksen syinä yhtenäisyyskoulujärjestelmän sekä koulujen ja opettajien ylikuormituksen.
Hänen mukaansa tilannetta voitaisiin korjata luopumalla luokkien homogeenisuuden vaatimuksesta, palauttamalla erityisopetus heikoimmille oppilaille, pienentämällä luokkakokoa sekä järjestämällä siirtolaislapsille kieliopetus ennen koulun alkua.
Clemensin mielestä opetuksessa olisi nostettava saksan kieli ja matematiikka etusijalle.
Pertti Rönkkö, Berliini
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Pisa-tulokset sen kertovat – ennen ainakin suomalainen koulu oli parempi

Vaihtoehto Saksalle -puolue luokiteltiin ”varmennetusti äärioikeistolaiseksi” myös Sachsenin osavaltiossa

Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Koponen: Opetushallitus on laitettava leikkuriin
Viikon suosituimmat

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
