Saksaan perusteilla olevan uuden vasemmistopuolueen johtaja Sahra Wagenknecht arvostelee entistä omaa puoluettaan, vasemmistopuolue Linkeä, tavallisen ihmisen unohtamisesta. Demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallituksen talous-, ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaa hän pitää saksalaisille turmiollisena. Erityiset rapsut hän antaa vihreille.
Tammikuuhun asti yhdistysmuotoisena toimiva puolue mittaa kannatustaan keväällä EU-vaaleissa ja syksyllä useissa entisen Itä-Saksan alueen osavaltiovaaleissa.
Saksan liittopäivillä istuvan vasemmistopuolue Linken ryhmä lakkautti itse itsensä sen entisen ryhmäpuheenjohtajan ja Saksan tunnetuimpiin vasemmistopoliitikkoihin kuuluvan Sahra Wagenknechtin ja ryhmän varapuheenjohtajan Amira Mohamed Alin ilmoitettua perustavansa oman puolueen.
Heitä seurasi kahdeksan muuta vasemmistopuolueen 39 liittopäiväedustajasta.
Vasemmistoryhmä hajosi kohtalokkain seurauksin
Linken ryhmän supistuminen alle 37 edustajaan vei siltä virallisen liittopäiväryhmän aseman. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa puheajan lyhenemistä istunnoissa.
Ilman virallista asemaa ryhmällä ei ole oikeutta tehdä aloitteita eikä jättää vastattavaksi kysymyksiä tai vaatia nimenhuutoäänestystä. Ryhmästatuksen menettäminen lopetti myös valtion taloudellisen avustuksen, mikä on johtanut ryhmän 162 työntekijän työsuhteen päättymiseen.
Parhaillaan kiistellään, voiko vasemmistopuolue Linke säilyttää ryhmän hajoamisesta huolimatta liittopäivien puhemiehistössä varapuheenjohtajan paikan.
Linken mandaatilla varapuhemiehenä istuvan Petra Paun eroamista vaatii kristillisdemokraattien lisäksi AfD-puolue, jonka omat varapuhemiesehdokkaat kaikki muut puolueet ovat torjuneet tähän mennessä yhteisrintamana istuntokaudesta toiseen jatkuvalla boikotillaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto”
Sahra Wagenknechtin yhdessä muiden puoleensa hylänneiden vasemmistopuoluelaisten kanssa perustama ”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” aikoo järjestäytyä varsinaiseksi puolueeksi tammikuussa.
Se aikoo asettaa ehdokkaita toukokuussa järjestettäviin EU-vaaleihin ja moniin syksyllä pidettäviin osavaltiovaaleihin. Parhaillaan liitto kerää nettikampanjalla itselleen kannattajia, sponsoreita ja lahjoituksia.
Uuden puolueen tarvetta Wagenknecht kumppaneineen perustelee nykypolitiikan epäsosiaalisuudella ja kansalaisten kasvavalla epäluottamuksella valtiota kohtaan.
”Saksan luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan”
Uutta puoletta perustavien mukaan Saksan on luovuttava sokeasta ekoaktivismistaan ja asetettava selvät rajat maahanmuutolle. Molemmat synnyttävät levottomuutta ja pelkoa elintason romahtamisesta.
Syyksi pesäerolle vasemmistopuolue Linkestä uuden puoleen perustajat luettelevat muun muassa sen erkaantumisen perinteisestä äänestäjäkunnastaan.
Linke on keskittynyt heidän mukaansa liiaksi erilaisten urbaanien aktivistiryhmien ajamiin asioihin samaan aikaan kun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolustaminen ovat jääneet vähemmälle.
– Kun Linken olisi kuulunut toteuttaa rohkeasti omaa, tunnistettavaa oppositiopolitiikkaansa, se on jättänyt tilaisuutensa käyttämättä ja muuttunut sen sijaan epäröiväksi ja pehmeäksi, uutta puoluetta perustavan liiton manifestissa todetaan.
”Järjen ja oikeudenmukaisuuden liitto” ei hyväksy konfliktien ratkaisemista sotilaallisilla keinoilla. Ulkopolitiikassa se arvostaa Willy Brandtin (sd.) linjaa.
Bundeswehrin on varustauduttava sen mukaan vain oman maan puolustamiseen eikä kansainvälisin sotiin. Ukrainan avustamista nykylaajuudessaan liitto pitää epäviisaana ja kohtuuttomana.
”Ukrainan EU-jäsenyys käy veronmaksajille kalliiksi”
Tuleva vasemmistopuolue vaatii Saksaan aitoa mielipiteenvapautta muistuttamalla, että nyky-Saksassa sanktioidaan yhä useammin hallitukseen kohdistuvaa kritiikkiä muun muassa sillä seurauksella, että AfD-puolueen vetovoima kasvaa entisestään.
Sahra Wagenknecht syytti manifestin hengessä perjantaina liittopäivillä perustuslakioikeuden kumoaman tämän vuoden budjetin uusintakäsittelyn yhteydessä Olaf Sholzin (sd.) hallitusta Saksan talouden ajamisesta maailman teollisuusmaiden peränpitäjäksi.
– Muut teollisuusmaat elävät samassa maailmassa ja kärsivät samoista kriiseistä, mutta siitä huolimatta niiden talous kasvaa, inflaatio on alempi kuin meillä ja koululaiset oppivat lukemaan ja laskemaan, laukoi tuleva puoluejohtaja.
– Sähkö, matkustaminen, ruoka ja ravintolassa syöminen kallistuvat ensi vuonna entisestään. Kuinka monta eläkeläistä aiotte syöstä vielä köyhyyteen? hän kysyi katsoen hallitusaitioon, jossa ei istunut sen kummemmin liittokansleri Olaf Scholz kuin valtiovarainministeri Christian Lindnerkään (FDP).
Wagenknecht nosti esille myös Ukrainan mahdollisen jäsenyyden EU:ssa, jonka hän pelkää tulevan maksamaan veronmaksajille satoja miljardeja euroja.
Politiikantutkijat luokittelevat Wagenknechtin liikkeen ja tulevan puolueen ”vasemmistokonservatiiviseksi protestipuolueeksi”.
Sen nykyistä hallitusta kritisoivat näkemykset ilmasto- ja siirtolaispolitiikasta lähentelevät enemmän kristillisdemokraattien ja AfD:n kuin vasemmistopuolue Linken kantoja.
Koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen
Saksalainen politiikantukija Thorsten Faas uskoo Deutschlandfunk-radion haastattelussa, että Wagenknecht-puolueelle löytyy potentiaalia niin AfD-puolueen kuin myös Linke-puolueeseen pettyneistä äänestäjistä.
Tutkimuslaitos Forsan trendianalyysi kertoo Wagenknecht-puolueen kannatukseksi korkeintaan kolme prosenttia. Joissakin aikaisemmissa kyselyissä oli useampi kuin joka neljäs saksalainen periaatteessa valmis harkitsemaan äänensä antamista tulokkaalle.
Puolueen tulikoe on toukokuussa EU-vaaleissa ja syykuussa Brandenburgin, Sachsenin ja Thüringenin maapäivävaaleissa, joissa suosituin puolue on tällä hetkellä AfD.
Vasemmistopuolue Linkeä Wagenknecht ei pidä vastustajanaan, mutta sen sijaan koalitio vihreiden kanssa ei tule kysymykseen. Viikkokatsauksessaan hän luokittelee vihreät epäpäteväksi ja valheelliseksi puolueeksi, joka osoittaa loputonta ylimielisyyttä ihmisten sosiaalisille ongelmille.
Eurooppa ei voi hänen mukaansa yksin pelastaa maapallon ilmastoa.
Merkelin politiikka ylitti kestokyvyn
Saksan tähänastista maahanmuuttopolitiikkaa Wagenknecht kritisoi sanomalla, että Merkelin ”Willkommen, tervetuloa” -politiikka on ylittänyt saksalaisten kestokyvyn, josta todistaa myös Pisa-tutkimuksen tulos.
Kristillisdemokraattien kanssa hän on samoilla linjoilla hyväksyessään CDU:n uuden linjauksen, että turvapaikkahakemuksista voidaan päättää tulevaisuudessa kolmansissa maissa.
Pertti Rönkkö, Berliini