

LEHTIKUVA
Saksassa vaaditaan vastatoimia AfD-puolueen kasvun hillitsemiseksi – mielipidetutkija vertaa 1930-lukuun
Vaihtoehto Saksalle -puoleen kannatuksen nopea kasvu itäisten osavaltioiden lisäksi myös muualla Saksassa synnyttää muissa puolueissa ja teollisuusliitossa levottomuutta ja vaatimuksia vastatoimista. Mielipidetutkija vertaa tilannetta Hitlerin nousuun 1930-luvulla.
Levottomuuden taustalla on Forsa-tutkimuslaitoksen rutiinitutkimuksiin kuuluva mielipidekysely, jossa tiedustellaan, mitä puoluetta saksalaiset äänestäisivät, jos ensi sunnuntaina pidettäisiin liittopäivävaalit.
Monia järkyttänyt tulos näyttää seuraavalta:
1. Kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) 31 % (vuonna 2021 pidetyissä liittopäivävaaleissa kannatus oli 24,1 %),
2. Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 23 % (10,3 %),
3. Sosialidemokraattinen puolue SPD 14 % (25,7 %),
4. vihreät 13 % (14,8 %),
5. liberaalit FDP 5 % (11,5 %),
6. vasemmistopuolue Linke 3 % (4,9 %)
7. muut puolueet 11 % (6,3 %).
Perusteilla oleva uusi vasemmistopuolue ei ole kyselyssä mukana.
Scholzin hallituksen kannatus on romahtanut
Saksaa tällä hetkellä hallitsevassa liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa koalitiossa mukana olevien sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien yhteinen kannatus jäisi tämän kyselyn mukaan 32 prosenttiin, mikä on meneillään olevan vaalikauden heikoin tulos.
Jos kristillisdemokraatit lopettaisi boikottinsa ja olisi valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa, niin Saksaan olisi mahdollista muodostaa oikeistolainen enemmistöhallitus.
AfD on ollut entisen DDR:n alueella sijaitsevissa osavaltioissa jo pitkään suosituin puolue siitä huolimatta, että liittopresidentti, muut puolueet, ay-liike, valtamedia, kirkot ja lukemattomat kansalaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti sitä vastaan
Nousua ei ole estänyt edes se, että politiikkaan sotkeutumisesta entistä useammin kritisoitu kotimaantiedustelu on luokitellut puolueen oikeistoradikaaliksi ja perustuslaille varalliseksi juuri siellä, missä sen kannatus on kasvaa nopeimmin.
AfD on idässä ylivoimainen
Tunnelmaa kuumentavat Eurooppa-vaalien lisäksi Brandenburgin, Thüringenin ja Sachsenin osavaltioissa pidettävät maapäivävaalit.
Mielenkiinnolla odotetaan, lisääkö AfD ääniosuuttaan myös osassa Berliiniä helmikuussa pidettävissä liittopäivävaalien uusintavaalissa. Vuonna 2021 sitä äänesti 8,1 prosenttia uurnilla käyneistä.
Tuoreimpien kyselyjen mukaan AfD on voittamassa Brandenburgissa, Thüringenissä ja Sachsenissa syykuussa sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit ja nousemassa 27-35 prosentin kannatuksellaan vahvimmaksi poliittiseksi voimaksi.
Vasemmistopuolue Linken pirstaloituminen voi muuttaa tilannetta entisestään AfD:n eduksi.
”Kauhua synnyttävä kasvu”
Forsa-tutkimuslaitoksen johtaja Manfred Güllner kutsuu AfD:n kannatuksen kasvua ”kauhua synnyttäväksi”.
Hän vertaa tilannetta Hitlerin kansallissosialistisen työväenpuolueen NSDAP:n nousuun vuoden 1930 vaaleissa.
– Natsit saivat silloin 15 prosenttia äänioikeutettujen äänistä. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin tuli Adolf Hitleristä valtakunnankansleri, sanoo Güllner uutisviestissään.
Monet puolestaan muistuttavat keskustelupalstoilla, että AfD:tä vastaan kampanjoidaan ja sen kimppuun isketään samoilla keinoilla kuin mitä natsit käyttivät käyttivät aikoinaan aatteensa vihollisia ja arvoselijoita vastaan.
Poliitikot etääntyneet kansalaisten arkihuolista
Saksalaisten suurimpia ongelmia ovat kyselyn mukaan hallituksen talouspolitiikka ja maan taloudellinen tilanne, maahanmuutto, integraatio ja pakolaiset, sosiaaliset ongelmat ja kasvava epätasa-arvo sekä sodat ja konfliktit.
Huolia saksalaisille aiheuttavat myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä energiahuolto.
Forsan johtaja pitää eräänä syynä poliittisen ilmaston muuttumiselle puolueiden etääntymistä tavallisten äänestäjien arjesta.
81 prosenttia asiaa koskevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että useimmilla poliitikoilla ei ole enää realistista käsitystä kansalaisten todellisista huolista.
Teollisuusliitto unohtaa vahingolliset vihreät
AfD:n menestymistä tulevissa vaaleissa pelkäävä Saksan teollisuusliiton presidentti Siegfried Russwurm leimaa AfD:n ”menneisyyteen katsovaksi nationalistiseksi liikkeeksi”.
– Äänen antaminen AfD:lle ei ole pelkästään protestia vaan vahingollista Saksan taloudelle ja Saksan kansainväliselle maineelle globalisoituvassa maailmassa, sanoo teollisuusliiton johtaja vaatien yhteiskunnallista kampanjointia AfD:tä vastaan.
AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla vastaa Russwurmille, että Saksan taloudelle, saksalaisten hyvinvoinnille ja Saksan menestykselle vahingollisia ovat vihreät kumppaneineen, jotka ajavat alas teollisuutta, pienentävät energian saantia ja nostavat sen hintaa.
Tästä osoituksena Chrupalla mainitsee muun muassa nopeasti lisääntyvät yritysten konkurssit sekä Saksan laman puolelle kääntyneen talouskehityksen.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liittopäivävaalit enemmistöhallitus Teollisuusliitto Tino Chrupalla äänestäjät Olaf Scholz Puoluekannatus ilmastopolitiikka AfD vihreät SDP talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa Saksassa ja se näkyy myös vaalituloksissa

Saksan demarit vakavan äärellä – liittokansleri Scholz: rajaton maahanmuutto tarkoittaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän loppua

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Saksaan perustetaan uusi oikeistopuolue – osa CDU:n jäsenistä pitää nykyistä puoluettaan liian vasemmistolaisena

Toimittajien salakuunteluraportti sai saksalaiset kaduille vastustamaan AfD-puoluetta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















