

LEHTIKUVA
Saksassa vaaditaan vastatoimia AfD-puolueen kasvun hillitsemiseksi – mielipidetutkija vertaa 1930-lukuun
Vaihtoehto Saksalle -puoleen kannatuksen nopea kasvu itäisten osavaltioiden lisäksi myös muualla Saksassa synnyttää muissa puolueissa ja teollisuusliitossa levottomuutta ja vaatimuksia vastatoimista. Mielipidetutkija vertaa tilannetta Hitlerin nousuun 1930-luvulla.
Levottomuuden taustalla on Forsa-tutkimuslaitoksen rutiinitutkimuksiin kuuluva mielipidekysely, jossa tiedustellaan, mitä puoluetta saksalaiset äänestäisivät, jos ensi sunnuntaina pidettäisiin liittopäivävaalit.
Monia järkyttänyt tulos näyttää seuraavalta:
1. Kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) 31 % (vuonna 2021 pidetyissä liittopäivävaaleissa kannatus oli 24,1 %),
2. Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 23 % (10,3 %),
3. Sosialidemokraattinen puolue SPD 14 % (25,7 %),
4. vihreät 13 % (14,8 %),
5. liberaalit FDP 5 % (11,5 %),
6. vasemmistopuolue Linke 3 % (4,9 %)
7. muut puolueet 11 % (6,3 %).
Perusteilla oleva uusi vasemmistopuolue ei ole kyselyssä mukana.
Scholzin hallituksen kannatus on romahtanut
Saksaa tällä hetkellä hallitsevassa liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa koalitiossa mukana olevien sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien yhteinen kannatus jäisi tämän kyselyn mukaan 32 prosenttiin, mikä on meneillään olevan vaalikauden heikoin tulos.
Jos kristillisdemokraatit lopettaisi boikottinsa ja olisi valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa, niin Saksaan olisi mahdollista muodostaa oikeistolainen enemmistöhallitus.
AfD on ollut entisen DDR:n alueella sijaitsevissa osavaltioissa jo pitkään suosituin puolue siitä huolimatta, että liittopresidentti, muut puolueet, ay-liike, valtamedia, kirkot ja lukemattomat kansalaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti sitä vastaan
Nousua ei ole estänyt edes se, että politiikkaan sotkeutumisesta entistä useammin kritisoitu kotimaantiedustelu on luokitellut puolueen oikeistoradikaaliksi ja perustuslaille varalliseksi juuri siellä, missä sen kannatus on kasvaa nopeimmin.
AfD on idässä ylivoimainen
Tunnelmaa kuumentavat Eurooppa-vaalien lisäksi Brandenburgin, Thüringenin ja Sachsenin osavaltioissa pidettävät maapäivävaalit.
Mielenkiinnolla odotetaan, lisääkö AfD ääniosuuttaan myös osassa Berliiniä helmikuussa pidettävissä liittopäivävaalien uusintavaalissa. Vuonna 2021 sitä äänesti 8,1 prosenttia uurnilla käyneistä.
Tuoreimpien kyselyjen mukaan AfD on voittamassa Brandenburgissa, Thüringenissä ja Sachsenissa syykuussa sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit ja nousemassa 27-35 prosentin kannatuksellaan vahvimmaksi poliittiseksi voimaksi.
Vasemmistopuolue Linken pirstaloituminen voi muuttaa tilannetta entisestään AfD:n eduksi.
”Kauhua synnyttävä kasvu”
Forsa-tutkimuslaitoksen johtaja Manfred Güllner kutsuu AfD:n kannatuksen kasvua ”kauhua synnyttäväksi”.
Hän vertaa tilannetta Hitlerin kansallissosialistisen työväenpuolueen NSDAP:n nousuun vuoden 1930 vaaleissa.
– Natsit saivat silloin 15 prosenttia äänioikeutettujen äänistä. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin tuli Adolf Hitleristä valtakunnankansleri, sanoo Güllner uutisviestissään.
Monet puolestaan muistuttavat keskustelupalstoilla, että AfD:tä vastaan kampanjoidaan ja sen kimppuun isketään samoilla keinoilla kuin mitä natsit käyttivät käyttivät aikoinaan aatteensa vihollisia ja arvoselijoita vastaan.
Poliitikot etääntyneet kansalaisten arkihuolista
Saksalaisten suurimpia ongelmia ovat kyselyn mukaan hallituksen talouspolitiikka ja maan taloudellinen tilanne, maahanmuutto, integraatio ja pakolaiset, sosiaaliset ongelmat ja kasvava epätasa-arvo sekä sodat ja konfliktit.
Huolia saksalaisille aiheuttavat myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä energiahuolto.
Forsan johtaja pitää eräänä syynä poliittisen ilmaston muuttumiselle puolueiden etääntymistä tavallisten äänestäjien arjesta.
81 prosenttia asiaa koskevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että useimmilla poliitikoilla ei ole enää realistista käsitystä kansalaisten todellisista huolista.
Teollisuusliitto unohtaa vahingolliset vihreät
AfD:n menestymistä tulevissa vaaleissa pelkäävä Saksan teollisuusliiton presidentti Siegfried Russwurm leimaa AfD:n ”menneisyyteen katsovaksi nationalistiseksi liikkeeksi”.
– Äänen antaminen AfD:lle ei ole pelkästään protestia vaan vahingollista Saksan taloudelle ja Saksan kansainväliselle maineelle globalisoituvassa maailmassa, sanoo teollisuusliiton johtaja vaatien yhteiskunnallista kampanjointia AfD:tä vastaan.
AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla vastaa Russwurmille, että Saksan taloudelle, saksalaisten hyvinvoinnille ja Saksan menestykselle vahingollisia ovat vihreät kumppaneineen, jotka ajavat alas teollisuutta, pienentävät energian saantia ja nostavat sen hintaa.
Tästä osoituksena Chrupalla mainitsee muun muassa nopeasti lisääntyvät yritysten konkurssit sekä Saksan laman puolelle kääntyneen talouskehityksen.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liittopäivävaalit enemmistöhallitus Teollisuusliitto Tino Chrupalla äänestäjät Olaf Scholz Puoluekannatus ilmastopolitiikka AfD vihreät SDP talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa Saksassa ja se näkyy myös vaalituloksissa

Saksan demarit vakavan äärellä – liittokansleri Scholz: rajaton maahanmuutto tarkoittaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän loppua

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Saksaan perustetaan uusi oikeistopuolue – osa CDU:n jäsenistä pitää nykyistä puoluettaan liian vasemmistolaisena

Toimittajien salakuunteluraportti sai saksalaiset kaduille vastustamaan AfD-puoluetta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää