

LEHTIKUVA
Saksassa vaaditaan vastatoimia AfD-puolueen kasvun hillitsemiseksi – mielipidetutkija vertaa 1930-lukuun
Vaihtoehto Saksalle -puoleen kannatuksen nopea kasvu itäisten osavaltioiden lisäksi myös muualla Saksassa synnyttää muissa puolueissa ja teollisuusliitossa levottomuutta ja vaatimuksia vastatoimista. Mielipidetutkija vertaa tilannetta Hitlerin nousuun 1930-luvulla.
Levottomuuden taustalla on Forsa-tutkimuslaitoksen rutiinitutkimuksiin kuuluva mielipidekysely, jossa tiedustellaan, mitä puoluetta saksalaiset äänestäisivät, jos ensi sunnuntaina pidettäisiin liittopäivävaalit.
Monia järkyttänyt tulos näyttää seuraavalta:
1. Kristillisdemokraatit (CDU ja CSU) 31 % (vuonna 2021 pidetyissä liittopäivävaaleissa kannatus oli 24,1 %),
2. Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD 23 % (10,3 %),
3. Sosialidemokraattinen puolue SPD 14 % (25,7 %),
4. vihreät 13 % (14,8 %),
5. liberaalit FDP 5 % (11,5 %),
6. vasemmistopuolue Linke 3 % (4,9 %)
7. muut puolueet 11 % (6,3 %).
Perusteilla oleva uusi vasemmistopuolue ei ole kyselyssä mukana.
Scholzin hallituksen kannatus on romahtanut
Saksaa tällä hetkellä hallitsevassa liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtamassa koalitiossa mukana olevien sosialidemokraattien, vihreiden ja liberaalien yhteinen kannatus jäisi tämän kyselyn mukaan 32 prosenttiin, mikä on meneillään olevan vaalikauden heikoin tulos.
Jos kristillisdemokraatit lopettaisi boikottinsa ja olisi valmis yhteistyöhön AfD:n kanssa, niin Saksaan olisi mahdollista muodostaa oikeistolainen enemmistöhallitus.
AfD on ollut entisen DDR:n alueella sijaitsevissa osavaltioissa jo pitkään suosituin puolue siitä huolimatta, että liittopresidentti, muut puolueet, ay-liike, valtamedia, kirkot ja lukemattomat kansalaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti sitä vastaan
Nousua ei ole estänyt edes se, että politiikkaan sotkeutumisesta entistä useammin kritisoitu kotimaantiedustelu on luokitellut puolueen oikeistoradikaaliksi ja perustuslaille varalliseksi juuri siellä, missä sen kannatus on kasvaa nopeimmin.
AfD on idässä ylivoimainen
Tunnelmaa kuumentavat Eurooppa-vaalien lisäksi Brandenburgin, Thüringenin ja Sachsenin osavaltioissa pidettävät maapäivävaalit.
Mielenkiinnolla odotetaan, lisääkö AfD ääniosuuttaan myös osassa Berliiniä helmikuussa pidettävissä liittopäivävaalien uusintavaalissa. Vuonna 2021 sitä äänesti 8,1 prosenttia uurnilla käyneistä.
Tuoreimpien kyselyjen mukaan AfD on voittamassa Brandenburgissa, Thüringenissä ja Sachsenissa syykuussa sosialidemokraatit ja kristillisdemokraatit ja nousemassa 27-35 prosentin kannatuksellaan vahvimmaksi poliittiseksi voimaksi.
Vasemmistopuolue Linken pirstaloituminen voi muuttaa tilannetta entisestään AfD:n eduksi.
”Kauhua synnyttävä kasvu”
Forsa-tutkimuslaitoksen johtaja Manfred Güllner kutsuu AfD:n kannatuksen kasvua ”kauhua synnyttäväksi”.
Hän vertaa tilannetta Hitlerin kansallissosialistisen työväenpuolueen NSDAP:n nousuun vuoden 1930 vaaleissa.
– Natsit saivat silloin 15 prosenttia äänioikeutettujen äänistä. Kaksi vuotta ja neljä kuukautta myöhemmin tuli Adolf Hitleristä valtakunnankansleri, sanoo Güllner uutisviestissään.
Monet puolestaan muistuttavat keskustelupalstoilla, että AfD:tä vastaan kampanjoidaan ja sen kimppuun isketään samoilla keinoilla kuin mitä natsit käyttivät käyttivät aikoinaan aatteensa vihollisia ja arvoselijoita vastaan.
Poliitikot etääntyneet kansalaisten arkihuolista
Saksalaisten suurimpia ongelmia ovat kyselyn mukaan hallituksen talouspolitiikka ja maan taloudellinen tilanne, maahanmuutto, integraatio ja pakolaiset, sosiaaliset ongelmat ja kasvava epätasa-arvo sekä sodat ja konfliktit.
Huolia saksalaisille aiheuttavat myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä energiahuolto.
Forsan johtaja pitää eräänä syynä poliittisen ilmaston muuttumiselle puolueiden etääntymistä tavallisten äänestäjien arjesta.
81 prosenttia asiaa koskevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että useimmilla poliitikoilla ei ole enää realistista käsitystä kansalaisten todellisista huolista.
Teollisuusliitto unohtaa vahingolliset vihreät
AfD:n menestymistä tulevissa vaaleissa pelkäävä Saksan teollisuusliiton presidentti Siegfried Russwurm leimaa AfD:n ”menneisyyteen katsovaksi nationalistiseksi liikkeeksi”.
– Äänen antaminen AfD:lle ei ole pelkästään protestia vaan vahingollista Saksan taloudelle ja Saksan kansainväliselle maineelle globalisoituvassa maailmassa, sanoo teollisuusliiton johtaja vaatien yhteiskunnallista kampanjointia AfD:tä vastaan.
AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla vastaa Russwurmille, että Saksan taloudelle, saksalaisten hyvinvoinnille ja Saksan menestykselle vahingollisia ovat vihreät kumppaneineen, jotka ajavat alas teollisuutta, pienentävät energian saantia ja nostavat sen hintaa.
Tästä osoituksena Chrupalla mainitsee muun muassa nopeasti lisääntyvät yritysten konkurssit sekä Saksan laman puolelle kääntyneen talouskehityksen.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liittopäivävaalit enemmistöhallitus Teollisuusliitto Tino Chrupalla äänestäjät Olaf Scholz Puoluekannatus ilmastopolitiikka AfD vihreät SDP talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksaan syntyvä uusi vasemmistopuolue vaatii muutosta ilmasto-, maahanmuutto- ja Ukraina-politiikkaan

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa Saksassa ja se näkyy myös vaalituloksissa

Saksan demarit vakavan äärellä – liittokansleri Scholz: rajaton maahanmuutto tarkoittaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän loppua

”EU:n pahin painajainen” voitti Hollannin vaalit – maahanmuuttokriittinen valtavirta vahvistuu Euroopassa

Kevään EU-vaaleissa muhii jättiyllätys – maahanmuuttokriittisyys nousussa kautta Euroopan

Saksaan perustetaan uusi oikeistopuolue – osa CDU:n jäsenistä pitää nykyistä puoluettaan liian vasemmistolaisena

Toimittajien salakuunteluraportti sai saksalaiset kaduille vastustamaan AfD-puoluetta
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

Vihreät syyttää hallitusta sateenkaari-ihmisiin ja maahanmuuttajiin kohdistuneista järjestöleikkauksista – Lehtinen: ”Kaksisuuntainen kotoutuminen” ei kuulu valtion ydintehtäviin
Vihreät julkaisi omalla somekanavallaan kuvan, jossa he syyttivät hallitusta järjestöavustusten leikkaamisesta vähemmistöiltä, sateenkaari-ihmisiltä, perheiltä ja maahanmuuttajilta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













