

Pixabay
Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa katsauksestaan maan poliittisesta tilanteesta ja syksyn tulevasta hallitusväännöstä.
Saksassa on varsin yleisesti arvioitu syyskuun vaalien jälkeen syntyvän kristillisdemokraattien CDU ja CSU, vihreiden ja vapaiden demokraattien FDP hallitus. CDU:n ja demarien SPD:n suuri koalitio loppuisi. Niitä onkin ollut peräti kolme Merkelin 16 vuoden vallassaolon aikana.
Uusimmissa gallupeissa CDU on selvässä nousussa, noin 32 prosentin kannatus. Vihreät ovat laskeneet 27 prosentin tasolta 21 prosenttiin. FDP:n kannatus on ennätyskorkealla 13 prosenttia. SPD on juuttunut ennätysalhaalle tasolle 14 prosenttiin.
Vaalitaistelu on täydessä käynnissä. CDU ja FDP sekä toisaalta vihreiden näkemyserot ovat suuria talous- ja EU-politiikassa sekä ilmastopolitiikassa (Spiegel 21.6.2021).
Vihreät kannattavat hyvin löysää finanssipolitiikkaa ja julkisen velan kasvattamista. He ehdottavat myös useita veronkorotuksia. CDU ja FDP ovat tiukan politiikan kannalla. Velan kasvu tulee pysäyttää ja budjetin alijäämä tulisi poistaa. CDU ja FDP painottavat yrityssektorin merkitystä talouden kasvulle ja tuottavuuden kohentamiselle. Vihreille julkinen talous on etusijalla.
CDU ja FDP haluaisivat palauttaa EU:n toimintaan tiukat finanssipolitiikan säännöt. Niitä edusti aiemmin vakaus- ja kasvusopimus, joka hyllytettiin koronan alettua. Tämä sopimus määritteli julkiselle velkaantumiselle ylärajan ja budjetin alijäämälle alarajan. Ne olivat velalle 60 prosenttia ja alijäämälle kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vihreät kannattavat EU:ssa yhteisvastuun lisäämistä ja riskien jakoa jäsenmaiden kesken. Heille kelpaa uusi elvytysrahasto, euroalueen oma budjetti ja yhteiset velkakirjat eli eurobondit. Vihreät ovat selvästi poliittisen unionin perustamisen kannalla. Siihen kuuluisi laaja yhteinen finanssipolitiikka ja monia EU:n omia veroja.
CDU ja FDP suhtautuvat varauksellisesti yhteisvastuiden kasvattamiseen. Tämä merkitsisi alati kasvavia tulonsiirtoja EU:n pohjoisista jäsenvaltioista eteläisiin ja itäisiin jäsenmaihin. Saksassa hyväksyttiin 750 miljardin elvytysrahasto yllättävänkin laajalti. Nyt ilmapiiri on muuttunut yhteisvastuiden lisäämisen vastaiseksi. Lähinnä vihreät ja osin SPD ovat edelleen yhteisvastuiden lisäämisen kannalla. Tämä linjaus ilmeisesti rassaa jo niiden kannatusta.
Liittopäivävaalit ovat syyskuun lopulla. Hallituksen muodostamisesta tulee äärimmäisen vaikeaa, koska myös ilmastopolitiikassa on suuria näkemyseroja CDU:n ja FDP:n sekä toisaalta vihreiden välillä.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan kristillisdemokraatit etsivät liittokansleriehdokasta – kahden ehdokkaan välille muodostunut sakea soppa

Saksan vihreät euforian vallassa – Koskenkylä: vaaliohjelma on täyttä utopiaa, 137-sivuisen vaaliohjelman kustannuksia ei laskettu

Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa

Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua

Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko

Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole

Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä

Perussuomalaiset: EU:n tulee siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa – ”Vaikuttamisen ainoan tarkoituksen tulee olla kansallisen etumme palveleminen”
Viikon suosituimmat

Helsinki Pride ryhtyi kyttäämään kansalaisia verkossa – botti löysi vihapuhetta jo tunneissa
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä

Suomi on maailman toiseksi vähiten rasistinen maa – vaikka vihervasemmisto ja valtamedia muuta väittää
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Tynkkynen: Tämä päivä jää häpeätahrana suomalaisen oikeuslaitoksen historiaan
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.

Suomi perui pään leikkaamisella uhkailleiden irakilaiskaksosten oleskeluluvat, mutta palautuskielto estää karkotuksen – Antikainen: ”Pelottavaa, mihin sokea ideologia johtaa”
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Perussuomalaiset kansanedustajat: Kirkon tulee palata ydintehtäviensä ääreen ja puolustaa rohkeasti kristittyjä ja omia arvojaan
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.

Brittilehti nostaa esille maahanmuuton hurjat kustannukset – Suomen Perustan tutkimukset esillä
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.

Mäenpään libanonilainen vieras ihmettelee Suomen kotouttamispolitiikkaa: ”Miten teillä on varaa tällaiseen?”
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.

Jussi Halla-aho Iltalehdelle Päivi Räsäsen tuomiosta: ”Tämä näyttää olevan ajan henki ja tilannekuva”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.

Tampereella kohu 250 000 euron taideteoksesta – Vigelius: ’’Samaan aikaan kaupunki leikkaa koulukirjoista ja irtisanoo rehtoreita’’
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Uusimmat

Reijonen: Elokapinan uusin tempaus on älyttömyydessään tuomittava

Nieminen: Apu on saatava ajoissa – ja sen on oltava löydettävissä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää












