

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä
EU pyrkii ratkomaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoa, mutta tulijoita on jo valtavasti EU:n sisällä. Varsinkin Saksassa alkavat majoitustilat loppua. Marmagenin pikkukylään tupsahti 700 pakolaista. Paikallisilla on tutut huolenaiheet vieraiden nuorten miesten vyöryessä kylään.
EU:ssa on väännetty sopua taakanjaosta ja ulkorajamenettelystä, mutta EU:n sisällä turvapaikanhakijakriisi alkaa olla jo yhtä paha kuin vuonna 2015. Varsinkin Saksassa paikallisviranomaiset ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja.
Marmagen on 1 600 asukkaan pikkupaikkakunta lähellä Ranskan rajaa. Siellä toimi vuoteen 2019 asti Eifelhöhenklinik-niminen kuntoutuskeskus, mutta kyläläisten epäonneksi se meni konkurssiin. Konkurssin jälkeen kuntoutuskeskuksen valtava rakennus toimi alueen koronarokotuskeskuksena. Nyt siitä on tehty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Kölnin aluehallinto on majoittanut uuteen vastaanottokeskukseen jo 700 turvapaikanhakijaa, eli lähes puolet siitä mitä kylässä on asukkaita. Turvapaikanhakijoiden tulo on herättänyt vastustusta ja jakanut kyläläiset kahteen leiriin, kertoo yleisradiokanava WDR.
Tulijatulva on jakanut kylän kahteen leiriin
Kyläläisten reaktiot kuulostavat suomalaisittain tutuilta. Osa kyläläisistä on sitä mieltä, että ”meillä on velvollisuus auttaa”. Toiset taas ovat huolissaan siitä, millaisia ongelmia nuorten miesten suuri tulva tulee kylässä aiheuttamaan.
– Siellä on niin paljon nuoria miehiä – ja kaikki nuoret miehet haluavat ihan sitä samaa mitä meidänkin nuoret miehemme, eräs kyläläinen kertoo WDR-kanavan toimittajalle.
– Ja jos he eivät saa naisia, niin sitä ei tiedä miten tässä vielä käy.
Suomessa tällaiset väestörakennetta koskevat huolet on ollut tapana leimata avoimen pilkallisesti ”syrjäytyneiden junttien valitukseksi”, mutta huolenaihe on nähtävästi ajankohtainen myös Keski-Euroopan vanhoissa sivistysmaissa.
Ei tullutkaan vain ukrainalaisia
Toinen yllätys kyläläisille oli se, että suureen vastaanottokeskukseen on majoitettu muitakin kuin Ukrainasta tulleita sotapakolaisia. Kyläläiset olivat nimittäin siinä uskossa, että keskukseen tulee vain ukrainalaisia.
WDR:n haastattelema Bruno Schmidt tuntee itsensä suorastaan petetyksi, koska ukrainalaisten lisäksi kylään on tullut ainakin syyrilaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia.
Yhteenottoja ja rikollisuutta
Eri etnisyyksiä edustavien turvapaikanhakijoiden kohtaamiset ovat jo ehtineet aiheuttaa kahnauksia vastaanottokeskuksessa. Rikosten määrä alueella on kasvanut.
Marmagenin pormestari Norbert Crump (CDU) haluaa lisää poliiseja paikkakunnalle. Hän toivoo myös, että vastaanottokeskuksen paikkalukua laskettaisiin kahteen- tai kolmeensataan turvapaikanhakijaan.
Tämä ei kuitenkaan osavaltion viranomaisille käy. Nordrhein-Westfalenin osavaltion maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Josefine Paul (vihr) sanoo, että Marmagenin kaltaisia isoja vastaanottokeskuksia tarvitaan ehdottomasti. Hänen mukaan osavaltioon tulee tällä hetkellä yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin vuosien 2015-16 turvapaikanhakijakriisin pahimpina aikoina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josefine Paul Norbert Crump turvapaikanhakijakriisi ulkorajamenettely Eifelhöhenklinik Marmagen Ukrainan pakolaiset Taakanjako Turvapaikanhakijat Saksa EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?

Siirtolaisruuhka pahenee Italiassa, vaikka merimatkasta joutuu maksamaan ihmissalakuljettajille keskimäärin 6 000 euroa – Lampedusan saaren tilanne jo kestämätön

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää