

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksassa alkavat majoitustilat loppua: Pikkukylän vastaanottokeskukseen tupsahti 700 pakolaista – pääosin nuoria miehiä Lähi-idästä
EU pyrkii ratkomaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoa, mutta tulijoita on jo valtavasti EU:n sisällä. Varsinkin Saksassa alkavat majoitustilat loppua. Marmagenin pikkukylään tupsahti 700 pakolaista. Paikallisilla on tutut huolenaiheet vieraiden nuorten miesten vyöryessä kylään.
EU:ssa on väännetty sopua taakanjaosta ja ulkorajamenettelystä, mutta EU:n sisällä turvapaikanhakijakriisi alkaa olla jo yhtä paha kuin vuonna 2015. Varsinkin Saksassa paikallisviranomaiset ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja.
Marmagen on 1 600 asukkaan pikkupaikkakunta lähellä Ranskan rajaa. Siellä toimi vuoteen 2019 asti Eifelhöhenklinik-niminen kuntoutuskeskus, mutta kyläläisten epäonneksi se meni konkurssiin. Konkurssin jälkeen kuntoutuskeskuksen valtava rakennus toimi alueen koronarokotuskeskuksena. Nyt siitä on tehty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Kölnin aluehallinto on majoittanut uuteen vastaanottokeskukseen jo 700 turvapaikanhakijaa, eli lähes puolet siitä mitä kylässä on asukkaita. Turvapaikanhakijoiden tulo on herättänyt vastustusta ja jakanut kyläläiset kahteen leiriin, kertoo yleisradiokanava WDR.
Tulijatulva on jakanut kylän kahteen leiriin
Kyläläisten reaktiot kuulostavat suomalaisittain tutuilta. Osa kyläläisistä on sitä mieltä, että ”meillä on velvollisuus auttaa”. Toiset taas ovat huolissaan siitä, millaisia ongelmia nuorten miesten suuri tulva tulee kylässä aiheuttamaan.
– Siellä on niin paljon nuoria miehiä – ja kaikki nuoret miehet haluavat ihan sitä samaa mitä meidänkin nuoret miehemme, eräs kyläläinen kertoo WDR-kanavan toimittajalle.
– Ja jos he eivät saa naisia, niin sitä ei tiedä miten tässä vielä käy.
Suomessa tällaiset väestörakennetta koskevat huolet on ollut tapana leimata avoimen pilkallisesti ”syrjäytyneiden junttien valitukseksi”, mutta huolenaihe on nähtävästi ajankohtainen myös Keski-Euroopan vanhoissa sivistysmaissa.
Ei tullutkaan vain ukrainalaisia
Toinen yllätys kyläläisille oli se, että suureen vastaanottokeskukseen on majoitettu muitakin kuin Ukrainasta tulleita sotapakolaisia. Kyläläiset olivat nimittäin siinä uskossa, että keskukseen tulee vain ukrainalaisia.
WDR:n haastattelema Bruno Schmidt tuntee itsensä suorastaan petetyksi, koska ukrainalaisten lisäksi kylään on tullut ainakin syyrilaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia.
Yhteenottoja ja rikollisuutta
Eri etnisyyksiä edustavien turvapaikanhakijoiden kohtaamiset ovat jo ehtineet aiheuttaa kahnauksia vastaanottokeskuksessa. Rikosten määrä alueella on kasvanut.
Marmagenin pormestari Norbert Crump (CDU) haluaa lisää poliiseja paikkakunnalle. Hän toivoo myös, että vastaanottokeskuksen paikkalukua laskettaisiin kahteen- tai kolmeensataan turvapaikanhakijaan.
Tämä ei kuitenkaan osavaltion viranomaisille käy. Nordrhein-Westfalenin osavaltion maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Josefine Paul (vihr) sanoo, että Marmagenin kaltaisia isoja vastaanottokeskuksia tarvitaan ehdottomasti. Hänen mukaan osavaltioon tulee tällä hetkellä yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin vuosien 2015-16 turvapaikanhakijakriisin pahimpina aikoina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josefine Paul Norbert Crump turvapaikanhakijakriisi ulkorajamenettely Eifelhöhenklinik Marmagen Ukrainan pakolaiset Taakanjako Turvapaikanhakijat Saksa EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?

Siirtolaisruuhka pahenee Italiassa, vaikka merimatkasta joutuu maksamaan ihmissalakuljettajille keskimäärin 6 000 euroa – Lampedusan saaren tilanne jo kestämätön

Pakolais- ja turvapaikanhakijatulvan miljardimenot suivaannuttavat Saksassa – kustannukset leikkuriin ja palautuksiin vauhtia

Enemmistö saksalaisista ei usko pakolaisten kotouttamisen onnistuvan – vuonna 2015 tulleista puolet yhä toimeentulotuen varassa

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










