Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen rajamenettelyn käyttöönotosta maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelemiseksi tehostetusti rajan läheisyydessä. Vaikka rajamenettely on yksi lisätyökalu muuttoliikkeen hallintaan, se ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen.

Lausuntokierrokselle tänään lähteneen esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ottaa käyttöön EU:n menettelydirektiivin mukainen rajamenettely hyödyntäen täysimääräisesti ja tilanteen edellyttämällä tavalla direktiivin liikkumavara, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa:

– Rajamenettelyssä on kyse turvapaikkamenettelystä. Sitä voidaan soveltaa EU:n ulkorajalla tai sen läheisyydessä tehtyihin turvapaikkahakemuksiin, joiden arvioidaan todennäköisesti olevan perusteettomia. Suomessa ulkorajoja ovat itärajan lisäksi esimerkiksi kansainväliset lentokentät.

– Lakiluonnoksen mukaan rajamenettelyä voitaisiin käyttää kaikissa muuttoliiketilanteissa, ei pelkästään laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon tilanteissa.

Rajamenettely ei ratkaise itärajan kriisiä

Venäjä on kohdistanut Suomeen välineellistettyä maahantuloa viime kesästä lähtien. Vaikka rajamenettely on yksi lisätyökalu muuttoliikkeen hallintaan, se ei itsessään ole vastaus itärajan tilanteeseen.

– Tammikuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut itärajan yli Venäjältä noin 1 300 henkilöä ilman maahantulon edellytyksiä. Maahanmuuttoviraston seulonnan ja tilastojen perusteella on arvioitu, että maahantulijoista noin sata olisi ohjautunut rajamenettelyyn, sisäministeriöstä kerrotaan.

Tavoitteena tehostaa palautuksia

Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus vapaasti liikkua Suomen sisällä tai muualle EU-alueelle. Rajamenettelyssä taas hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan. Käytännössä hakijan täytyy pysyä hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella.

– Menettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi ehkäistään turvapaikanhakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.

Nopeutettu menettely vaarallisille ja uusintahakijoille

Sisäministeriön esityksessä ehdotetaan myös, että ulkomaalaislakiin sisällytetään ne menettelydirektiivin nopeutetun menettelyn perusteet, joita ei ole siihen vielä sisällytetty. Nopeutettu menettely tarkoittaa käytännössä sitä, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan palauttaa nopeammin kuin normaalissa turvapaikkamenettelyssä.

– Nopeutettua menettelyä voitaisiin jatkossa käyttää muun muassa niihin kielteisen päätöksen saaviin hakijoihin, joiden voidaan katsoa olevan vaaraksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, tai uusintahakemuksiin. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla varmistetaan, että kansallinen sääntely vastaisi paremmin menettelydirektiiviä, todetaan sisäministeriön tiedotteessa.