

LEHTIKUVA
Sisäministeri Rantanen: Itärajan sulku jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen – ”Toista kertaa ei kannata ottaa tulta ryysyihin”
Eilen A-studiossa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa estääkseen Venäjältä Suomeen kohdistuvaa painostusta ja hybridihyökkäyksiä. Parhaillaan lainsäädännön aukkoja käydään läpi, ja hallitus etsii jo uusia keinoja, joilla voidaan torjua Suomeen kohdistuvaa vieraan valtion vaikuttamista.
Suomen itäraja on ollut yhtäjaksoisesti kiinni lähes kaksi kuukautta. Itäraja on kiinni voimassa olevan päätöksen mukaisesti sunnuntaihin 11. helmikuuta saakka. Rajasulun vuoksi kansainvälistä suojelua ei voi tällä hetkellä hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan ylityspaikoilla.
Uutta päätöstä rajan tilanteesta ei ole vielä tehty. Sisäministeri Mari Rantanen ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että raja-asemia avattaisiin tässä vaiheessa, koska tilanne Suomen itärajalla ei ole muuttunut.
– Tässähän nähtiin joulukuussa, mitä siitä rajan avaamisesta seurasi. Tilannekuva ei ole muuttunut. Toista kertaa ei nyt kannata ottaa tulta ryysyihinsä, sanoi Rantanen A-studiossa eilen maanantaina.
Rantanen korostaa, että hallitus ensisijaisesti huolehtii kansalaisten turvallisuudesta.
– Emme taivu painostuksen edessä. Siksi rajasulkua jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen.
Kontula ilakoi Suomeen tunkeutujista
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula alkoi mehustella sisäministerille siitä, että rajasulusta huolimatta Venäjältä pääsee Suomen puolelle maastorajan kautta.
– Turvapaikanhaku ei ole jäissä, vaikka hanki onkin nyt esteenä. Jos turvapaikkaa hakeva henkilö kuitenkin onnistuu maaston kautta rajalle pääsemään, niin tokihan hänet täytyy ottaa vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Kontulan asenne vaikuttaa käsittämättömältä nykyisessä epävakaassa tilanteessa. Tammikuussa Suomeen tuli itärajan yli laittomasti 33 henkilöä, eikä Venäjän viranomaisten osuutta rajanylityksiin ole voitu poissulkea.
Suomen rajavartiolaitos varautuu jo nyt massiiviseen siirtolaisaaltoon, koska lumien sulettua maastoraja on entistä helpompi ylittää. Rajalla on jopa varauduttu tilanteeseen, jossa Venäjä yrittää pelata siirtolaisten hengillä.
Rantanen ihmetteli Kontulan ilakointia.
– Nyt ei pitäisi ilakoida sillä, että maastorajan yli on tullut joitakin ihmisiä. Siihen tässä ei pyritä. Se on ensinnäkin laitonta, eikä kenenkään edun mukaista.
Itärajalta ei voi hakea turvapaikkaa
Turvapaikanhaku Suomeen on sinänsä yhä mahdollista, mutta ei kuitenkaan enää itärajan kautta.
– Tarkoitus on nyt estää Suomeen kohdistuvaa painostusta, hybridihyökkäystä. Hallitus pyrkii torjumaan sitä. Toisaalta kyse on myös siitä, miten Venäjän viranomaiset nyt toimivat, Rantanen sanoi.
Hän jatkoi, että Suomen lainsäädännön aukkoja käydään parhaillaan läpi.
– Selvitystyö on kesken. Etsimme uusia keinoja, joilla voimme torjua tämän tyyppistä painostamista ja vieraan valtion vaikuttamista. Asia ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen ja vaatii laajaa valmistelua sekä harkintaa. Olennaista nyt on, että kaikissa tilanteissa kyetään huolehtimaan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja rajan koskemattomuuden säilymisestä.
Kontula ei ollut niinkään huolissaan Venäjän hybriditoimista vaan siitä, menetelläänkö kaikissa olosuhteissa kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Kontula vaati laajaa keskustelua uusista keinoista.
– Jos tällaisia ratkaisuja tehdään, pitää sitten ymmärtää, että rajoille kuolee haavoittuvaisessa asemassa olevia ihmisiä.
Suunta muuttuu Suomessa ja EU:ssa
Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, jossa perusteettomiksi epäillyt turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti neljässä viikossa. Laki myös mahdollistaisi selvästi perusteettoman turvapaikanhakijan tulon estämisen Suomeen jo rajalla.
Rantasen mukaan laki on valmistumassa hyvää vauhtia. Laki ei kuitenkaan ole yksin täsmällinen ratkaisu itärajan tilanteeseen.
– Se on hyvä työkalu, mutta lain käyttöedellytykset ovat tiukat. Niin kotimaassa kuin EU-tasollakin olisi hyvä keskustella erilaisista uusista ratkaisuista koskien sekä turvapaikanhakua että toisaalta vihamielisen toimijan painostusyrityksiä.
Hallitus haluaa jatkossa edistää EU-toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen kolmansissa maissa, siis EU:n ulkopuolella.
Rantanen huomautti, että Suomen EU-politiikan suunnanmuutos alkaa valtavirtaistumaan myös muualla.
– Kolmansien maiden vaihtoehdoista puhutaan nyt paljon. On hyvä muistaa, että viime vuonna EU-alueelle jätettiin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja näistä saatiin palautettua lähtömaihin vain pieni osa. Uusia ratkaisuja siis tarvitaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- itärajan sulku rajamenettelylaki raja-asemat siirtolaisaalto hybridihyökkäys rajanylityspaikat itäraja turvapaikanhaku lainsäädäntö Kansainvälinen suojelu A-studio kansainväliset sopimukset Rajavartiolaitos Anna Kontula Mari Rantanen Ihmisoikeudet Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”On vain ajan kysymys, milloin Venäjällä päätetään, että Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset kaipaavat Venäjän suojelua”

Sisäministeri Rantanen: Itäraja pysyy kiinni – sulun jatkaminen välttämätöntä

Jussi Halla-aho HS:n vaalitentissä: Suomen kieltäydyttävä ottamasta vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka eivät ole akuutissa kansainvälisen suojelun tarpeessa

Itäraja menee kiinni – sisäministeri Rantanen: Valitettavasti Venäjän viranomaisten toiminta jatkui

Puhemies Halla-aho nuorison pahoinvoinnista: Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan

Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Rajamenettelylaki lähti lausuntokierrokselle – laki antaa työkaluja muuttoliikkeen hallintaan, mutta ei ole ratkaisu itärajan tilanteeseen

YK vaatii puolueetonta tutkimusta Navalnyin kuolemasta

Sisäministeriöstä hanke itärajan tilanteen korjaamiseksi
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.