Sisäministeri Rantanen: Itärajan sulku jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen – ”Toista kertaa ei kannata ottaa tulta ryysyihin”

Eilen A-studiossa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että hallitus tekee kaikkensa estääkseen Venäjältä Suomeen kohdistuvaa painostusta ja hybridihyökkäyksiä. Parhaillaan lainsäädännön aukkoja käydään läpi, ja hallitus etsii jo uusia keinoja, joilla voidaan torjua Suomeen kohdistuvaa vieraan valtion vaikuttamista.

Suomen itäraja on ollut yhtäjaksoisesti kiinni lähes kaksi kuukautta. Itäraja on kiinni voimassa olevan päätöksen mukaisesti sunnuntaihin 11. helmikuuta saakka. Rajasulun vuoksi kansainvälistä suojelua ei voi tällä hetkellä hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan ylityspaikoilla.

Uutta päätöstä rajan tilanteesta ei ole vielä tehty. Sisäministeri Mari Rantanen ei kuitenkaan pidä mahdollisena, että raja-asemia avattaisiin tässä vaiheessa, koska tilanne Suomen itärajalla ei ole muuttunut.

– Tässähän nähtiin joulukuussa, mitä siitä rajan avaamisesta seurasi. Tilannekuva ei ole muuttunut. Toista kertaa ei nyt kannata ottaa tulta ryysyihinsä, sanoi Rantanen A-studiossa eilen maanantaina.

Rantanen korostaa, että hallitus ensisijaisesti huolehtii kansalaisten turvallisuudesta.

– Emme taivu painostuksen edessä. Siksi rajasulkua jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen.

Kontula ilakoi Suomeen tunkeutujista

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula alkoi mehustella sisäministerille siitä, että rajasulusta huolimatta Venäjältä pääsee Suomen puolelle maastorajan kautta.

– Turvapaikanhaku ei ole jäissä, vaikka hanki onkin nyt esteenä. Jos turvapaikkaa hakeva henkilö kuitenkin onnistuu maaston kautta rajalle pääsemään, niin tokihan hänet täytyy ottaa vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa.

Kontulan asenne vaikuttaa käsittämättömältä nykyisessä epävakaassa tilanteessa. Tammikuussa Suomeen tuli itärajan yli laittomasti 33 henkilöä, eikä Venäjän viranomaisten osuutta rajanylityksiin ole voitu poissulkea.

Suomen rajavartiolaitos varautuu jo nyt massiiviseen siirtolaisaaltoon, koska lumien sulettua maastoraja on entistä helpompi ylittää. Rajalla on jopa varauduttu tilanteeseen, jossa Venäjä yrittää pelata siirtolaisten hengillä.

Rantanen ihmetteli Kontulan ilakointia.

– Nyt ei pitäisi ilakoida sillä, että maastorajan yli on tullut joitakin ihmisiä. Siihen tässä ei pyritä. Se on ensinnäkin laitonta, eikä kenenkään edun mukaista.

Itärajalta ei voi hakea turvapaikkaa

Turvapaikanhaku Suomeen on sinänsä yhä mahdollista, mutta ei kuitenkaan enää itärajan kautta.

– Tarkoitus on nyt estää Suomeen kohdistuvaa painostusta, hybridihyökkäystä. Hallitus pyrkii torjumaan sitä. Toisaalta kyse on myös siitä, miten Venäjän viranomaiset nyt toimivat, Rantanen sanoi.

Hän jatkoi, että Suomen lainsäädännön aukkoja käydään parhaillaan läpi.

– Selvitystyö on kesken. Etsimme uusia keinoja, joilla voimme torjua tämän tyyppistä painostamista ja vieraan valtion vaikuttamista. Asia ei kuitenkaan ole kovin yksinkertainen ja vaatii laajaa valmistelua sekä harkintaa. Olennaista nyt on, että kaikissa tilanteissa kyetään huolehtimaan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja rajan koskemattomuuden säilymisestä.

Kontula ei ollut niinkään huolissaan Venäjän hybriditoimista vaan siitä, menetelläänkö kaikissa olosuhteissa kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Kontula vaati laajaa keskustelua uusista keinoista.

– Jos tällaisia ratkaisuja tehdään, pitää sitten ymmärtää, että rajoille kuolee haavoittuvaisessa asemassa olevia ihmisiä.

Suunta muuttuu Suomessa ja EU:ssa

Sisäministeriössä valmistellaan rajamenettelylakia, jossa perusteettomiksi epäillyt turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti neljässä viikossa. Laki myös mahdollistaisi selvästi perusteettoman turvapaikanhakijan tulon estämisen Suomeen jo rajalla.

Rantasen mukaan laki on valmistumassa hyvää vauhtia. Laki ei kuitenkaan ole yksin täsmällinen ratkaisu itärajan tilanteeseen.

– Se on hyvä työkalu, mutta lain käyttöedellytykset ovat tiukat. Niin kotimaassa kuin EU-tasollakin olisi hyvä keskustella erilaisista uusista ratkaisuista koskien sekä turvapaikanhakua että toisaalta vihamielisen toimijan painostusyrityksiä.

Hallitus haluaa jatkossa edistää EU-toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen kolmansissa maissa, siis EU:n ulkopuolella.

Rantanen huomautti, että Suomen EU-politiikan suunnanmuutos alkaa valtavirtaistumaan myös muualla.

– Kolmansien maiden vaihtoehdoista puhutaan nyt paljon. On hyvä muistaa, että viime vuonna EU-alueelle jätettiin 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta ja näistä saatiin palautettua lähtömaihin vain pieni osa. Uusia ratkaisuja siis tarvitaan.