Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Yksityiset ihmiset ja kokonaiset kansat ovat kautta historian vaeltaneet maantieteelliseltä alueelta toiselle etsimään parempaa elämää. Eurooppa on tänään väkilukuun suhteutettuna maahanmuuttajien kohde numero yksi. Siirtolaisvirrat ovat jo aikaa olleet niin suuria, että ne tulevat peruuttamattomasti muuttamaan koko Euroopan demografista kuvaa.

Väkilukuun suhteutettuna suurin määrä kansainvälisiä siirtolaisia eli yli 82 miljoonaa on Euroopassa (vuoden 2019 lopussa). Määrä vastaa Saksan väkilukua ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi eniten siirtolaisia, 59 miljoonaa, elää Pohjois-Amerikassa.

Saksa ja Ruotsikin ovat olleet Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden keskeisiä kohteita 1960-luvulta lähtien. Luultavasti juuri tästä syytä saksalainen demografie-europa.eu-sivusto on aloittanut väestön muutoskartoituksen juuri kyseisistä valtioista. Muutokset on sijoitettu aikajanalle, joten kehityksen vauhti on visuaalisesti ja selkeästi havainnoitavissa.

Sivustoa ylläpitävä AfD:n meppi Bernhard Zimniok kertoo käyttämänsä lukujen perustuvan eri maiden viranomaisten antamiin virallisiin tietoihin. Zimniok ei mainitse käyttämäänsä ulkomaalaistaustaisen määritelmää mutta se lienee sama kuin käyttämissään virallisissa lähteissä.

EU:n demografiasivut löytyvät vertailun vuoksi täältä.

20 muutoksen vuotta

Ja huimia väestönvaihdosta kertovat luvut ovatkin. Zimniokin seuranta alkaa Ruotsin osalta vuodesta 2002, jolloin kyseessä oli vielä aika tavalla yksikulttuurinen maa. Koska maahan tulleet siirtolaiset olivat sopeutuneet ja sulautuneet (esimerkiksi suomalaiset) tai sulautumassa kantaväestöön.

Vuonna 2002 koko Keski-Ruotsi oli vielä vailla maahanmuuttajia, mutta etelän suurkaupungit olivat jo hyvää vauhtia muutoksen tiellä. Tukholman liepeillä Botkyrkassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli jo 50 prosenttia. Göteborgin ja Malmön asukkaista vähintään viidennes oli alkuaan muualta tulleita.

Lapset ovat tulevaisuus

Vuoden 2011 jälkeen Ruotsin jokaisessa maakunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli vähintään 10 prosenttia. Suuri loikka tapahtui suuren pakolaisaallon vuosina 2015–2016. Gävlestä etelään väestö oli tuolloin vähintään 20 prosenttisesti muita kuin kantaruotsalaisia.

Vuoteen 2020 tultaessa Tukholman Södertäljessä väestä 75 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrkassa luku oli samaa luokkaa. Vastaava muutos väestöpohjassa oli tapahtunut myös Malmössä ja osin myös Göteborgissa, jossa niukka enemmistö oli vielä kantapeikkoja.

Tarkastelemalla alle 14-vuotiaiden lasten määrää muutoksen suunta on erityisen selkeä. Göteborgin ja Malmön lapsista jo suurin osa on taustaltaan maahanmuuttajia. Samoin on Södertäljessä, Huddingessa ja Botkyrkassa, siis lähes koko Suur-Tukholman lähiövyöhykkeellä.

Vierastyövoimasta vakioasukkaaksi

Saksan sodanjälkeinen teollisuus tarvitsi työvoimaa ja niinpä muun muassa turkkilaiset suuntasivat sadoin tuhansin lännen ihmemaahan leveämmän leivän ääreen. Toki vain toiselle puolelle, sillä Saksat yhdistyivät vasta vuonna 1990. Ja Itä-Saksa oli ennen sitä hyvin yksinuottinen valtakunta.

Vuoteen 2019 tultaessa puolet väestöstä oli jo maahanmuuttajataustaisia rahamaailman keskus Frankfurtissa. Stuttgartissa ja Hannoverissa oltiin 35–40 prosentin tietämissä. Hieman yllätyksellisesti maailmankaupunki Berliinissä vierastaustaisten osuus oli vain neljännes.

Vuonna 2019 Frankfurt am Mainin alle 16-vuotiaista lapsista ulkomaalaistaustaisia oli 74,4 prosenttia.