Saksaan tulvii pakolaisia enemmän kuin koskaan vuoden 2015 suuren aallon jälkeen. Tulijoille on vaikea löytää majoitustiloja. Maasta poistamiseen vaaditaan tehokkaampia keinoja. Vuonna 2015 Saksaan tulleista pakolaisista lähes puolet elää yhä toimeentulotuen varassa. Enemmistö saksalaisista ei usko, että kotouttaminen tulee ikinä onnistumaan.

Kuten Suomen Uutiset äskettäin kertoi, Saksassa käydään kiivasta keskustelua pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista miljardimenoista. Osavaltiot ja kunnat ovat suurissa vaikeuksissa yrittäessään löytää tulijoille majoitustiloja. Kustannuksia halutaan leikata ja käännytyksiä tehostaa.

Viimeisin asiaan kantaa ottanut poliitikko on Saksin osavaltion pääministeri Michael Kretschmer (CDU), joka vaatii toimivia palautussopimuksia ja tehokkaampia keinoja käännytettävien ja karkotettavien siirtolaisten maastapoistamiseen. Hänen mukaansa ”nyt on korkea aika tehdä rohkeita ratkaisuja”.

Kretschmer: ”Tämä ei pääty hyvin”

Kretschmerin mielestä Saksaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on yksinkertaisesti liian suuri. Koulut ja päiväkodit ylikuormittuvat, asuntoja ei riitä ja kielikursseille on tungosta. Jännitteet Saksan sisällä kasvavat.

– Tämä ei pääty hyvin, jos annamme asioiden mennä tähän suuntaan, Saksin osavaltion pääministeri Kretschmer varoittaa.

Hänen mukaan turvapaikanhakijoille myönnetyt rahalliset tuet on otettava tarkasteluun. Kretschmer vaatii, että jopa perustuslakia on tarvittaessa muutettava, jotta tilanne korjaantuisi.

Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen puheenjohtaja Tino Chrupalla syyttää kristillisdemokraattien Kretschmeriä AfD:n esittämien ehdotusten kopioinnista, mutta on tietenkin varsinaisesta asiasta samaa mieltä. Itse asiassa Chrupalla on valmis menemään vieläkin pidemmälle.

– Perusoikeus turvapaikan saamiseen on otettava tarkasteluun, jos se ei ole enää Saksan kansalaisten edun mukainen, Chrupalla kommentoi.

Vain vihervasemmisto jaksaa uskoa

ZDF-televisiokanavan äskettäin teettämässä mielipidekyselyssä peräti 56 prosenttia saksalaisista oli sitä mieltä, että pakolaisten kotouttaminen ei tule onnistumaan. Kaikkein tiukimmin tällä linjalla olivat AfD:n kannattajat, joista lähes kaikki (94 prosenttia) olivat sitä mieltä, että integraatio ei toimi.

Vain 37 prosenttia saksalaisista suhtautui luottavaisesti siihen, että pakolaisten kotouttaminen tulee vielä onnistumaan. Kaikkein luottavaisimpia tämän asian suhteen olivat vihreiden ja vasemmiston äänestäjät.

EU:n ulkorajojen valvontaa koskevassa kysymyksessä vastaukset jakaantuivat lähes samoin luvuin. Vastaajista 58 prosenttia oli sitä mieltä, että EU:n tulisi valvoa ulkorajojaan tarkemmin, jotta EU-alueelle ei pääsisi niin paljon turvapaikanhakijoita. Kolmasosa saksalaisista oli tästä eri mieltä.

Kielen oppiminen ja työllistyminen eivät onnistu

Focus-lehden kolumnisti Jan Fleischhauer kirjoittaa, että lähes puolet vuonna 2015 Saksaan tulleista pakolaisista elää yhä toimeentulotuen varassa. Aiemmin Hartz IV -nimellä tunnettu tuki muutettiin vuodenvaihteessa ”kansalaisrahaksi” (Bürgergeld) ja sen määrää korotettiin hieman. Läheskään kaikki ”kansalaisrahan” saajat eivät kuitenkaan ole Saksan kansalaisia.

Kolumnisti huomauttaa, että vuonna 2015 Eurooppaan tulleesta suuresta Syyrian pakolaisten aallosta on kulunut jo kahdeksan vuotta. Jos kotoutuminen, kielen oppiminen ja työllistyminen ei ole kahdeksan vuoden aikana onnistunut, on melko vähän toivoa, että tulijat työllistyisivät jatkossakaan.

SUOMEN UUTISET