Perussuomalaiset: ”Kotoutumislain uudistaminen pilattiin kiireellä ja ideologialla”

Hallintovaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Mari Rantanen, Mauri Peltokangas ja Jenna Simula tyrmäsivät hallituksen esityksen kotoutumislaista. Perussuomalaiset näkivät esityksen olevan täysin ristiriidassa eduskunnan uudistukselle asettamien tavoitteiden kanssa. Esityksessä maahanmuuttajille keskitytään lähinnä tarjoamaan lisää palveluita ilman minkäänlaisia vaatimuksia tai velvoitteita.

Perussuomalaisten mielestä kotoutumispolitiikkaan tarvitaan täyskäännös, sillä jo nyt moni maahanmuuttaja elää täysin sosiaaliturvan varassa vailla tarvetta tulla toimeen omillaan. Kotouttamispolitiikan on kannustettava maahanmuuttajaa suomen kielen oppimiseen ja työllistymiseen.

– Esitys ei vastaa lainkaan niihin muutoksiin, joita eduskunta on hallitukselta edellyttänyt. Velvoittavuuden sijaan esityksessä puhutaan kotoutumisohjelman muuttamisesta ”palvelutarjottimeksi”, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen ihmettelee.

Perussuomalaiset pitävät maahanmuuttajien jatkuvaa yliedustusta työttömyysluvuissa käsittämättömänä tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa pyritään lisäämään eri keinoin ja usealla alalla väitetään olevan työvoimapula.

– Nykyisillä tulijoilla ei vaikuta olevan valmiuksia suomalaisille työmarkkinoille. Ensisijaisesti tulisi keskittyä työllistämään maassa jo olevat. Tässä tilanteessa tulijamäärien kasvattaminen on täysin vastuutonta, Rantanen linjaa.

Mistä kotouttaminen alkaa, kotoutuminen loppuu

Kunnista ollaan luomassa maahanmuuttajien sosiaalitoimistoja, vaikka hetki sitten sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille. Esityksen mukaan maahanmuuttajia voidaan osoittaa jatkossa kuntiin näiltä kysymättä. Pientenkin kuntien on perustettava erilaisia yhteistyöryhmiä kotoutumisen edistämiseksi ja avustaa maahanmuuttajia kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa.

– Kunnille esitetty velvollisuus käydä maahanmuuttajien kanssa ostoksilla kuulostaa huonolta vitsiltä tilanteessa, jossa kunnilla ja hyvinvointialueilla on vaikeuksia selvitä ydintehtäviensä hoitamisesta. Miten Sanna Marinin hallitus perustelee tämän muille kuntien asukkaille, joille ei ole tarjota edes peruspalveluja? kansanedustaja Jenna Simula kysyy.

Kotouttamisjakson enimmäiskestoksi esitetään kahta vuotta, mikä on ristiriidassa eduskunnan suuntaviivojen ja maalaisjärjen kanssa. Perussuomalaisten mielestä vastuu kotoutumisesta on ensisijaisesti maahanmuuttajalla itsellään, mikä samalla tarkoittaa sitä, että heitä kohdellaan itsenäisinä toimijoina, jotka kantavat vastuuta omasta elämästään.

Esitys ei kuitenkaan anna konkreettisia parannusehdotuksia jo kiistatta havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa.

– Päällekkäisiä palveluita ja turhaa rahantuhlausta, sitä tämä esitys on, Simula summaa.

Piikki on auki, vaikuttavuudesta viis

Hallituksen esityksestä puuttuvat paitsi konkreettiset parannusesitykset kotoutumisen ongelmiin myös mittarit ja seuranta esitysten vaikuttavuudesta. Resursseja ja rahaa tuntuu olevan lapioitavaksi asti, myös työperäisten maahanmuuttajien palveluihin.

– On hyvin ongelmallista, että työperäisenkin maahanmuuton kohdalla puhutaan kotouttamisesta. Huippukoulutetut ammattilaiset tuskin tarvitsevat sosiaalisektorin aktiivista apua Suomeen saavuttuaan, toteaa perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.

Valiokuntaryhmä katsoo, että kotoutumisen kaksi keskeisintä tekijää ovat maahanmuuttajien määrä ja kulttuurinen etäisyys. Näitä on säädeltävä järkevällä ja vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla.

Useiden Euroopan maiden kehitys on käytännössä osoittanut, että mikään kotouttamistoimiin käytetty rahamäärä ei edistä kotouttamista, jos maahanmuuttopolitiikka itsessään ei ole kestävällä pohjalla. Nämä resurssit ovat myös aina pois jostain muusta ja heikentävät siten yhteiskunnan kokonaishyvinvointia ja kilpailukykyä.

– Työperäisenkin maahanmuuton tulevaisuuden suuntaviivoja laadittaessa tulee varmistaa, että maahanmuutto on yhteiskuntaa hyödyttävää. Nyt näin ei ole, vaikka muut puolueet toista väittävät. Tarvittavia muutoksia ei saada aikaan ilman tosiasioiden tunnustamista, sanoo Peltokangas.