Kokoomuksesta juuri eronnut, perussuomalaisten ehdokkaana kevään eduskuntavaaleihin lähtevä kansanedustaja Wille Rydman kertoo, että suuri ratkaisu kypsyi monivaiheisen prosessin ja harkinnan tuloksena vuodenvaihteessa. Rydman katsoo, että hän voi erinomaisesti jatkaa vaikuttamista ja politiikkaa perussuomalaisissa, jossa hänet on aina otettu hyvin vastaan.

Toisen kauden kansanedustaja, valtiotieteiden maisteri, pitkäaikainen kokoomusvaikuttaja Wille Rydman pudotti vuodenvaihteen jälkeen kaksi poliittista uutispommia: maanantaina Rydman ilmoitti eroavansa kokoomuksesta, eilen Rydman kertoi lähtevänsä eduskuntavaaliehdokkaaksi perussuomalaisten listalta Helsingin vaalipiiristä.

Käänteen taustalla on monivaiheinen tapahtumasarja, jonka yksi nivelkohta oli viime kesänä julkaistu Helsingin Sanomien kyseenalainen artikkeli, jonka julkaisu johti poliisin aloittamaan esitutkintaan artikkelin julkaisusta.

HS:n jutun julkaisusta seurasi Rydmanin ero sekä kokoomuksen eduskuntaryhmästä että valiokuntapaikoilta, minkä jälkeen Rydman on toiminut omassa eduskuntaryhmässään.

Rydman on avannut tapahtumien taustoja myös eilen julkaisemassaan blogikirjoituksessa.

Yli 20 vuotta kokoomuksessa vaikuttanut Rydman toteaa, että päätös irtautua kokoomuksesta oli raskas pitkän vaikuttamistyön jälkeen puolueessa.

Suomen Uutisille Rydman sanoo kuitenkin jo vuonna 2017 tehneensä pohdintaa, olisiko hän tuolloin, mikäli olisi siihen aikaan ollut puoluetta hakeva nuori, voinut arvioida tilanteensa toisin.

– Tuolloin 2017 jouduin punnitsemaan, että jos olisin silloin ollut se sama 16-vuotias puoluettaan etsivä nuori kuin vuonna 2002, niin mitenköhän olisin arvioinut tilannetta Jussi Halla-ahon–Riikka Purran perussuomalaisten ja toisaalta Petteri Orpon–Kai Mykkäsen kokoomuksen välillä? Tämä oli silti enemmänkin teoriatason ajattelua, koska olin tehnyt jo aiemmin valinnan kokoomuksesta omana puolueenani.

Puoluejohto säikähti

Aikaisempi pohdiskelu alkoi hiljalleen muuttua konkretiaksi viime kesän tapahtumien ja Helsingin Sanomien julkaiseman artikkelin jälkeen. Rydman oikoi jo viime kesänä HS-artikkelin enimpiä vääristelyjä ja asiavirheitä blogissaan. Kokoomuksen puoluejohdon reagointia tilanteeseen Rydman kuvaa luokattomaksi.

Rydman huomauttaa eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen kesällä tv-haastattelussa oudosti maininneen, että Rydmanilla olisi mahdollisuus ”palauttaa luottamus ihmisyyteen”.

– Jo silloin jouduin pohtimaan vakavammin, voinko enää edes palata osaksi joukkuetta, joka voi toimia noin alhaisella tavalla. Jopa siinä tapauksessa, että käsillä olisi ollut konkreetista näyttöä väärintoimimisestani, tuollaiset puheet olisivat olleet todella rajuja, kansanedustaja kummeksuu.

Rydman sanoo, että lopullinen harkinta ja johtopäätökset kypsyivät vuodenvaihteessa. Kokoomusjohdossa ei ollut halua käsitellä läpi Rydmanin tilannetta ja tämän asemaa puolueessa.

Erityisesti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon toiminta on herättänyt ihmetystä. Orpo on ollut hyvin haluton puhumaan Rydmanin tilanteesta Rydmanin itsensä kanssa saati kommentoimaan kansanedustajan asemaa medialle.

Rydman tuntee kokoomusjohtaja Orpon ja arvioi, että taustalla on pitkälti kokoomusjohtajan säikähtäminen.

– Orpo pakenee julkista keskustelua, jos siihen liittyy riskejä. Petteri Orpo on pelon hallitsema, hän pelkää kaikkea mahdollista, ja siksi hänen toimintansa näyttäytyy siltä, miltä se näyttää.

Kokoomusjohto koki hankalaksi

Rydman sanoo, että hänen nuorena tekemäänsä päätökseen liittyä kokoomukseen vaikutti olennaisesti käsitys siitä, että mielikuvien sijaan kokoomus pysyttäytyy tosiasioissa. Rydmanin mukaan tällainen puolue kokoomus ei kuitenkaan ole ollut enää ainakaan 17 vuoteen.

– Jo Jyrki Kataisen ja Taru Tujusen kaudella kokoomuksesta tuli puolue, jolle mielikuvat olivat kaikki kaikessa ja tosiasiat joko toissijaisia tai kokonaan vailla merkitystä. Tätä tuskailin jo kauan ennen valintaani kansanedustajaksi. Se on kuitenkin suuntaus, joka on kokoomukselle pidemmän päälle haitallinen, koska kokoomuksen potentiaaliset äänestäjät tuskin sellaista haluavat.

Rydman arvioi, että hänen asemaansa kokoomuksessa vaikutti heikentävästi myös toiminta politiikassa tavalla, joka ei ole miellyttänyt kokoomuksen puoluejohtoa. Esimerkiksi jo kesällä 2021 Rydman eduskunnassa äänesti, kuten perussuomalaisetkin, EU:n 750 miljardin euron elvytyspakettia vastaan, toisin kuin kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö.

– Kokoomuksessa on autoritäärinen puoluekulttuuri, jossa yleensä mennään sen mukaan, mitä johto sanoo. Olen saattanut olla kokoomukselle hankala tapaus, koska en ole aina toiminut näin, koska omalla toiminnallani olen myös generoinut asioita, Rydman sanoo ja arvioi, että omalla aktiivisella linjallaan hän sai osan kokoomusedustajista mukaansa äänestämään EU-elvytyspakettia vastaan.

– Voi olla, että minä olen ollut se muitakin kokoomusedustajia eteenpäin johdon linjasta liikuttanut kansanedustaja, ja siksi Mykkänen ja Orpo ovat kokeneet minut hankalaksi.

Maahanmuuttokriittisyys politiikan ytimessä

Maahanmuuttokriittisyys ja haittamaahanmuuton vastustaminen ovat perussuomalaisen politiikan ytimessä. Rydman toteaa, että maahanmuuttokriittisyys on aina kuulunut myös hänen poliittiseen linjaansa. Rydman katsoo, että perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja vastaa erittäin hyvin hänen omaa näkemystään.

– Kokoomuksenkin maahanmuuttopoliittiseen linjaan on ajan kuluessa tullut tolkkua, mutta edelleen puolueessa on vaikeuksia myöntää sitä, että tietynlainen maahanmuutto, suuressa mittakaavassa, on aina ongelmallista ja silloin mitkään kotoutumistoimet eivät auta.

– Kokoomuksessa on vielä liikaa hurskasta uskoa siihen, että kotoutuminen onnistuisi helposti joillakin valmiilla kotoutumisen resepteillä jopa suuren maahanmuuton volyymin tilanteessa, jossa kulttuurinen etäisyys vastaanottavasta yhteiskunnasta on suuri. Mikään esimerkki ei kuitenkaan puolla tällaista käsitystä. Kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa, joihin on kohdistunut paljon maahanmuuttoa tietyistä kulttuureista, kotoutumista ei ole tapahtunut, koska tulijaväestö on taipuvainen kääntymään sisään päin ja jäämään yhteiskunnan ulkopuolelle. Myös perussuomalaisten työperäisen maahanmuuton kritiikki on relevanttia.

Tukea äänestäjiltä

Rydman sanoo, että vaikka päätös irtautua kokoomuksesta pitkän ajan jälkeen oli raskas, päätös on samalla myös helpottanut tilannetta ja puhdistanut ilmaa. Kevään eduskuntavaaleja kohti hän suuntaa hyvillä mielin.

Helsingin perussuomalaisten piirihallitus katsoo, että Rydman on uransa aikana aina tehnyt Suomen kansallisen edun mukaista politiikkaa niin eduskunnassa kuin Helsingin kaupunginvaltuustossakin.

Etenkin Rydmanin ajama maahanmuuttopolitiikka istuu hyvin yhteen perussuomalaisten arvomaailman kanssa. Perussuomalaiset arvostaa Rydmanin työtä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja hänen panostaan esimerkiksi yrityksessä torjua EU:n elpymispaketin hyväksyntä, minkä suhteen Rydman oli alusta alkaen samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa.

Rydman sanoo saaneensa äänestäjiltä paljon kannustavia yhteydenottoja.

– Eduskuntavaaleihin lähden luottavaisesti ja uskon, että voin vetää omia äänestäjiäni mukanani. Kokonaisuuteen liittyy sekin, että monet äänestäjäni ovat alusta saakka olleet tyrmistyneitä sekä Helsingin Sanomien artikkelin johdosta että kokoomuksen eduskuntaryhmän toiminnasta. Monet ovat ilmaisseet, että haluavat äänestää minua joka tapauksessa. Käsitykseni mukaan tilanne on ravistellut äänestäjiä myös muualla Suomessa.

Suomen Uutiset