Helsinkiläinen kokoomuskansanedustaja Wille Rydman moittii puolueensa johtoa. Puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen eivät antaneet Rydmanille mahdollisuutta puolustautumiseen. Gallupjohdon säilyttäminen näyttää olleen puolueelle tärkeämpää kuin syytösten todenperäisyyden selvittäminen.

Helsingin Sanomat julkaisi kesällä jutun kansanedustaja Rydmanista, jonka mukaan useat nuoret naiset olivat kokeneet Rydmanin käytöksen ”ahdistavaksi”.

Rydman kummastelee nyt blogissaan, miksi kokoomusjohto kohun noustua kommentoi hyvin laveasti Rydmania kohtaan esitettyjä syytöksiä, mutta kun päinvastaista tietoa nousi julkisuuteen, kokoomusjohto muuttui hyvin niukkasanaiseksi.

Rydman paheksuu kokoomusjohtoa, joka Helsingin Sanomien alkuperäisessä jutussa esitetyt syytökset sellaisenaan todesta, eikä ole ottanut huomioon syyttämättäjättämispäätöstä sekä HS:ia vastaan noussutta epäilyä törkeästä kunnianloukkauksesta. Rydman ilmoitti heinäkuussa jättäneensä tutkintapyynnön HS:n väitteistä.

”Tapauksessa kävi siis kaiken kaikkiaan niin, että kokoomusjohto julisti minulle HS-jutun perusteella välittömän tuomionsa, joka astui heti voimaan. Tuomiota ei ole harkittu uudelleen, vaikka syyttäjä teki minun osaltani syyttämättäjättämispäätöksen ja vaikka poliisi päinvastoin käynnisti HS-jutussa esitettyihin väitteisiin liittyen esitutkinnan, jossa jutun kirjoittajia ja keskeisiä siihen haastateltuja henkilöitä epäillään mm. törkeästä kunnianloukkauksesta.”

Kansanedustajan mukaan kokoomus oli viestittänyt selvittävänsä, mitä on tapahtunut. Mutta mitään selvitystä ei hänen mukaansa ole koskaan tehty.

Kokoomuksen toiminnasta välittyy kuva, että gallupjohdossa paistatteleva kokoomus on halunnut siivota Rydmanin mahdollisimman nopeasti riveistään, ettei puolueen imago pääsisi tahriintumaan. Tapahtumien kulun selvittämisellä ei sitten ollutkaan niin suurta väliä.

Kuka puhuu totta?

Tapausta on käsitelty mediassa syksyn aikana valtavalla mittakaavalla.

Lähes kaikki Helsingin Sanomien alkuperäiseen juttuun haastatellut naiset ovat kommentoineet asiaa nimettöminä. Tapahtumien kulusta on kuitenkin tihkunut jonkin verran tietoa julkisuuteen.

Ahdistelusyytös on esimerkiksi rapsahtanut tapauksessa, jossa Rydman on puhelimessa pyytänyt yhtä naista kahville. Seiskan toimittaja puolestaan kirjoitti kesäkuussa, että yhdessä ahdisteluksi väitetyssä tapauksessa on ollut kyse ”ansan virittämisestä”. Joulukuussa Seiska uutisoi yhden HS:lle kommentoineen naisen lausuntojen ristiriitaisuuksista.

Kuluva vuosi on ollut Helsingin Sanomille hyvin vaikea. Lehden toimitus kärvistelee Viestikoekeskukseen liittyvän oikeusjutun kanssa. Kolmea toimittajaa epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Syytenimike kuuluu maanpetosrikoksiin. Päätoimittaja Kaius Niemi puolestaan sekoili kännissä ja joutui eroamaan. Hän on nyt syytteessä törkeästä rattijuopumuksesta.

Suomen Uutiset kertoi äskettäin Rydman-jutun kirjoittajiin kuuluvan toimittajan raskaasta rikoshistoriasta, johon sisältyy törkeitä petoksia ja väärennöksiä.

Luottamusta Helsingin Sanomien journalismiin ei herätä sekään, että sen ”paljastusjuttujen” kirves on ennenkin iskenyt kiveen. Esimerkiksi 2018 julkaistu Brother Christmasia koskeva lokajuttu osoittautui täysin virheelliseksi. Kaikki keskeiset syytökset kaatuivat, ja anonyyminä joulupukkina aiemmin tunnettu joulupukki-hyväntekijä Ari Koponen nousi perussuomalaisten listoilta kansanedustajaksi. Tapauksesta kirjoitetussa kirjassa valotetaan hyytävällä tavalla suomalaisen valtamedian kykyä murskata ihmisiä, jotka eivät alistu hegemonian käskyvaltaan.

Kokonaisuuden selvittely jatkuu.

”Osaan vetää omat johtopäätökseni”

Rydman päättää kirjoituksensa sanoihin, jotka enteilevät yhteistyön päättymistä:

”Kun nyt näyttää ilmeiseltä, ettei kokoomuksesta puolueena löydy riittävästi väkeä näitä sen johdon linjauksia kyseenalaistamaan, niin luonnollista toki on, että itsekin osaan asiasta omat johtopäätökseni vetää.”

SUOMEN UUTISET