Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Tynkkynen varoittaa päättäjiä siirtymästä energiariippuvuudesta sääriippuvuuteen – ”Eurooppa ei voi olla tuulten varassa”

Ruotsidemokraatit vaativat Pohjoismaille yhteistä palautuskeskusta karkotusten vauhdittamiseksi – ”Kaikki muu on todellisuuden kieltämistä”

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Nopeampi tie maanpuolustuksen tärkeille tuotantolaitoksille – hallitus esittää lupamenettelyiden sujuvoittamista

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

pakolaisaalto 2015

Yksityiset ihmiset ja kokonaiset kansat ovat kautta historian vaeltaneet maantieteelliseltä alueelta toiselle etsimään parempaa elämää. Eurooppa on tänään väkilukuun suhteutettuna maahanmuuttajien kohde numero yksi. Siirtolaisvirrat ovat jo aikaa olleet niin suuria, että ne tulevat peruuttamattomasti muuttamaan koko Euroopan demografista kuvaa.

Väkilukuun suhteutettuna suurin määrä kansainvälisiä <a href="https://www.apu.fi/artikkelit/siirtolaisuus-2020-kysymys-johon-kaikki-vastaavat-vaarin">siirtolaisia</a> eli yli 82 miljoonaa on Euroopassa (vuoden 2019 lopussa). Määrä vastaa Saksan väkilukua ja jatkaa kasvuaan. Toiseksi eniten siirtolaisia, 59 miljoonaa, elää Pohjois-Amerikassa.
Saksa ja Ruotsikin ovat olleet Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden keskeisiä kohteita 1960-luvulta lähtien. Luultavasti juuri tästä syytä saksalainen <a href="https://demografie-europa.eu/">demografie-europa.eu</a>-sivusto on aloittanut väestön muutoskartoituksen juuri kyseisistä valtioista. Muutokset on sijoitettu aikajanalle, joten kehityksen vauhti on visuaalisesti ja selkeästi havainnoitavissa.
Sivustoa ylläpitävä AfD:n meppi Bernhard Zimniok kertoo käyttämänsä lukujen perustuvan eri maiden viranomaisten antamiin virallisiin tietoihin. Zimniok ei mainitse käyttämäänsä ulkomaalaistaustaisen määritelmää mutta se lienee sama kuin käyttämissään virallisissa lähteissä.
EU:n demografiasivut löytyvät vertailun vuoksi <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/interactive-publications/demography-2023">täältä</a>.
20 muutoksen vuotta
Ja huimia väestönvaihdosta kertovat luvut ovatkin. Zimniokin seuranta alkaa Ruotsin osalta vuodesta 2002, jolloin kyseessä oli vielä aika tavalla yksikulttuurinen maa. Koska maahan tulleet siirtolaiset olivat sopeutuneet ja sulautuneet (esimerkiksi suomalaiset) tai sulautumassa kantaväestöön.
Vuonna 2002 koko Keski-Ruotsi oli vielä vailla maahanmuuttajia, mutta etelän suurkaupungit olivat jo hyvää vauhtia muutoksen tiellä. Tukholman liepeillä Botkyrkassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus oli jo 50 prosenttia. Göteborgin ja Malmön asukkaista vähintään viidennes oli alkuaan muualta tulleita.
Lapset ovat tulevaisuus
Vuoden 2011 jälkeen Ruotsin jokaisessa maakunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli vähintään 10 prosenttia. Suuri loikka tapahtui suuren pakolaisaallon vuosina 2015–2016. Gävlestä etelään väestö oli tuolloin vähintään 20 prosenttisesti muita kuin kantaruotsalaisia.
Vuoteen 2020 tultaessa Tukholman Södertäljessä väestä 75 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrkassa luku oli samaa luokkaa. Vastaava muutos väestöpohjassa oli tapahtunut myös Malmössä ja osin myös Göteborgissa, jossa niukka enemmistö oli vielä kantapeikkoja.
Tarkastelemalla alle 14-vuotiaiden lasten määrää muutoksen suunta on erityisen selkeä. Göteborgin ja Malmön lapsista jo suurin osa on taustaltaan maahanmuuttajia. Samoin on Södertäljessä, Huddingessa ja Botkyrkassa, siis lähes koko Suur-Tukholman lähiövyöhykkeellä.
Vierastyövoimasta vakioasukkaaksi
Saksan sodanjälkeinen teollisuus tarvitsi työvoimaa ja niinpä muun muassa turkkilaiset suuntasivat sadoin tuhansin lännen ihmemaahan leveämmän leivän ääreen. Toki vain toiselle puolelle, sillä Saksat yhdistyivät vasta vuonna 1990. Ja Itä-Saksa oli ennen sitä hyvin yksinuottinen valtakunta.
Vuoteen 2019 tultaessa puolet väestöstä oli jo maahanmuuttajataustaisia rahamaailman keskus Frankfurtissa. Stuttgartissa ja Hannoverissa oltiin 35–40 prosentin tietämissä. Hieman yllätyksellisesti maailmankaupunki Berliinissä vierastaustaisten osuus oli vain neljännes.
Vuonna 2019 Frankfurt am Mainin alle 16-vuotiaista lapsista ulkomaalaistaustaisia oli 74,4 prosenttia.

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Ukrainassa on 44 miljoonaa asukasta. Venäjän täysimittainen hyökkäys johtaisi mitä todennäköisimmin inhimilliseen katastrofiin ja miljoonien ihmisten pakoon sodan jaloista. Ukrainan Ruotsin suurlähettilään mukaan yhtenäinen kansa aikoo kuitenkin taistella Ukrainan itsenäisyyden puolesta.

Amnesty International on <a href="https://www.amnesty.org/en/latest/news/2022/01/further-armed-conflict-in-ukraine-would-have-devastating-consequences-for-the-human-rights-of-millions/">varoittanut</a> humanitaarisesta katastrofista Itä-Euroopassa, jos Ukrainan kriisi laajenee täysimittaiseksi sodaksi. Sodan seurauksena miljoonat ihmiset etsisivät turvapaikkaa muualta Euroopasta. Jo tällä hetkellä Ukrainassa on 1,8 miljoonaa sisäistä pakolaista.
Vuoden 2015 <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_pakolaiskriisi#M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t_Suomessa_vuonna_2015">pakolaisaallossa</a> EU:n alueelle saapui yli 1, 2 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli runsaat 32 000. Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainasta lähtisi pakolaiseksi jopa viisi miljoonaa ihmistä. Se voi olla myös yksi Venäjän <a href="https://www.verkkouutiset.fi/viisi-miljoonaa-pakolaista-ukrainasta-luo-maksimikaaoksen/#d93858e6">tavoitteista</a> Euroopan vakauden horjuttamiseksi.
Toivotaan parasta &#8211; valmistaudutaan pahimpaan
Ukrainan Ruotsin suurlähettiläs Andrij Plachotnjuk sanoo mahdolliseen humanitaariseen katastrofiin viitaten, että jokainen maa päättää itse siitä, missä määrin ottaa vastaan sotaa pakenevia ihmisiä. Suomi on sisäministeriön mukaan <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008637465.html">varautunut </a>mahdollisiin pakolaisiin Ukrainasta.
&#8211; Venäjä on kantaa vastuun humanitaarisesta kriisistä. Ukrainan hallitus tekee kansainvälisten kumppaniensa ja järjestöjen kanssa kaikkensa auttaakseen tavallisia ihmisiä ja lieventääkseen heidän kärsimyksiään, Plachotnjuk sanoo SVT:n <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ukrainas-ambassador">haastattelussa</a>.
&#8211; Jos tilanne eskaloituu pakolaiskriisiksi, kansainvälinen yhteisö tekee tarvittavat päätöksen tilanteen hallitsemiseksi. Teemme kuitenkin parhaamme, ettemme joutuisi tällaiseen tilanteeseen.
Suurlähettiläs painottaa Ukrainan kansan yhtenäisyyttä. Ihmiset ovat päättäneet puolustaa maataan, eivätkä he ole lähdössä pakoon.
&nbsp;

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

pakolaisaalto 2015

Aikajana kertoo enemmän – väestö vaihtuu reipasta vauhtia Ruotsissa ja Saksassa

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

Uusimmat

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Tynkkynen varoittaa päättäjiä siirtymästä energiariippuvuudesta sääriippuvuuteen – ”Eurooppa ei voi olla tuulten varassa”

Ruotsidemokraatit vaativat Pohjoismaille yhteistä palautuskeskusta karkotusten vauhdittamiseksi – ”Kaikki muu on todellisuuden kieltämistä”

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Nopeampi tie maanpuolustuksen tärkeille tuotantolaitoksille – hallitus esittää lupamenettelyiden sujuvoittamista

Ministeri Lulu Ranne sai Pääesikunnan Huollon ansioristin työstään maanpuolustuksen logistiikan vahvistamiseksi ensimmäisenä ministerinä Suomessa

Antikainen: Avointen rajojen hinta – tuore katsaus paljastaa karut luvut

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026