LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perusopetuksen järjestäminen on Suomessa murroksessa, kun oppilasmäärät vähenevät erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pienten koulujen määrä laskee nopeasti. Samaan aikaan opetuksen järjestämisen kustannukset kasvavat juuri niillä alueilla, joilla resurssit ovat jo valmiiksi niukemmat.
Kansanedustaja Sara Seppänen korostaa, että koulutuksen tasa-arvo ei saa tarkoittaa yksipuolista rahoituksen kohdentamista.
– Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista.
Seppäsen mukaan nykyinen kehitys uhkaa lisätä alueellista eriarvoisuutta koulutuksessa. Harvaan asutuilla alueilla opetuksen järjestämiseen liittyy erityisiä haasteita, kuten pitkät koulumatkat, kasvavat kuljetuskustannukset ja vaikeudet saada päteviä opettajia.
Seppänen nostaa esiin myös sen, että nykyiset tasa-arvorahan jakokriteerit painottavat erityisesti työttömyysastetta ja vieraskielisten oppilaiden osuutta.
– On ongelmallista, jos rahoitus perustuu liiaksi työttömyysasteeseen ja vieraskielisten määrään. Ne ovat yhdenlaisia mittareita, mutta eivät yksin riitä kuvaamaan koulutuksen todellisia haasteita eri puolilla Suomea.
– Jos rahoitus ei huomioi alueellisia olosuhteita, vaarana on, että lasten oikeus laadukkaaseen opetukseen riippuu liikaa postinumerosta.
Seppänen painottaa, että tasa-arvoavustuksen alkuperäinen tarkoitus on tasata eroja koko maassa, ei keskittää resursseja vain tiettyihin kouluihin tai alueisiin. Hänen mukaansa rahoituskriteereitä on päivitettävä vastaamaan paremmin väestökehityksen tuomia muutoksia.
– Harvaan asutuilla alueilla pienet koulut kamppailevat aivan eri mittakaavan ongelmien kanssa kuin kasvukeskuksissa. Tämän pitää näkyä myös rahoituksessa.
Seppäsen mukaan koulutuksen saavutettavuus ja laatu on turvattava koko Suomessa myös tulevaisuudessa, vaikka väestökehitys eriyttää kuntia yhä voimakkaammin.
– Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen kouluun, asuinpaikasta riippumatta.
Seppänen vaatii, että tasa-arvorahan jakoperusteita tarkastellaan uudelleen ja varmistetaan, että myös pienet koulut ja harvaan asutut alueet saavat niille kuuluvan osuuden tuesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.
Keskustelu uskonnonopetuksen muuttamisesta kaikille yhteiseksi elämänkatsomustiedoksi on noussut jälleen pintaan. Asia ei ole lähellekään niin ongelmaton, kuin mitä julkisessa keskustelussa paikoin yritetään väittää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää hallitukselle jättämässään toimenpidealoitteessa kasvojen peittävän naamioitumisen kieltämistä niin kouluissa kuin julkisilla paikoillakin. Vantaan kaupunki linjasi aiemmin tällä viikolla, että koulujen oppilaiden on oltava tunnistettavissa koulupäivän aikana opetuksellisista ja turvallisuussyistä. Junnilan mukaan käytäntö tulisi laajentaa maanlaajuiseksi.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Viikon suosituimmat
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
