LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää pitää eduskunnan kirjastossa järjestettyä tilaisuutta koronapandemian aikaisesta päätöksenteosta tärkeänä, mutta kritisoi keskustelun jääneen liian pinnalliseksi selkään taputteluksi. Sillanpään mielestä tilaisuudessa olisi pitänyt uskaltaa käsitellä korona-ajan päätöksiä kriittisemmin ja pohtia rehellisesti, mitä siitä kaikesta seurasi.
Eduskunnan kirjastossa järjestettiin tilaisuus ”Kansanedustajat ja tutkijat koronakriisin keskellä – miten päätökset syntyivät?”, jossa muun muassa kansanedustaja ja entinen peruspalveluministeri Krista Kiuru, THL:n asiantuntija Hanna Nohynek ja johtaja Mika Salminen kävivät läpi koronapandemian aikaisia tapahtumia ja päätöksiä.
Kansanedustaja Pia Sillanpää pitää keskustelun järjestämistä tärkeänä, mutta korostaa, että tilaisuudessa olisi pitänyt uskaltaa käsitellä korona-ajan päätöksiä kriittisemmin ja pohtia rehellisesti, mitä siitä kaikesta seurasi.
– On hyvä, että tilaisuudessa käytiin keskustelua korona-ajoista. Aika tuntui kuitenkin menevän liikaa toistensa selkään taputteluun ja sen toistamiseen, kuinka hyvin asiat menivät. Olen siitä hyvin eri mieltä. Jonkun olisi pitänyt tuoda esille, mitä esimerkiksi koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä aiheuttivat suomalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä hoitohenkilöstölle, Sillanpää toteaa.
Sillanpään mukaan moni hoitoalan työntekijä joutui pandemian aikana erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun rokotuksiin liittyvät vaatimukset vaikuttivat työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon.
– Hoitohenkilöstö oli tilanteessa, jossa heidän terveys- ja rokotustietonsa vaikuttivat siihen, saavatko he työskennellä hoitajina. Samalla lapsia ja nuoria painostettiin valheellisin perustein ottamaan koronarokote sillä perusteella, että he suojaisivat läheisiään tartunnoilta. Myöhemmin nimittäin kävi ilmi, ettei rokote estänyt tartuttamista, ja sote-valiokunnassa, STM:ssä ja THL:ssä tiedettiin tämä. On perusteltua kysyä: kannetaanko tästä vastuuta ja miten näiden päätösten seurauksia arvioidaan jälkikäteen, Sillanpää sanoo.
Sillanpää nostaa esiin myös korona-ajan muut seuraukset, jotka eivät hänen mukaansa saa unohtua.
– Moni suomalainen muistaa yhä tilanteet, joissa vanhukset kuolivat hoitolaitoksissa ilman läheisiään. Perheet joutuivat valitsemaan, ketkä pääsevät läheistensä hautajaisiin, koska vierasmäärä oli rajoitettu kymmeneen henkeen. Nämä kokemukset jättivät syvät jäljet moniin perheisiin ja yhteiskuntaan laajemmin. Sitä aikaa emme saa enää ikinä takaisin, Sillanpää muistuttaa.
Sillanpää vaatii, että koronapandemian aikaisista toimista otettaisiin vastuu ja uskallettaisiin näin jälkikäteen tarkastella sekä silloisen päätöksenteon perusteita että niiden vaikutuksia ihmisten perusoikeuksiin.
– Tulevaisuudessa emme voi enää ikinä hyväksyä tilannetta, jossa kansalaisia asetetaan eriarvoiseen asemaan terveystietojen perusteella. Koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä jakoivat suomalaiset kahteen kastiin poliittisella päätöksellä, joka perustui pelkoon ja valheeseen. Jatkossa meidän täytyy puolustaa jokaisen suomalaisen perusoikeuksia. Terveystiedot eivät voi olla peruste sille, että kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Tästä on opittava, ja jonkun olisi jo aikakin ottaa vastuu ja pyytää anteeksi, Sillanpää painottaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan Marinin hallituksen aikana tehdyistä yli 40 miljardin euron menolisäyksistä vain vajaa puolet liittyivät koronapandemian torjumiseen Suomessa. Vielä oppositiossakin SDP on väittänyt, että Marinin hallitus otti velkaa koronan vuoksi.
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
