

LEHTIKUVA
Soini raivaisi Suomelle markkinoita EU:n puolustusvälinekauppaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini toivoo entistä suurempaa avoimuutta EU:n puolustusteollisuuden yhteistyöhön ja kauppaan. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Soini otti asiaan kantaa maanantaiaamuna Yleisradion Ykkösaamussa, jossa hän esiintyi valiokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) kanssa.
EU käsittelee puolustusasioita joulun alla Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 19.-20.12. Asialistalla ovat yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, talous- ja rahaliitto sekä talous- ja sosiaalipolitiikka ja laajentuminen, muuttoliike ja energia. Puheisiin voi tulla myös entistä suurempi yhteistyö puolustusvälineiden hankinnassa ja kaupassa.
– Pool ja sharing, voimavarojen jakaminen olisi suuri mahdollisuus, Patria on meille tärkeä – mutta isot maat suojaavat omaa tuotantoaan – niin kuin ne aina tekevät. EU:ssa puhutaan paljon sisämarkkinoista ja vapaista liikkuvuuksista: pääomat, palvelut, ihmiset. Tässä tuleekin esille se, että kun mekin hyötyisimme pool and sharingista ja meidänkin ase- ja ruutiteollisuutemme pääsisivät markkinoille, niin silloin suuret EU-maat Saksa, Iso-Britannia, Ranska – ja myös Puola – pistävät kapuloita rattaisiin ja suojaavat omaa teollisuuttaan minkä pystyvät, Soini moitti.
– Silloin kun itse hyödytään niin ollaan valmiita avaamaan markkinat, mutta jos ei hyödytä niin vedetään protektionismin viitta niin syvälle, että pikkuisen silmänvalkuaiset näkyvät.
Salolainen yhtyi Soinin huoleen.
– Kyllä se niin on, että suuret jäsenmaat jyräävät. Etenkin Isolla-Britannialla on selkeä lähtökohta: Nato on Nato, ainoa todellinen turvallisuusjärjestelmä Euroopassa, ei mitään kaksinkertaisia järjestelmiä tarvita.
– Näin se on: Mooses on Mooses ja Bisnes on Bisnes, Soini vahvisti.
Miksi 150 eri lennokkiprojektia?
Salolainen muistutti Suomen ja muiden pienten maiden ajavan entistä avoimempia markkinoita, joilla Suomikin pystyisi kilpailemaan.
– Myös alaa koordinoiva European Defence Agency pyrkii avoimempiin markkinoihin, Salolainen painotti.
Hän mainitsi esimerkkinä 150 yhtäaikaista tiedustelulennokkiprojektia.
– Eikö olisi järkevää, että jollain tavalla koordinoitaisiin?
Suurempi teho vähemmällä rahalla
Puolustusyhteistyön lisäämistä on viritelty Euroopassa, koska EU-maat ovat supistaneet puolustusmenojaan rankalla kädellä vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana. Menoja on karsittu koko Saksan puolustusbudjetin verran. Puolustustilausten jakaminen säästäisi kaikkien jäsenmaiden varoja.
Soinin mukaan keskustelun iso kuva liittyy siihen, että 28 euromaasta peräti 23 kuuluu Natoon, ulkopuolelle jäävät merkittävimpinä Suomi, Irlanti ja Itävalta. Kyse on siitä, onko EU:lla kriisinhallintakykyä.
– Kykyä on kahdenlaista: mikä on strateginen näkemys ja toinen on voimavarakysymys: miten ne jaetaan ja miten niitä käytetään. EU:n taistelujoukkoja ei ole kertaakaan käytetty. Toisaalta on hyvä, ettei ole tarvittu käyttää. Tärkeintä on kuitenkin, että joukkojen käytöstä pystytään päättämään, eivätkä sisäpoliittiset syyt estäisi sitä, jos sopiva tilanne tulee. Aihe voisi olla todennäköisesti jokin vastaava kriisi, jota ranska jo taltuttaa nyt Keski-Afrikassa.
Pankkikriisi väijyy
väkisin pöydän reunalla
Soini sanoi, että joulukuun huippukokousta on odotettu jo pitkään, että päästäisiin puhumaan muustakin kuin talous- ja pankkikriisistä, mutta:
– Kyllä se pankkikriisi siellä pöydässä on ei se kriisi ole mihinkään mennyt, Soini muistutti.
Puolustusyhteistyön suureen edistymiseen hän ei usko.
– Sieltä saadaan perhekuva ja julkilausuma ja päätelmät.
Myöskään Salolainen ei usko suuriin saavutuksiin.
– Ainoa hyvä olisi, että sovittaisiin tästä tulee jatkuva prosessi ja lähdettäisiin kehittämään Suomenkin toivomaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategiaa. Mutta tuskin mitään suuria villoja tulee, Salolainen puntaroi.
Baltian-Pohjoismaiden
yhteistyö verkottaa
Kuinka pitkälle Natoon kuulumaton Suomi voi edetä Nato-yhteistyössä? Soini otti esille NB-8-yhteistyön, Nordic-Baltic-8:n, johon kuuluu Nato-maita. Puolustusvoimat tarvitsevat kansainvälistä yhteistoimintaa muutenkin kuin YK:n kautta.
Salolaisen mielestä Nato-yhteistyöhön osallistuminen on järkevää: Suomi osallistuu EU:n taistelujoukkoihin ja Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksiin.
– Eihän muun Euroopan joukoilla vaihdu siinä kuin kokardi: ne ovat täsmälleen samoja joukkoja. Siksi kannattaisi pyrkiä hyötymään entistä enemmän tästä yhteistyöstä, Salolainen linjasi.
Johtaako tämä kehitys ja joukkojen yhdenmukaistuminen Natoon, sitä ei kannata Salolaisen mielestä pohtia, koska asia ei tule ajankohtaiseksi moneen vuoteen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Yritys rajoittaa maahanmuuttoa ajautui Saksassa historialliseen kaaokseen – Antifa miehitti kristillisdemokraattien toimiston, demarit varoittavat oikeistoa “helvetin porttien avaamisesta”
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Valtaako teksasilainen ilmastopolitiikka alaa myös Euroopassa? – Yhdysvaltojen asiantuntijat Markku Ruotsila ja Risto E.J. Penttilä pohtivat Trumpin kauden vaikutuksia maailmalle
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren emännöimässä Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa vieraina ovat Yhdysvaltoihin perehtyneet dosentti Markku Ruotsila sekä tohtori ja politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä. Kolmikko pohdiskelee ohjelman avausjaksossa, mitä Donald Trumpin alkaneella presidenttikaudella maailmassa tulee tapahtumaan sekä mitä seurauksia Suomelle tulee.

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Sanna Marinin rekrynnyt Tony Blair möhli maahanmuutolla Britannian sekaisin, vaatii nyt lisää digitaalista kyttäämistä ja kasvojentunnistuskameroita ratkaisuna vasemmiston itse luomaan kaaokseen
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.

Oikeusministeri Leena Meri: Huumeiden piikityshuoneet täysin älyvapaa idea – ”En haluaisi sellaista yhteiskuntaa, jossa huumausaineisiin suhtaudutaan välinpitämättömästi”
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.

Maahanmuuttajien työttömyys rasittaa Suomen kuntien taloutta – Närpiön työttömistä yli 65 % ulkomaalaistaustaisia
Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys ovat ongelma kunnissa ja kaupungeissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajien osuudet kuntien työttömistä ovat kuitenkin suuria myös muualla Suomessa.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.