

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tervehti kokousedustajia puoluevaltuuston kokouksessa 12. maaliskuuta 2016. / Markku Ulander
Soini vetosi sopimisen ja päätöksenteon puolesta: ”Pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet”
Perussuomalaiset kannattavat lämpimästi yhteiskuntasopimuksen solmimista. Puheenjohtaja Timo Soini vetosi työmarkkinaosapuoliin puhuessaan puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina Helsingissä.
– Perussuomalaiset haluavat sopia. Me annamme arvoa sille, että tähän maahan saataisiin yhteiskuntasopimus, koska se on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras, hän painotti.
– Me olemme antaneet työmarkkinaosapuolille työrauhan. Nyt alkaa olla kaikki pöydällä: Suomen malli, kilpailukykypaketit, monet muut. Toivomme, että sopimus löytyy ja hallitus hoitaa sitten osansa, Soini puhui.
Suomen malli pohja veroalelle
Hän kiitti Suomen mallissa tapahtunutta edistystä: ideaa siitä, että vientialat määrittelevät palkankorotusten ylärajan Ruotsin ja Saksan tapaan.
– Olen tyytyväinen siitä, että keskusjärjestöt saavat selkeän kirjauksen Suomen mallista, että vientialat määrittelevät tulevien sopimusten palkankorotukset ja sitten voidaan laskea tuloveron alennukset. Tämä tehdään yhteistyössä. Ei julistaen, vaan yhdessä, Soini lupasi.
– Toivon tietysti, että mahdollisimman pian myös EK lähtisi neuvotteluihin. Toivon, että ne liitot, jotka eivät ole vielä sovussa ja neuvotteluasennossa, lähtevät neuvotteluihin. Se on hallituksen tavoite. Me pidämme polun auki, jotta ne, jotka empivät, voivat tulla mukaan. Siksi, että haluamme sopia. Ja että tämä sopimisen tie on parempi kuin se, jota joudumme kulkemaan, jos emme sovi. Maailma ei pysähdy. On meille kaikille helpompaa, jos pystymme sopimaan, Soini vetosi.
Luottoluokitukset sopimisen peruste
Hän sanoi suomalaisten elävän erittäin vaikeita taloudellisia aikoja. Sen tietävät paitsi suomalaiset, myös ulkomaiset luottoluokittajat ja he, jotka alijäämäämme rahoittavat.
– Jo kaksi kolmesta on tipauttanut Suomen ylimmästä luottoluokituksesta ja olkoon tämä yhtenä osana kertomaan, että meidän täytyy saada omat asiamme kuntoon ja tämä maa nousuun, Soini viitoitti.
Protestit ymmärrettäviä
Soini piti ymmärrettäviä kansalaisten protesteja ja ikäviä tunnelmia, jotka juontavat juurensa hallituksen tiukkoihin päätöksiin ja ehkä myös yhteiskuntasopimukseen.
– On aivan ymmärrettävää, että monen näköistä protestia ja erimielisyyttä näistä sisäpolitiikan asioista ilmenee. Se on demokratiaa. Tässä maassa pitää saada olla samaa tai eri mieltä ja jokaisen mielipide on yhtä tärkeä, Soini pohjusti.
Pitää osata päättää!
Soini vetosi kuitenkin niin kansaan kuin päättäjiin, että vaikeassa tilanteessa täytyy meidän osata päättää, vihdoinkin. Istuvan hallituksen pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet.
– Jos me katsomme tätä tilannetta, mihin olemme tässä maassa joutuneet vuoden 2008 jälkeen, niin kaksi edellistä hallitusta eivät saaneet aikaan rakenteellisia uudistuksia. Tämän hallituksen on saatava ne aikaan, mieluimmin yhteiskuntasopimuksen kautta. Tämä on meidän tarkoituksemme.
– Me emme nimittäin kansakuntana kestä tällaista taloudenpitoa, jota on viime vuosina harjoitettu. Jokainen voi katsoa omaa talouttaan. Kun jatkuvasti vuodesta toiseen otetaan velkaa velan päälle niin jossain vaiheessa tulee vihellys siitä: ei enää. Jos emme saa taloutta kasvuun ja vientiä vetämään, niin silloin meillä on ikävä kyllä edessä leikkausten tie, Soini varoitti.
Euroaikana on euroajan keinot
Soini vetosi myös työmarkkinaosapuoliin, että euroaikana on euroajan keinot. Järjestöjen pitäisi muistaa nytkin, kuten ne väittivät ymmärtäneensä sen jo euroon liityttäessä.
– Silloin, kun Suomi meni eurovaluuttaan, aika moni osapuoli sanoi, että he ymmärtävät, mitä se merkitsee, kun ei devalvoida. Me perussuomalaiset olimme silloin eri mieltä. Olisimme halunneet säilyttää oman rahan. Suomalaisia ei päästetty päättämään asiasta kansanäänestyksellä, Soini muistutti.
– Mutta tällä hetkellä, kun tätä pakettia tehdään, me olemme eurossa – ja sen mukaan meidän täytyy toimia. Ja monet tahot, vanhat puolueet ja työmarkkinaosapuolet tajusivat tai sanoivat, mitä tämä merkitsee. Nyt pitää näidenkin osapuolten vastata huutoonsa: kilpailukyvyn korjauksia ei voi tehdä enää devalvoimalla. Ne on tehtävä uudella tavalla. Ja se mitä nyt yritetään, on se uusi tapa, Soini puntaroi.
Paikallinen sopiminen tärkeää – hyvä Lindström!
Soini kehui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) etenkin paikallisen sopimisen edistämisestä. Paikallinen sopiminen on tärkeää ja sitä on tavoiteltu molemmilta osapuolilta.
– Nyt on tärkeää, että tehdään sellainen paketti, joka on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Ja olen iloinen, että tätä muutosta toteuttaa kärjessä perussuomalainen Jari Lindström, joka tietää omasta kokemuksestaan, mitä on duunarin elämä, Soini vuodatti.
– Soinin mukaan paikallista sopimista halutaan, jotta työpaikat pystytään säilyttämään ja uusia pystytään tekemään: jotta ihmiset, jotka menettävät työnsä, voisivat kouluttautua mahdollisimman nopeasti ja työllistyä uudelleen.
Työntekijän asemaa vahvistetaan samalla
– Tämä on asian ydin. Ja kun on monenlaisia työnantajaa helpottavia asioita, jotta voimme pitää pahana aikana firmat pystyssä, täytyy olla myös henkilöstöedustus yrityksen hallinnossa ja luottamusmiesten asemaa vahvistettava. Tämä merkitsee myös tässä tilanteessa, että yleissitovuus säilyy. Pitää olla sellainen paketti, joka hyödyttää kaikkia ja sitä perussuomalaiset haluavat tehdä, Soini linjasi.
Soini puhe kokonaisuudessaan:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kilpailukykysopimus Yhteiskuntasopimus Luottoluokitus Työmarkkinajärjestöt Euro Jari Lindström Timo Soini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Timo Soini: Kova vuosi, mutta me kestämme ja puolustamme puoluettamme sellaisena kun se on

Soini: Pakolaiskriisiä ei maksateta Suomen köyhillä

Soini: Maahanmuuttopolitiikka kireämpää kuin koskaan, ”Laittomia maahantulijoita ei tule enää idästä eikä lännestä”

EK lähtee mukaan sopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.

Palestiinan lipusta on tullut yleisen länsivastaisuuden vihasymboli – aktivistit lietsovat länsimaihin sairaalloista häpeää ja itseinhoa
Palestiinan liput ovat olleet näkyvässä roolissa Ranskan mellakoissa, vaikka valtamedian mukaan protesteissa on kyse elinkustannuksista ja koulutuksesta. Brittilehti Spectatorissa analysoidaan, että Palestiinan lipusta on tullut yleinen länsimaihin kohdistuvan vihan symboli. Kolumnisti Patrick Westin mukaan saman tunnuksen alle kokoontuu niin hyväntahtoisia vasemmistoliberaaleja kuin myös islamisteja, äärivasemmistolaisia ja epäpoliittisiakin häiriköitä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














