Ennen joulua eduskunnassa hyväksyttiin nuorten työllistymissetelin käyttöönotto, johon ohjattiin 30 miljoonaa euroa. Hakuaika työllistymissetelin hakuun oli työllisyysalueilla tammikuun 2026 loppuun. Työllistymissetelien summat on nyt myönnetty eri työllisyysalueille Uudenmaan elinvoimakeskusken toimesta. Ne määräytyvät työttöminä olevien nuorten perusteella. Työllisyysalueet välittävät tätä avustusta edelleen yrityksille. Näin hallituksen toimia laitetaan käytäntöön.
Ulkomaalaistaustaiset yliedustettuina työttömyysluvuissa
Nuorten työttömyys on Suomessa korkealla tasolla. Vuonna 2025 nuorten (15–24-vuotiaiden) työttömyysaste oli noin 22,9 prosenttia, eli yli viidennes nuorten työvoimasta oli vailla työtä.
Tilannetta vaikeuttaa se, että työttömyys ei jakaudu tasaisesti. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Työikäisistä (20–64-vuotiaista) ulkomaalaistaustaisista työttömänä oli noin 16–17 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla vastaava luku oli noin 6–7 prosenttia. Myös nuorten ikäluokissa ero on merkittävä: ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuina työttömien joukossa.
– Tämä kertoo kotoutumisen, koulutuksen tunnistamisen ja kielitaidon haasteista, mutta myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista, kiteyttää Strandman.
Nuorisotyöttömyyden taustalla syviä ongelmia
Nuorten työllistymisseteli on tervetullut nykyhallituksen toimenpide. Rahoituksella valtio tukee 18–29-vuotiaiden palkkaamista siten, että työnantaja saa 50 prosenttia palkkakuluista, enintään 1 500 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Maksimituki on 9 000 euroa nuorta kohden. Arvion mukaan tämä mahdollistaa noin 3 300–4 400 nuoren työllistymisen.
– Seteli madaltaa kynnystä palkata nuori ja voi tarjota ratkaisevan ensimmäisen työkokemuksen. Seteliä voivat käyttää mm. pk-yrittäjät, mikä parhaassa tapauksessa mahdollistaa yrityksen kasvamista. Kannustan yrityksiä ottamaan nuoria töihin, ja tätä nyt valtio tukee, sanoo Strandman.
– Nuorisotyöttömyyden taustalla on syvempiä ongelmia, ja on paneuduttava juurisyihin. Työmarkkinoiden rakennemuutos, koulutuksen ja työelämän kohtaanto-ongelmat, alueelliset erot sekä mielenterveyden haasteet vaikeuttavat monen nuoren kiinnittymistä työelämään. On nostettava esiin myös osaamistaso ja perustaitojen hallinta sijoittumisessa työelämään.
Nuori tarvitsee työpaikan lisäksi tuen ja suunnan
– Vaillinaisilla taidoilla ja tiedoilla on haastavaa työllistyä. Pitkittynyt työttömyys nuorena lisää syrjäytymisriskiä ja heikentää tulevia ansiomahdollisuuksia. Se on kallista yksilölle ja kallista myös yhteiskunnalle, linjaa erityisopettajanakin työskennellyt Strandman.
Siksi työllistymissetelin rinnalle tarvitaan laajempi kokonaisuus: vahvemmat oppisopimuspolut, tiiviimpi yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä, kieli- ja täydennyskoulutuksen vahvistaminen ulkomaalaistaustaisille nuorille, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä helpotuksia pk-yritysten ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Nuori tarvitsee paitsi työpaikan, myös tuen ja suunnan. Jokainen nuori, joka pääsee kiinni työhön, vahvistaa Suomen osaamispohjaa, taloutta ja toivoa.