Kansanedustaja Jussi Halla-aho on jättänyt tänään Eduskunnassa kirjallisen kysymyksen toimeentulotukilain ja ulkomaalaislain ristiriidasta. Suomalaista sosiaaliturvaa avataan ensi vuoden alusta EU:n yhdistelmälupadirektiivin mukaisesti myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tuleville.
Halla-aho kysyi suullisella kyselytunnilla 5.12.2013 ulkomaalaislain ja toimeentulotukilain välisestä ristiriidasta: Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen on pääsääntöisesti kyettävä huolehtimaan toimeentulostaan ilman toistuvaa toimeentulotukeen turvautumista. Sosiaalihuoltolain salassapitomääräykset kuitenkin estävät sosiaaliviranomaista luovuttamasta tietoja oma-aloitteisesti oleskelulupaviranomaiselle. Tämä estää ulkomaalaislain toteutumisen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti jo vuonna 2011 toimeentulotukilain muutosta ristiriidan korjaamiseksi, mutta lakiesitystä ei ole vieläkään tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.
Peruspalveluministeri Susanna Huovisen suullisella kyselytunnilla (5.12.2013) Halla-aholle antaman vastauksen mukaan työryhmä selvittää parhaillaan toimeentulotuen maksamisen erityistilanteita. Koska tällainen selvitys on jo olemassa, on Halla-ahon mukaan tarpeen kysyä, miksei muutosesitys ole kahden vuoden aikana edennyt lainkaan. Epäselvää on hänen mukaansa myös se, mihin työryhmään ministeri vastauksessaan viittasi.
– Eikö ole julkisen talouden resurssien tuhlausta selvittää samaa asiaa uudestaan, Halla-aho pohtii.
Halla-aho toteaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän kannasta poiketen, että toimeentulotukiviranomaiselle tulee oikeuden sijaan asettaa velvollisuus tiedonantoon maahanmuuttoviranomaiselle.
– Harkintaan perustuva oikeus vaarantaisi ulkomaalaislain toteutumisen ja olisi veronmaksajan intressien vastainen, mutta se myös asettaisi Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen asuinkunnasta ja siitä, kenen kanssa toimeentulotukiasioissa asioidaan. Tätä kantaa tullaan tarvittaessa myös edistämään lakialoitteella, Halla-aho lupaa.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
