Halla-aho kyselytunnilla: ”Suomi omaksuu säästöjen keskellä maailman sosiaalitoimiston roolin”

Perussuomalaiset avasivat eduskunnan kyselytunnilla keskustelun sosiaalitukiin perustuvasta turismista. Yhdistelmälupadirektiivi avaa sosiaaliturvan maahan tuleville työntekijöille ja opiskelijoille. Keskustelussa viitattiin myös Helsingin kaupungin päätökseen avata terveyspalveluitaan myös maassa laittomasti oleskeleville maahanmuuttajille.

Jussi Halla-aho (ps.) kysyi hallitukselta, katsooko hallitus, että sosiaalitukien avaaminen kolmansien maiden kansalaisille ei edistä sosiaalitukijärjestelmän kriisiytymistä ja vaaranna sosiaalitukien asumisperusteisuutta.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastasi, että Suomi pyrkii pitämään kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, mutta EU tuo tähän ongelmansa.

– Suomessa on asumisperustainen sosiaaliturva ja EU:ssa työperustainen. On pitänyt miettiä, miten nämä sovitetaan yhteen. Ei ole tarkoitus muuttaa järjestelmää, vaan sovittaa sitä direktiiveihin. Asiasta on kuitenkin monta näkemystä ja sijaa populismille, joten käynnistämme selvityksen ja katsomme kevään aikana, millainen on asumisperäinen sosiaaliturvamme ja miten siihen lisätään työperäinen sosiaaliturva, joka on väistämättä meille tulossa, Risikko vastasi.

Suomi maailman sosiaalitoimisto?

Halla-aho jatkoi, että on vaikeaa hyväksyä säästöjen keskellä, että Suomi omaksuu maailman sosiaalitoimiston roolin.

– Esimerkiksi Helsingissä vihreät, vasemmistoliittolaiset ja demarit ovat päättäneet avata kaupungin terveyspalvelut maassa laittomasti oleskeleville ihmisille. Hallituksessa samat puolueet ovat vaatineet, ettei kunnille saa sälyttää uusia tehtäviä. On selvää, että antelias sosiaaliturva luo voimakkaan houkuttimen köyhien maiden ihmisille. Britannia on omaksunut tiukemman kannan sosiaaliturismille eli sosiaalitukien hyväksikäytölle. Onko hallituksella käytössään puolueettomia arvioita sosiaalitukien hyväksikäytöstä ja onko se käyttänyt hyväksi kaikki direktiivien soveltamiseen kuuluvat kansalliset rajoitukset?

Risikko vastasi ymmärtävänsä kysymyksen ja miettineensä itse, miten säännökset sovitetaan yhteen niin, ettei maahan tultaisi sosiaalitukien vuoksi.

– Se ei saa olla maahantulon lähtökohta, vaan työperäisyys, ministeri linjasi ja sanoi hätätilassa haettavan turvapaikan olevan oma lukunsa.

– Meillä on tarkat säännöt direktiivien soveltamisesta. Mutta on niin monenlaisia direktiiveja, että olen päättänyt tilata ulkopuolisen henkilön selvittämään, miten säilytämme asumisperustaisen pohjoismaistyyppisen sosiaaliturvan ja yhdistämme siihen työperäisen sosiaaliturvan. Tästä valmistuu kevään aikana selvitys. Sitten toivon, että voimme tässä salissa keskustella, miten järjestelmä alkaa toimimaan, ministeri kertoi ja sanoi, että tämä perkaus olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Hanna Mäntylä (ps.) ihmetteli, miksei sosiaalitukien avaamisesta koituvia kustannuksia ei ole tuotu esiin.

– On vain leppoisia ja vähätteleviä arvioita ja mututuntumaa. Kuitenkin muiden maiden esimerkit osoittavat selkeästi, mitä seurauksia sosiaaliturvan avaamisella on ollut. Kaavailtu muutos tuo todella vakavasti otettavia ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia ja myös yhteiskunnallisia paineita. EU ohjaa meitä yhä vahvemmin sosiaaliturvan harmonisointia kohti. Päätösvalta siirtyy Suomesta pois, Mäntylä moitti.

– Hyväksyttekö kehityssuunnan ja jos ette, mitä aiotte asian hyväksi tehdä, Mäntylä kysyi.

Risikko vastasi, että hallitus aikoo pitää kiinni omasta päätösvallastaan sosiaaliturvan järjestämisen tavasta. Hän sanoi myös, ettei terveydenhoito koskisi monia ulkomaisia ihmisiä.
Kokoomuksen Lasse Männistö säesti kysymällä, pitäisikö valtakunnan tasolla hakea malli, jota sovellettaisiin kunnissa sen sijaan, että kunnat päättävät itse, kuten Helsingissä on tehty, että terveydenhoitoa annetaan tarvittaessa, vai pitäisikö Helsingin vastata koko Suomen paperittomista maahanmuuttajista?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi, ettei hän tietenkään kannata, että Helsinki vastaisi koko Suomen paperittomista. Mutta heitä asuu metropolialueella paljon. Hän piti tärkeänä, että he voivat turvautua joihinkin terveyspalveluihin esimerkiksi kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien hallitsemiseksi.

– Asian pohdinta on käynnissä ja myös valtakunnallinen linja tarvitaan. Ei ole järkevää edetä kuntakohtaisesti, mutta Helsingin päätös on perusteltu, hän vastasi.

Virolaisten kirvesmiesten lapsilisät Viroon?

Kristiina Salonen (sd.) kysyi virolaisista kirvesmiehistä, joiden lapset saavat lapsilisiä Suomesta Viroon.

– Suomessa lapsilisä on sidottu asumiseen, mutta EU:ssa lapsilisä on sidottu työhön. Eli lapsilisän maksaa se maa, jossa henkilö on töissä. Mutta EU:n jäsenmaista yli puolet on sellaisia, joissa lapsilisää maksetaan asumisen perusteella. Millaisia keskusteluita on käyty siitä, että EU vaihtaisi käytäntöä niin, että lapsilisä voitaisiin sitoa asumiseen, mikä poistaisi väärinkäytökset, joista on puhuttu?

– Tämä on hyvä esimerkki, joka mietityttää, että mihin kaikkeen erilaiset direktiivit vaikuttavat, mihin maahan tuleva ihminen on oikeutettu, mikä direktiivi siihen vaikuttaa ja mikä on maan oma lainsäädäntö, Risikko totesi ja kertoi työryhmän ratkovan asioita kevääseen mennessä niin, että suuret ongelmat ja kustannukset torpataan niin, ettei väliinputoajia jää ja järjestelmässä toteutuu myös EU:n yhdenvertaisuusperiaate.

30 miljoonaa turhaa toimeentulotukea?

Halla-aho kysyi, eikö laki toimeentulotuesta estä ulkomaalaislain toteutumisen? Ulkomaalaislain perusteella maassa asuvan täytyy kyetä elättämään itse itsensä, mutta toimeentulotuesta vastaavat viranomaiset eivät saa kertoa toimeentuloasiakkuudesta ulkomaalaisviranomaisille.

– Pelkästään Helsingissä on 9 000 ulkomaalaista kotitaloutta, jotka ovat toimeentulotuen asiakkaita. Näihin maksettiin tukea viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa. Talouksiin, joilla ei ole ulkomaalaislain mukaan maassaolon edellytyksiä. Aikooko hallitus ryhtyä asiassa toimiin?

Susanna Huovinen sanoi asian nousseen esiin eduskunnassa. Työryhmä selvittää toimeentulotuen edellytyksiä parhaillaan. Sosiaaliviranomainen ei voi olla aloitteellinen. Maahanmuuttoviranomainen voi halutessaan kysyä tietoja ja ne annetaan. Sosiaaliviranomainen voi olla tarvittaessa halutessaan aloitteellinen itsekin, Huovinen vastasi.