

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille.
Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
Tuoreet tilastot osoittavat, että saksan ja ranskan kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on 2010-luvulla vähentynyt romahdusmaisesti. Venäjän ja espanjan kielten kirjoittaminen on myös edelleen maamme tarpeisiin nähden liian vähäistä.
Kaikki kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit tulisi suunnata Suomessa liian vähän opiskeltavien suurten kielten tukemiseen ja vapaampien kielivalintojen mahdollistamiseen.
– Ruotsin kielen tukemiseen näyttää aina löytyvän lisää rahaa. Tämä lisäraha tulisi kuitenkin mieluummin suunnata koko Suomea hyödyttävään kieltenopiskeluun, koska voidaan puhua jo saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opiskelun hätätilasta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kansalliskielistrategia ei tarvitse lisärahoitusta
Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen.
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.
Esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.1
– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000 € seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
– Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.
Folktingetin valtionavustus kasvaa liki 35 %
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35 % aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.
– Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomen perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
– Perustuslain vaatima yhdenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu, sillä julkinen valta ei ole määrittänyt kenenkään tehtäväksi suomenkielisten kielellisten oikeuksien puolustamista, pohtii Gustafsson.
Suomenkielisillä ei ole vastaavaa etujärjestöä
Gustafssonin mielestä näyttää siltä, että valtio tukee vain ruotsinkielisen väestön tarpeiden esilletuomista.
– Folktingetillä on lailla turvattu ja valtion uudjettirahoitukseen perustuva erityisasema. Maan suomenkielisellä väestöllä ei sen sijaan ole vastaavaa etujärjestöä, vaikka suomenkielisillä on samanlainen oikeus vastaavaan järjestäytymiseen.
– Valtion tulisi tästä syystä tukea myös sellaista organisoitumista, jonka kautta myös suomenkielisten tarpeita voitaisiin tuoda esille. Tällaiselle julkisen vallan rahoittamalle edunvalvontajärjestölle on tarvetta. Historian kuluessa suomenkielisten edunvalvojan rooli on ollut nimenomaan Suomalaisuuden Liitolla, mutta mitään virallista asemaa Liitto ei ole saanut, puheenjohtaja Rostila toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Svenska Finlands Folktinget kielipolitiikka valtionavustus Juuso-Ville Gustafsson Ilmari Rostila ruotsin kieli Suomalaisuuden liitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen ihmettelee hallitusohjelmakirjauksia poliisista – pakkoruotsin paluu, lisää etnisiä poliiseja

Halla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila: Joustamattomuus vesittämässä kielikokeilun – ”Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava”

Eerola: PS vastustaa pakkoruotsia, ei ruotsinkielisiä suomalaisia

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille yli miljoona euroa STEA-rahaa – Suomalaisuuden Liitolle ei heru euroakaan valtiolta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää