

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille.
Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
Tuoreet tilastot osoittavat, että saksan ja ranskan kielten kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on 2010-luvulla vähentynyt romahdusmaisesti. Venäjän ja espanjan kielten kirjoittaminen on myös edelleen maamme tarpeisiin nähden liian vähäistä.
Kaikki kieltenopetukseen liikenevät lisäresurssit tulisi suunnata Suomessa liian vähän opiskeltavien suurten kielten tukemiseen ja vapaampien kielivalintojen mahdollistamiseen.
– Ruotsin kielen tukemiseen näyttää aina löytyvän lisää rahaa. Tämä lisäraha tulisi kuitenkin mieluummin suunnata koko Suomea hyödyttävään kieltenopiskeluun, koska voidaan puhua jo saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opiskelun hätätilasta, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Kansalliskielistrategia ei tarvitse lisärahoitusta
Kansalliskielistrategia, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli auttaa viranomaisia toteuttamaan kielellisiä perusoikeuksia ja kieliä koskevaa lainsäädäntöä, on nyt lähinnä väline ruotsin kielen aseman ajamiseen.
Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen suositukseen nojaten on alkuperäisten tavoitteiden rinnalle nostettu ruotsin kielen osaamisen, näkyvyyden ja läsnäolon ylläpito koulutuksessa, hallinnossa, työmarkkinoilla ja väestön keskuudessa yleisesti.
Esimerkkinä strategian muuttumisesta yksipuolisen kielipoliittisen vaikuttamisen välineeksi on vuonna 2017 toteutettu ensimmäinen molempi parempi -videokampanja, jossa oikeusministeriö oli näkyvästi mukana.1
– Kansalliskielistrategia näyttää olevan nimensä mukaisesti vain yhden kansalliskielen strategia eikä se muutu paremmaksi sillä, että siihen käytetään 800 000 € seuraavan neljän vuoden aikana, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
– Ongelmallisen kyseisestä strategiasta tekee sen kielikeskeinen lähtökohta: kieliasioita ei pohdita kansalaisten tarpeiden näkökulmasta, vaan kielten näkökulmasta, pohtii puheenjohtaja Rostila.
Folktingetin valtionavustus kasvaa liki 35 %
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35 % aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.
– Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomen perustuslaki edellyttää, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
– Perustuslain vaatima yhdenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu, sillä julkinen valta ei ole määrittänyt kenenkään tehtäväksi suomenkielisten kielellisten oikeuksien puolustamista, pohtii Gustafsson.
Suomenkielisillä ei ole vastaavaa etujärjestöä
Gustafssonin mielestä näyttää siltä, että valtio tukee vain ruotsinkielisen väestön tarpeiden esilletuomista.
– Folktingetillä on lailla turvattu ja valtion uudjettirahoitukseen perustuva erityisasema. Maan suomenkielisellä väestöllä ei sen sijaan ole vastaavaa etujärjestöä, vaikka suomenkielisillä on samanlainen oikeus vastaavaan järjestäytymiseen.
– Valtion tulisi tästä syystä tukea myös sellaista organisoitumista, jonka kautta myös suomenkielisten tarpeita voitaisiin tuoda esille. Tällaiselle julkisen vallan rahoittamalle edunvalvontajärjestölle on tarvetta. Historian kuluessa suomenkielisten edunvalvojan rooli on ollut nimenomaan Suomalaisuuden Liitolla, mutta mitään virallista asemaa Liitto ei ole saanut, puheenjohtaja Rostila toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Svenska Finlands Folktinget kielipolitiikka valtionavustus Juuso-Ville Gustafsson Ilmari Rostila ruotsin kieli Suomalaisuuden liitto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen ihmettelee hallitusohjelmakirjauksia poliisista – pakkoruotsin paluu, lisää etnisiä poliiseja

Halla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila: Joustamattomuus vesittämässä kielikokeilun – ”Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava”

Eerola: PS vastustaa pakkoruotsia, ei ruotsinkielisiä suomalaisia

Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille yli miljoona euroa STEA-rahaa – Suomalaisuuden Liitolle ei heru euroakaan valtiolta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.