

Vasemmalla: Ote Suomen Perustan maahanmuuton kustannuksia selvittäneestä tutkimuksesta. Oikealla: kuvituskuva siirtolaiskriisin ajalta (Lehtikuva).
Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen
Työnantajaleiri hamuaa Suomeen halpatyövoimaa hetkellisen voitontavoittelun toivossa. Tutkija seuraa asioita pitemmällä tähtäimellä ja näkee lyhytnäköisten päätösten riskit. Suomen Uutiset jututti ajatuspajan tutkijaa Samuli Salmista.
– Suomeen ei ole järkevää houkutella matalasti koulutettuja maahanmuuttajia töihin edes suoraan matalapalkka-aloille jo ihan senkin vuoksi, että suurin osa näistä työpaikoista on katoamassa. Lisäksi Suomessa on jo entuudestaan paljon matalasti koulutettuja, joiden työllisyysaste on matala.
Tällaiset teesit naulaa nykyisen hallituksen oveen ajatushautomo Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen.
Kallis halpatyövoima
Salmisen kirjoittaman matalapalkkaraportin tilastotulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin EU:n ulkopuolelta tulevilla työllisyysasteet, bruttopalkat ja nettotulonsiirrot tippuvat parin maassaolovuoden jälkeen alle kantaväestön tason.
– Ja tässä ei siis puhuta turvapaikanhakijoina Suomeen tulleista, joiden työllisyysaste on hyvin alhainen vielä 20 maassaolovuoden jälkeenkin, vaan ihan suoraan töihin tulleista.
600 000 työpaikkaa kadonnut lopullisesti
SAK:n tutkimuksen tulosten mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen vaativaa työpaikkaa. Väheneminen jatkuu edelleen. Perusasteen työpaikkojen osuus on laskenut 38 prosentista 12 prosenttiin.
Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin yli 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Jokaisesta työikään tulevasta ikäluokasta noin 10 000 henkilön koulutus jää edelleenkin vain perusasteen tasolle.
Tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa
Mutta mitä tapahtuu kun 10 vuoden sisällä suuret, silloin 80-kymppiset ikäluokat vaativat paljon hoitoresursseja ja samalla sosiaalituen määrä mahdollisesti kasvaa kouluttamattoman ja eri syistä syrjäytyvän väestönosan kohdalla? Salminen rajaa vastauksensa koskemaan ainoastaan maahanmuuton vaikutuksia.
– Kun olemme Suomen Perustassa tutkineet eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden nettovaikutuksia, niin kyse on siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroina ja veronkaltaisina maksuina yhteiseen julkisen talouden kassaan ja kuinka paljon he saavat yhteisestä kassasta tulonsiirtoina ja julkisina palveluina.
– Koska julkinen kassa ei ole rajaton, niin joistain julkista palveluista joudutaan karsimaan, kun Suomeen tulee sellaisia maahanmuuttajia, jotka maksavat vähän veroja, mutta saavat paljon tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita, Salminen summaa.
Kaukaa näkee tarkemmin
Samuli Salmisen mukaan asioita pitäisi tutkimuksen näkökulmasta tarkastella pitkällä, vaikkapa 10 vuoden aikavälillä. Esimerkkinä EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen halpatyövoima-aloille töihin tulleet henkilöt. Kansantalouden kannalta tilanne vaikuttaa aluksi hyvältä, kun porukan työllisyysaste on suoraan töihin tultaessa 100 prosenttia.
– Kun tilannetta seurataan muutaman maassaolovuoden ajan, niin työllisyysaste, palkat ja nettotulonsiirrot tippuvat reilusti kantaväestön alle. Tämä osoittaa, ettei edes suoraan matalapalkka-aloille töihin suuntautuva maahanmuutto ole sittenkään kovin järkevää, kun asiaa tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, Salminen huomauttaa.
Sitten suora kysymys tutkijalle: miten estetään niin sanotun Ruotsin mallin toistuminen Suomessa?
– Se estetään siten, että maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla onnistutaan siinä, että Suomeen ei tule keskimäärin täällä huonosti pärjääviä ihmisiä. Sekä Ruotsissa että Suomessa on jo vuosikymmenien ajan yritetty heikoin tuloksin kotouttaa huonosti pärjääviä maahanmuuttajia. Ongelmien syntyä ei voida enää ehkäistä, kun heikosti pärjäävät ovat päässeet jo muuttamaan Suomeen.
Uutta julkaisua tulossa
Samuli Salmiselta ilmestyy tammikuun lopulla Suomen Perustan kustantama tutkimus, ”toimeentuloraportti”. Mitä voit jo nyt kertoa siitä?
– Siinä tutkitaan eri maahanmuuttajaryhmien, Suomessa syntyneen kantaväestön sekä Suomessa syntyneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien toimeentulotuen saantia. Eritellään toimeentulotuen perusosa sekä harkinnanvaraiset osat. Tulokset tulevat suoraan THL:n kokoamasta toimeentulotukirekisteristä sekä Kelan rekistereistä koskien lähes kaikkia Suomessa maksettuja toimeentulotukia.
Suomen Perusta -ajatuspaja on perussuomalaista kansanliikettä lähellä toimiva poliittinen ajatuspaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle

Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – “Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – “Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.