

Vasemmalla: Ote Suomen Perustan maahanmuuton kustannuksia selvittäneestä tutkimuksesta. Oikealla: kuvituskuva siirtolaiskriisin ajalta (Lehtikuva).
Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen
Työnantajaleiri hamuaa Suomeen halpatyövoimaa hetkellisen voitontavoittelun toivossa. Tutkija seuraa asioita pitemmällä tähtäimellä ja näkee lyhytnäköisten päätösten riskit. Suomen Uutiset jututti ajatuspajan tutkijaa Samuli Salmista.
– Suomeen ei ole järkevää houkutella matalasti koulutettuja maahanmuuttajia töihin edes suoraan matalapalkka-aloille jo ihan senkin vuoksi, että suurin osa näistä työpaikoista on katoamassa. Lisäksi Suomessa on jo entuudestaan paljon matalasti koulutettuja, joiden työllisyysaste on matala.
Tällaiset teesit naulaa nykyisen hallituksen oveen ajatushautomo Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen.
Kallis halpatyövoima
Salmisen kirjoittaman matalapalkkaraportin tilastotulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin EU:n ulkopuolelta tulevilla työllisyysasteet, bruttopalkat ja nettotulonsiirrot tippuvat parin maassaolovuoden jälkeen alle kantaväestön tason.
– Ja tässä ei siis puhuta turvapaikanhakijoina Suomeen tulleista, joiden työllisyysaste on hyvin alhainen vielä 20 maassaolovuoden jälkeenkin, vaan ihan suoraan töihin tulleista.
600 000 työpaikkaa kadonnut lopullisesti
SAK:n tutkimuksen tulosten mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen vaativaa työpaikkaa. Väheneminen jatkuu edelleen. Perusasteen työpaikkojen osuus on laskenut 38 prosentista 12 prosenttiin.
Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin yli 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Jokaisesta työikään tulevasta ikäluokasta noin 10 000 henkilön koulutus jää edelleenkin vain perusasteen tasolle.
Tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa
Mutta mitä tapahtuu kun 10 vuoden sisällä suuret, silloin 80-kymppiset ikäluokat vaativat paljon hoitoresursseja ja samalla sosiaalituen määrä mahdollisesti kasvaa kouluttamattoman ja eri syistä syrjäytyvän väestönosan kohdalla? Salminen rajaa vastauksensa koskemaan ainoastaan maahanmuuton vaikutuksia.
– Kun olemme Suomen Perustassa tutkineet eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden nettovaikutuksia, niin kyse on siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroina ja veronkaltaisina maksuina yhteiseen julkisen talouden kassaan ja kuinka paljon he saavat yhteisestä kassasta tulonsiirtoina ja julkisina palveluina.
– Koska julkinen kassa ei ole rajaton, niin joistain julkista palveluista joudutaan karsimaan, kun Suomeen tulee sellaisia maahanmuuttajia, jotka maksavat vähän veroja, mutta saavat paljon tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita, Salminen summaa.
Kaukaa näkee tarkemmin
Samuli Salmisen mukaan asioita pitäisi tutkimuksen näkökulmasta tarkastella pitkällä, vaikkapa 10 vuoden aikavälillä. Esimerkkinä EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen halpatyövoima-aloille töihin tulleet henkilöt. Kansantalouden kannalta tilanne vaikuttaa aluksi hyvältä, kun porukan työllisyysaste on suoraan töihin tultaessa 100 prosenttia.
– Kun tilannetta seurataan muutaman maassaolovuoden ajan, niin työllisyysaste, palkat ja nettotulonsiirrot tippuvat reilusti kantaväestön alle. Tämä osoittaa, ettei edes suoraan matalapalkka-aloille töihin suuntautuva maahanmuutto ole sittenkään kovin järkevää, kun asiaa tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, Salminen huomauttaa.
Sitten suora kysymys tutkijalle: miten estetään niin sanotun Ruotsin mallin toistuminen Suomessa?
– Se estetään siten, että maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla onnistutaan siinä, että Suomeen ei tule keskimäärin täällä huonosti pärjääviä ihmisiä. Sekä Ruotsissa että Suomessa on jo vuosikymmenien ajan yritetty heikoin tuloksin kotouttaa huonosti pärjääviä maahanmuuttajia. Ongelmien syntyä ei voida enää ehkäistä, kun heikosti pärjäävät ovat päässeet jo muuttamaan Suomeen.
Uutta julkaisua tulossa
Samuli Salmiselta ilmestyy tammikuun lopulla Suomen Perustan kustantama tutkimus, ”toimeentuloraportti”. Mitä voit jo nyt kertoa siitä?
– Siinä tutkitaan eri maahanmuuttajaryhmien, Suomessa syntyneen kantaväestön sekä Suomessa syntyneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien toimeentulotuen saantia. Eritellään toimeentulotuen perusosa sekä harkinnanvaraiset osat. Tulokset tulevat suoraan THL:n kokoamasta toimeentulotukirekisteristä sekä Kelan rekistereistä koskien lähes kaikkia Suomessa maksettuja toimeentulotukia.
Suomen Perusta -ajatuspaja on perussuomalaista kansanliikettä lähellä toimiva poliittinen ajatuspaja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle

Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – ”Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – ”Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää