Suomeen ei tarvita lisää halpatyövoimaa – monet työt katoavat ja maa on jo ennestään pullollaan niukasti koulutettuja, sanoo tutkija Samuli Salminen

Työnantajaleiri hamuaa Suomeen halpatyövoimaa hetkellisen voitontavoittelun toivossa. Tutkija seuraa asioita pitemmällä tähtäimellä ja näkee lyhytnäköisten päätösten riskit. Suomen Uutiset jututti ajatuspajan tutkijaa Samuli Salmista.

– Suomeen ei ole järkevää houkutella matalasti koulutettuja maahanmuuttajia töihin edes suoraan matalapalkka-aloille jo ihan senkin vuoksi, että suurin osa näistä työpaikoista on katoamassa. Lisäksi Suomessa on jo entuudestaan paljon matalasti koulutettuja, joiden työllisyysaste on matala.

Tällaiset teesit naulaa nykyisen hallituksen oveen ajatushautomo Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen.

Kallis halpatyövoima

Salmisen kirjoittaman matalapalkkaraportin tilastotulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin EU:n ulkopuolelta tulevilla työllisyysasteet, bruttopalkat ja nettotulonsiirrot tippuvat parin maassaolovuoden jälkeen alle kantaväestön tason.

– Ja tässä ei siis puhuta turvapaikanhakijoina Suomeen tulleista, joiden työllisyysaste on hyvin alhainen vielä 20 maassaolovuoden jälkeenkin, vaan ihan suoraan töihin tulleista.

600 000 työpaikkaa kadonnut lopullisesti

SAK:n tutkimuksen tulosten mukaan viimeisen 30 vuoden aikana on hävinnyt 600 000 pelkän perusasteen koulutuksen vaativaa työpaikkaa. Väheneminen jatkuu edelleen. Perusasteen työpaikkojen osuus on laskenut 38 prosentista 12 prosenttiin.

Samaan aikaan Suomessa on kuitenkin yli 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Jokaisesta työikään tulevasta ikäluokasta noin 10 000 henkilön koulutus jää edelleenkin vain perusasteen tasolle.

Tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa

Mutta mitä tapahtuu kun 10 vuoden sisällä suuret, silloin 80-kymppiset ikäluokat vaativat paljon hoitoresursseja ja samalla sosiaalituen määrä mahdollisesti kasvaa kouluttamattoman ja eri syistä syrjäytyvän väestönosan kohdalla? Salminen rajaa vastauksensa koskemaan ainoastaan maahanmuuton vaikutuksia.

– Kun olemme Suomen Perustassa tutkineet eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden nettovaikutuksia, niin kyse on siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroina ja veronkaltaisina maksuina yhteiseen julkisen talouden kassaan ja kuinka paljon he saavat yhteisestä kassasta tulonsiirtoina ja julkisina palveluina.

– Koska julkinen kassa ei ole rajaton, niin joistain julkista palveluista joudutaan karsimaan, kun Suomeen tulee sellaisia maahanmuuttajia, jotka maksavat vähän veroja, mutta saavat paljon tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita, Salminen summaa.

Kaukaa näkee tarkemmin

Samuli Salmisen mukaan asioita pitäisi tutkimuksen näkökulmasta tarkastella pitkällä, vaikkapa 10 vuoden aikavälillä. Esimerkkinä EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen halpatyövoima-aloille töihin tulleet henkilöt. Kansantalouden kannalta tilanne vaikuttaa aluksi hyvältä, kun porukan työllisyysaste on suoraan töihin tultaessa 100 prosenttia.

– Kun tilannetta seurataan muutaman maassaolovuoden ajan, niin työllisyysaste, palkat ja nettotulonsiirrot tippuvat reilusti kantaväestön alle. Tämä osoittaa, ettei edes suoraan matalapalkka-aloille töihin suuntautuva maahanmuutto ole sittenkään kovin järkevää, kun asiaa tarkastellaan pitemmällä aikavälillä, Salminen huomauttaa.

Sitten suora kysymys tutkijalle: miten estetään niin sanotun Ruotsin mallin toistuminen Suomessa?

– Se estetään siten, että maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla onnistutaan siinä, että Suomeen ei tule keskimäärin täällä huonosti pärjääviä ihmisiä. Sekä Ruotsissa että Suomessa on jo vuosikymmenien ajan yritetty heikoin tuloksin kotouttaa huonosti pärjääviä maahanmuuttajia. Ongelmien syntyä ei voida enää ehkäistä, kun heikosti pärjäävät ovat päässeet jo muuttamaan Suomeen.

Uutta julkaisua tulossa

Samuli Salmiselta ilmestyy tammikuun lopulla Suomen Perustan kustantama tutkimus, ”toimeentuloraportti”. Mitä voit jo nyt kertoa siitä?

– Siinä tutkitaan eri maahanmuuttajaryhmien, Suomessa syntyneen kantaväestön sekä Suomessa syntyneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien toimeentulotuen saantia. Eritellään toimeentulotuen perusosa sekä harkinnanvaraiset osat. Tulokset tulevat suoraan THL:n kokoamasta toimeentulotukirekisteristä sekä Kelan rekistereistä koskien lähes kaikkia Suomessa maksettuja toimeentulotukia.

Suomen Perusta -ajatuspaja on perussuomalaista kansanliikettä lähellä toimiva poliittinen ajatuspaja.