

MATTI MATIKAINEN
Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi Tuumaustunnilla, että Suomen kunnat ovat tulleet erittäin riippuvaisiksi valtion tuista. Kehitys on huolestuttava, sillä samaan aikaan kuntien omien verotulojen kasvu on hiipunut.
Vuonna 2020 korona kasvatti kuntien valtionosuuksia poikkeuksellisen paljon, ja samalla Suomen kunnat näyttäisivät tulleet melko riippuvaisiksi valtiontukiosuuksista ja valtion päätöksistä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli valtionosuuksien kasvaneita osuuksia maanantaina Tuumaustunnilla. Tuoreiden tutkimuslukujen mukaan asukasluvultaan 10 000-20 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia vuonna 2020. Hieman isommissa, eli asukasluvultaan 20 000-50 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin jopa 30 prosenttia.
Monissa kunnissa, joissa asukkaita on 10 000-50 000 kuntien valtionosuudet ovat kaksinkertaiset (noin 4 000 euroa asukasta kohden) kuntien verotuloihin verrattuna (noin 2 000 euroa asukasta kohden).
Valtionosuuksien kasvu ei voi jatkua pitkään
Holm muistuttaa, että viime vuonna kuntien taloustilanne oli erittäin hyvä.
– Tällainen valtionosuuksien kasvu kunnille ei silti voi jatkua kovin pitkään samaan aikaan, kun verotulojen kasvu on jäänyt vähäiseksi. Kestävän ja elinvoimaisen kunnan tunnusmerkki kuitenkin on, että kunta keräisi mahdollisimman paljon tuloistaan verotuloina. Kyse ei ole siitä, että kunnallisveroa nostettaisiin mahdollisimman voimakkaasti vaan siitä, että poliittisilla päätöksillä kuntiin luodaan hyvät edellytykset yrittää ja tehdä töitä.
– Niin kauan kuin valtio pystyy kasvattamaan valtionosuuksiaan, tilanne on kunnissa hyvä, mutta kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta, niin se todennäköisesti heijastuu merkittävästi kuntien tulopohjaan.
Tuottavaa työtä edistettävä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Tuumaustunnilla, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille tosiasiallinen mahdollisuus asua ja elää missä tahansa Suomessa.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää pyrkiä vahvistamaan kuntataloutta ja sitä, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Halla-aho korostaa, että on oleellista, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tuet tuottava työ kunnallisvero valtionosuudet elinvoimaisuus verotulot tulonsiirrot Yritykset Taloustutkimus Kunnat Pasi Holm perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Koskenkylä: Suomen hallituksella on velkapiikki auki, mutta rakenneuudistukset jäävät tekemättä – ”Koronasta on tullut hallitukselle tekosyy”

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”
Viikon suosituimmat

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Uusimmat

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











