

MATTI MATIKAINEN
Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi Tuumaustunnilla, että Suomen kunnat ovat tulleet erittäin riippuvaisiksi valtion tuista. Kehitys on huolestuttava, sillä samaan aikaan kuntien omien verotulojen kasvu on hiipunut.
Vuonna 2020 korona kasvatti kuntien valtionosuuksia poikkeuksellisen paljon, ja samalla Suomen kunnat näyttäisivät tulleet melko riippuvaisiksi valtiontukiosuuksista ja valtion päätöksistä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli valtionosuuksien kasvaneita osuuksia maanantaina Tuumaustunnilla. Tuoreiden tutkimuslukujen mukaan asukasluvultaan 10 000-20 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia vuonna 2020. Hieman isommissa, eli asukasluvultaan 20 000-50 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin jopa 30 prosenttia.
Monissa kunnissa, joissa asukkaita on 10 000-50 000 kuntien valtionosuudet ovat kaksinkertaiset (noin 4 000 euroa asukasta kohden) kuntien verotuloihin verrattuna (noin 2 000 euroa asukasta kohden).
Valtionosuuksien kasvu ei voi jatkua pitkään
Holm muistuttaa, että viime vuonna kuntien taloustilanne oli erittäin hyvä.
– Tällainen valtionosuuksien kasvu kunnille ei silti voi jatkua kovin pitkään samaan aikaan, kun verotulojen kasvu on jäänyt vähäiseksi. Kestävän ja elinvoimaisen kunnan tunnusmerkki kuitenkin on, että kunta keräisi mahdollisimman paljon tuloistaan verotuloina. Kyse ei ole siitä, että kunnallisveroa nostettaisiin mahdollisimman voimakkaasti vaan siitä, että poliittisilla päätöksillä kuntiin luodaan hyvät edellytykset yrittää ja tehdä töitä.
– Niin kauan kuin valtio pystyy kasvattamaan valtionosuuksiaan, tilanne on kunnissa hyvä, mutta kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta, niin se todennäköisesti heijastuu merkittävästi kuntien tulopohjaan.
Tuottavaa työtä edistettävä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Tuumaustunnilla, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille tosiasiallinen mahdollisuus asua ja elää missä tahansa Suomessa.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää pyrkiä vahvistamaan kuntataloutta ja sitä, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Halla-aho korostaa, että on oleellista, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tuet tuottava työ kunnallisvero valtionosuudet elinvoimaisuus verotulot tulonsiirrot Yritykset Taloustutkimus Kunnat Pasi Holm perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Koskenkylä: Suomen hallituksella on velkapiikki auki, mutta rakenneuudistukset jäävät tekemättä – ”Koronasta on tullut hallitukselle tekosyy”

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”
Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Grönroos: ”Työvoimapula on naurettava väite – meillä on 300 000 työtöntä”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Somalialaistaustainen rikollisryhmä salakuljetti ihmisiä Suomeen – kaksi tuomittiin vankeuteen
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Siviilipalveluskeskuksen opetuksessa kehotettiin osallistumaan Elokapinaan – Mäenpää: ”Onko toiminnan valvonta puutteellista?
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Etnistä erityiskohtelua Britanniassa: Sikhi puukotti hengiltä brittiopiskelijan – poliisi laittoi kuolevan käsirautoihin
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Hälyttäviä tilastoja Suomen vankiloista ‒ oikeusministeri Meri selvittää ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Nieminen: Huumerikollisuus paisui jo vuosia sitten – viranomaiset varoittivat, Marinin hallitus peitteli ongelmia
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














