

MATTI MATIKAINEN
Suomen kunnat entistä riippuvaisempia valtionosuuksista – miten käy kuntatalouden, kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta?
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi Tuumaustunnilla, että Suomen kunnat ovat tulleet erittäin riippuvaisiksi valtion tuista. Kehitys on huolestuttava, sillä samaan aikaan kuntien omien verotulojen kasvu on hiipunut.
Vuonna 2020 korona kasvatti kuntien valtionosuuksia poikkeuksellisen paljon, ja samalla Suomen kunnat näyttäisivät tulleet melko riippuvaisiksi valtiontukiosuuksista ja valtion päätöksistä.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm esitteli valtionosuuksien kasvaneita osuuksia maanantaina Tuumaustunnilla. Tuoreiden tutkimuslukujen mukaan asukasluvultaan 10 000-20 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia vuonna 2020. Hieman isommissa, eli asukasluvultaan 20 000-50 000 kokoisissa kunnissa valtionosuuksien kasvu oli keskimäärin jopa 30 prosenttia.
Monissa kunnissa, joissa asukkaita on 10 000-50 000 kuntien valtionosuudet ovat kaksinkertaiset (noin 4 000 euroa asukasta kohden) kuntien verotuloihin verrattuna (noin 2 000 euroa asukasta kohden).
Valtionosuuksien kasvu ei voi jatkua pitkään
Holm muistuttaa, että viime vuonna kuntien taloustilanne oli erittäin hyvä.
– Tällainen valtionosuuksien kasvu kunnille ei silti voi jatkua kovin pitkään samaan aikaan, kun verotulojen kasvu on jäänyt vähäiseksi. Kestävän ja elinvoimaisen kunnan tunnusmerkki kuitenkin on, että kunta keräisi mahdollisimman paljon tuloistaan verotuloina. Kyse ei ole siitä, että kunnallisveroa nostettaisiin mahdollisimman voimakkaasti vaan siitä, että poliittisilla päätöksillä kuntiin luodaan hyvät edellytykset yrittää ja tehdä töitä.
– Niin kauan kuin valtio pystyy kasvattamaan valtionosuuksiaan, tilanne on kunnissa hyvä, mutta kun koronakriisin jälkeen väistämättä joudutaan sopeuttamaan valtiontaloutta, niin se todennäköisesti heijastuu merkittävästi kuntien tulopohjaan.
Tuottavaa työtä edistettävä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Tuumaustunnilla, että koska alueelliset olot Suomessa vaihtelevat suuresti ja elinkeinorakenne on erilainen eri puolilla maata, valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan turvata kaikille tosiasiallinen mahdollisuus asua ja elää missä tahansa Suomessa.
Halla-aho kuitenkin korostaa, että samaan aikaan pitää pyrkiä vahvistamaan kuntataloutta ja sitä, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuus harjoittaa tuottavaa toimintaa, kuten yritystoimintaa. Halla-aho korostaa, että on oleellista, että kunnat pystyvät rahoittamaan mahdollisimman suuren osan omista menoistaan verotuloilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion tuet tuottava työ kunnallisvero valtionosuudet elinvoimaisuus verotulot tulonsiirrot Yritykset Taloustutkimus Kunnat Pasi Holm perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Koskenkylä: Suomen hallituksella on velkapiikki auki, mutta rakenneuudistukset jäävät tekemättä – ”Koronasta on tullut hallitukselle tekosyy”

Perussuomalaiset julkaisi kuntavaaliohjelman: Tervettä järkeä päätöksentekoon – asiat tärkeysjärjestykseen, veronkorotuksille stoppi – suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus etusijalle

Perussuomalaiset kritisoivat hallituksen harjoittamaa politiikkaa: ”Verotus kiristyy, velka ja menot kasvavat, ostovoima ja kilpailukyky heikkenevät”
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












