Ihmisarkuutensa menettäneet suurpedot huolestuttavat kansalaisia ympäri Suomea. Metsästäjien lisäksi varsinkin maaseudulla moni ihan tavallinen ihminen ja elinkeinonharjoittaja on tällä hetkellä huolissaan, kun karhunkaatoluvat kaatuivat oikeudessa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen kysyi asiaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta torstain suullisella kyselytunnilla.

– Suomalaiset pelkäävät nyt, että metsästys loppuu, minkä seurauksena peto-ongelmat kasvaisivat ja myös karhun ihmisarkuus menetettäisiin. Historian metsästysmyönteisin hallitusohjelma linjaa hyvin, että suurpetojen metsästys tulee nimenomaisesti turvata.

– Mutta onko niin, että hallitus tekee tarvittavia toimia kaikilla rintamilla, niin kansallisesti kuin EU:ssa, jotta perinteikäs ja äärimmäisen tärkeä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys jatkuu tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa?

Pedot eivät kuulu kotipihoihin

Ministeri myönsi, että maa- ja metsätalousministeriö on antanut 28 suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän asetuksen. Se on lausuntokierroksella 1.12. asti ja tulee voimaan sen jälkeen, todennäköisesti itsenäisyyspäivän viikolla.

– Uskon että suomalaiset kaiken kaikkiaan ja hyvin moni tässä salissa ajattelee niin, että totta kai suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, ne ovat upeita eläimiä, mutta ne eivät kuulu ihmisten kotipihoihin, ne eivät kuulu lampoloihin, ne eivät kuulu eläinten pitopaikkoihin. Ja sen takia me tarvitsemme paitsi vahinkoperusteista metsästystä, myös kannanhoidollista metsästystä.

– On todella tärkeää, että me teemme työtä sosiaalisen hyväksyttävyyden eteen, suurpetojen ihmisarkuus on syytä säilyttää ja tämä kannanhoidollinen metsästys muun muassa tähtää juuri siihen, Essayah vastasi.

SUOMEN UUTISET