Hallitus haluaa turvata metsästyksen tulevaisuuden – suurpetojen kannanhoidollinen metsästys etenee

Metsästys on ensimmäistä kertaa kirjattuna nykyisessä hallitusohjelmassa. Metsästys onkin arvokas osa suomalaista elämäntapaa. Hallitus tunnustaa metsästyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla ilmoittaa halunsa turvata metsästyksen tulevaisuuden. Hallitusohjelma torjuu metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua, eikä sen myötä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.

Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vastuullinen ja kestävästi toteutettu metsästys on riistakannan hoitoa. Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä. Väkilukuun suhteutettuna määrä on korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on yksi näistä metsästyskortillisista.

– Metsästäjät tekevät arvokasta työtä myös suurriistaan liittyvässä virka-aputoiminnassa. Tämä ns. SRVA-toiminta antaa poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa, kuten esimerkiksi hirvieläinten ja suurpetojen kolaritilanteissa. Tämän toiminnan tulee jatkua, ja siksi on tärkeää, että eduskunnassa reagoidaan kasvaviin suurpetokantoihin, sanoo Strandman.

Petokannat kasvaneet liian suuriksi

Strandmanin mielestä sekä EU:n että kansallisen edunvalvonnan ja lainvalmistelun tulee turvata myös suden, karhun ja ilveksen metsästys. Jo aloitettua työtä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tulee jatkaa eduskunnan päätöksen mukaisesti.

– Viime päivinä karhujen ja ilvesten metsästykseen liittyen on tullut esiin perustelematonta lupien epäämistä. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää noin 2 500 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvion mukaan ilveskanta on kasvanut. Karhukanta on noin 1 800 yksilöä ja susikanta 40-45 perhelaumaa, mikä tarkoittaa reilua 300 sutta. Nämä lukemat ovat Suomen luontoon liian korkeita, ja tämän vuoksi meillä tulee harjoittaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.

Metsästysharrastuksen on saatava jatkua

Maa- ja metsätalousministeri on antanut susiasetuksen, jonka mukaan metsästykseen saa myöntää enintään 28 suden poikkeusluvan. Lisäksi Suomen Riistakeskus voi myöntää luvan tapauskohtaisen harkinnan perusteella – myös kannanhoidollisella perusteella. Strandman muistuttaa metsästämisen syistä:

– Suurpetoja tulee metsästää, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina ja niiden lukumäärä luonnon paikallisen sietokyvyn mukaisena. Ei voi myöskään olla niin, että pikkuoppilaille joudutaan järjestämään ylimääräisiä koulukyytejä sen vuoksi, että suurpedot uhkaavat koulumatkoilla. Viikoittain olemme saaneet lukea surullisia uutisia lammastiloilta, kun sudet ovat hyökänneet lammaslaumojen kimppuun, tappaen usein koko lammaskatraan. Monet metsästäjät ovat tänäkin syksynä menettäneet uskollisen ystävänsä, itse kouluttamansa metsästyskoiran suden hampaisiin.

– Haluan rauhoitella metsästäjiä, sillä teemme eduskunnassa toimia pitkäjänteisesti, että suurpetokanta Suomessa tullaan saamaan tasapainoon ja rauhalliseksi. Metsästäjien tulee jatkaa arvokasta metsästyskoirien jalostusta ja metsästysharrastusta.