Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

alumiini

EU-parlamentti hyväksyi tiistaina päästökauppajärjestelmän <a href="https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20230414IPR80120/parlamentti-hyvaksyi-keskeiset-ilmastolait">uudistuksen</a>, joka nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia. Päästöt vähenevät, kuten haihtuvat myös kansalaisten rahat.

Uudistus poistaa myös yritysten ilmaiset päästöoikeudet vaiheittain vuosina 2026–2034. Tieliikenteelle ja rakennuksille perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, joka luo hinnan näiden alojen kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2027 (tai 2028, jos energiahinnat ovat poikkeuksellisen korkeita).
Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen.
EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Kaikki senkun kallistuu
Lentämisen ja laivamatkailun ottaminen mukaan päästökaupan piiriin johtaa luonnollisesti näiden matkustusmuotojen kallistumiseen. Laajentunut päästöoikeuksien kauppa tekee myös asuntojen fossiilisen lämmityksen kalliimmaksi.
Suomalaisen autoilijan kannattaa ehkä sekin muistaa, että energiakriisin takia laskettu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/seuraava-hallitus-tosipaikan-edessa-kansalaisten-taloudellinen-selkaranka-katkeamassa/">polttoaineiden jakeluvelvoite</a> on voimassa vain vuoden 2023. Inflaatiokin laukkaa edelleen, eivätkä palkankorotukset kata yleistä hintojen nousua.
Kuluttajaakin kuulemma ajateltu
EU:n mukaan keskeinen periaate ilmastolakien tehtailussa on ollut kuluttajien suojeleminen. Päästöoikeuksista saatuja rahoja ohjataan muun muassa uuteen sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tehtävä on varmistaa, että energiasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti.
Rahastosta hyötyvät etenkin haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset ja ihmiset, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä. Tuet rahoitettaisiin myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä.
Hiilirajamekanismi oman teollisuuden suojaksi
Lystikäs sana &#8221;hiilirajamekanismi&#8221; tarkoittaa systeemiä, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan vihertämään omaa teollisuuttaan.
Käytännössä se tarkoittaa päästöihin perustuvia maksuja sellaisista maista tuotaville tuotteille, joissa päästörajoitukset ovat löyhempiä kuin EU:ssa.
Ne kompensoisivat EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia ja kannustaisivat myös kolmansia maita kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Samalla estetään tuotannon siirtyminen löysemmän säätelyn maihin.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin.

EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen

Pelko kasvaa ja kaikki kallistuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laukaissut liikkeelle syy- ja seuraussuhteiden vyöryn, jonka ymmärtäminen on hankalaa. Jos kokonaisuus ei hahmotu, voi tarkastella yksityiskohtia. Piru asuu myös yksityiskohdissa.

Öljyn tynnyrihinta nousee kohti kattoa, jota ei ole. <a href="https://www.polttoaine.net/">Bensan ja dieselin hintoja</a> siunailtiin, kun ne nousivat tankilla yli kahden euron. Tuokin alkaa olla muisto vain. Maanantaina aamulla barreli Pohjanmeren öljyä maksoi jo 140 dollaria.
Kun hinta <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/raakaoljyn-hinta-kohosi-akisti-lahes-140-dollariin-barrelilta-venajan-hyokkayksen-vaikutus-inflaatioon-alkaa-hahmottua/49da34ee-0f0a-4c1d-801a-0d04b0fddd92">nousee</a> 150 dollariin, sen vaikutus inflaatioon on 1,3 prosenttiyksikköä. Hinnat voivat nousta vuoden loppuun mennessä 185 dollariin barrelilta, jos venäläinen öljy jää pois markkinoilta.
Jo solmituilla työehtosopimuksilla voi kuvaannollisesti pyyhkiä ahteriaan, sillä suomalaisenkin palkansaajan reaaliansiot ovat laskussa. Tosin täytyy myöntää, että palkat ovat vain yksi huoli muiden, isompien ja jopa perustavanlaatuisten ongelmien joukossa.
Piru asuu yksityiskohdissa
Kaasun hinta on Hollannin TTF-<a href="https://www.theice.com/products/27996665/Dutch-TTF-Gas-Futures/data?marketId=5360399">futuurimarkkinoilla</a> jopa yli tuhat prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten.<a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008659904.html"> Taloussanomien</a> mukaan raakaöljyn hinta olisi kaasun suhteutettuna 400 dollaria tynnyriltä.
Onneksi kevät on pohjoisella pallonpuoliskolla jo ovella, sillä asumisen energiakulut kasvavat edelleen. Tosin vuodenajat ovat pysyviä, eivätkä maailmantalouden heilahtelut välttämättä palaa normaaliksi pitkään aikaan. Nyt kysytään kansalta poliitikkojen mieli-ilmaisua, resilienssia (joustavuus, sopeutumiskyky).
Öljyn hinnan seurauksena myös ruoan hinta nousee, koska lannoitus- ja muut viljelykulut sekä pakkaus ja kuljetus kallistuvat. Ja ruokittavia suita on maapallolla aina vaan enemmän.
Kaljatölkit kallistuvat
Venäjä on maailman suurimpia metallien viejiä ja <a href="https://www.bbc.com/news/business-60509453">alumiinin puute</a> näkyy kalja-, virvoitusjuoma- sekä säilyketölkkien kallistumisena ja kuparin hinnannousu johtaa rakentamisessa tarvittavien sähkövetojen kallistumiseen.
Autoteollisuuden komponenttipula pahenee, kun Mariupolista ei saada neonkaasua ja nikkelin sekä palladiumin toimitukset ovat hakusessa.
Ruoan kallistuminen voi johtaa myös globaaleihin seurauksiin, sillä liian monet valtiot ovat <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vehna-menossa-kortille-lahi-idassa-ja-pohjois-afrikassa-ruokapula-voi-saada-kytevan-tyytymattomyyden-liekkeihin/">riippuvaisia</a> Ukrainan tai Venäjän viljantoimituksista. Oma lukunsa ovat laskevat osakekurssit, jotka voivat pahimmillaan johtaa eläkemaksujen nostoon tai eläkkeiden leikkauksiin.
&nbsp;

Ukrainan sota kallistaa lähes kaikkea – reaalipalkkojen lasku yksi huoli globaalien ongelmien rinnalla