

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ukrainan sota kallistaa lähes kaikkea – reaalipalkkojen lasku yksi huoli globaalien ongelmien rinnalla
Pelko kasvaa ja kaikki kallistuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laukaissut liikkeelle syy- ja seuraussuhteiden vyöryn, jonka ymmärtäminen on hankalaa. Jos kokonaisuus ei hahmotu, voi tarkastella yksityiskohtia. Piru asuu myös yksityiskohdissa.
Öljyn tynnyrihinta nousee kohti kattoa, jota ei ole. Bensan ja dieselin hintoja siunailtiin, kun ne nousivat tankilla yli kahden euron. Tuokin alkaa olla muisto vain. Maanantaina aamulla barreli Pohjanmeren öljyä maksoi jo 140 dollaria.
Kun hinta nousee 150 dollariin, sen vaikutus inflaatioon on 1,3 prosenttiyksikköä. Hinnat voivat nousta vuoden loppuun mennessä 185 dollariin barrelilta, jos venäläinen öljy jää pois markkinoilta.
Jo solmituilla työehtosopimuksilla voi kuvaannollisesti pyyhkiä ahteriaan, sillä suomalaisenkin palkansaajan reaaliansiot ovat laskussa. Tosin täytyy myöntää, että palkat ovat vain yksi huoli muiden, isompien ja jopa perustavanlaatuisten ongelmien joukossa.
Piru asuu yksityiskohdissa
Kaasun hinta on Hollannin TTF-futuurimarkkinoilla jopa yli tuhat prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten. Taloussanomien mukaan raakaöljyn hinta olisi kaasun suhteutettuna 400 dollaria tynnyriltä.
Onneksi kevät on pohjoisella pallonpuoliskolla jo ovella, sillä asumisen energiakulut kasvavat edelleen. Tosin vuodenajat ovat pysyviä, eivätkä maailmantalouden heilahtelut välttämättä palaa normaaliksi pitkään aikaan. Nyt kysytään kansalta poliitikkojen mieli-ilmaisua, resilienssia (joustavuus, sopeutumiskyky).
Öljyn hinnan seurauksena myös ruoan hinta nousee, koska lannoitus- ja muut viljelykulut sekä pakkaus ja kuljetus kallistuvat. Ja ruokittavia suita on maapallolla aina vaan enemmän.
Kaljatölkit kallistuvat
Venäjä on maailman suurimpia metallien viejiä ja alumiinin puute näkyy kalja-, virvoitusjuoma- sekä säilyketölkkien kallistumisena ja kuparin hinnannousu johtaa rakentamisessa tarvittavien sähkövetojen kallistumiseen.
Autoteollisuuden komponenttipula pahenee, kun Mariupolista ei saada neonkaasua ja nikkelin sekä palladiumin toimitukset ovat hakusessa.
Ruoan kallistuminen voi johtaa myös globaaleihin seurauksiin, sillä liian monet valtiot ovat riippuvaisia Ukrainan tai Venäjän viljantoimituksista. Oma lukunsa ovat laskevat osakekurssit, jotka voivat pahimmillaan johtaa eläkemaksujen nostoon tai eläkkeiden leikkauksiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syy- ja seuraussuhde osakekurssit viljantoimitukset palladium nikkeli alumiini työtehtosopimus reaaliansiot TTF-futuurimarkkinat neon jalokaasut metallit raaka-aineiden kallistuminen vehnä Ukrainan sota Venäjän hyökkäys kaasu polttoaineen hinta sähkön hinta Energian hinta Öljy Eläkkeet Ukraina
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kike Elomaa ei sulata energian ja polttoaineiden hintojen jatkuvaa nousua

Valtiovarainministeri Saarikko toisti ylimielisen kehotuksensa: Hakekaa toimeentulotukea sähkölaskun maksamiseen

Antikainen: Kalliit polttoaineiden hinnat Suomessa johtuvat pääosin verotuksesta

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Sitra-pomo paheksuu Venäjää, ei kuitenkaan hyökkäyksestä Ukrainaan vaan vaisuista ilmastotoimista – sai täyslaidallisen Twitterissä: ”Häpeäisin”

Suomen Pankki haluaa turvata riittävät käteispalvelut – Mäenpää vaatii hallitukselta pikaisia toimia

Tavio: Polttoaineiden arvonlisäveroa alennettava

Wihonen: Ymmärretäänkö räjähdysmäisesti nousevan polttoaineen hinnan vaikutukset yhteiskunnalle?
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää