

LEHTIKUVA
EU-parlamentti piiskaa lisävauhtia päästövähennyksiin – nyt kallistuvat myös lentäminen, laivamatkailu sekä lämmittäminen
EU-parlamentti hyväksyi tiistaina päästökauppajärjestelmän uudistuksen, joka nostaa järjestelmän tavoitetasoa. Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä päästökauppaan kuuluvilla aloilla vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia. Päästöt vähenevät, kuten haihtuvat myös kansalaisten rahat.
Uudistus poistaa myös yritysten ilmaiset päästöoikeudet vaiheittain vuosina 2026–2034. Tieliikenteelle ja rakennuksille perustetaan erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, joka luo hinnan näiden alojen kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2027 (tai 2028, jos energiahinnat ovat poikkeuksellisen korkeita).
Parlamentti hyväksyi myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen päästökauppajärjestelmään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen.
EU poistaa asteittain ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet vuoteen 2026 mennessä ja edistää kestävien lentopolttoaineiden käyttöä.
Kaikki senkun kallistuu
Lentämisen ja laivamatkailun ottaminen mukaan päästökaupan piiriin johtaa luonnollisesti näiden matkustusmuotojen kallistumiseen. Laajentunut päästöoikeuksien kauppa tekee myös asuntojen fossiilisen lämmityksen kalliimmaksi.
Suomalaisen autoilijan kannattaa ehkä sekin muistaa, että energiakriisin takia laskettu polttoaineiden jakeluvelvoite on voimassa vain vuoden 2023. Inflaatiokin laukkaa edelleen, eivätkä palkankorotukset kata yleistä hintojen nousua.
Kuluttajaakin kuulemma ajateltu
EU:n mukaan keskeinen periaate ilmastolakien tehtailussa on ollut kuluttajien suojeleminen. Päästöoikeuksista saatuja rahoja ohjataan muun muassa uuteen sosiaaliseen ilmastorahastoon, jonka tehtävä on varmistaa, että energiasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti.
Rahastosta hyötyvät etenkin haavoittuvat kotitaloudet, mikroyritykset ja ihmiset, jotka kärsivät energia- ja liikenneköyhyydestä. Tuet rahoitettaisiin myymällä päästöoikeuksia 65 miljardin euron edestä.
Hiilirajamekanismi oman teollisuuden suojaksi
Lystikäs sana ”hiilirajamekanismi” tarkoittaa systeemiä, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan vihertämään omaa teollisuuttaan.
Käytännössä se tarkoittaa päästöihin perustuvia maksuja sellaisista maista tuotaville tuotteille, joissa päästörajoitukset ovat löyhempiä kuin EU:ssa.
Ne kompensoisivat EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia ja kannustaisivat myös kolmansia maita kunnianhimoisiin päästövähennyksiin. Samalla estetään tuotannon siirtyminen löysemmän säätelyn maihin.
Hiilirajamekanismia sovellettaisiin raudan, teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuotantoon sekä tietyin edellytyksin epäsuoriin päästöihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sementti teräs rauta ilmastolait hiilirajamekanismi polttoaineiden jakeluvelvoite ETS II päästökauppakjärjestelmä rakennukset laivamatkailu vety alumiini lannoitteet kuluttaja Fit for 55 kasvihuonekaasut päästöoikeudet meriliikenne tieliikenne päästövähennykset Euroopan unioni Lentäminen Päästökauppa Fossiiliset polttoaineet EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskusta vakuutteli vuosikausia: ”Ei uusia korotuksia polttoaineverotukseen tällä hallituskaudella” – mutta puhe oli taas halpaa

PS-Naiset: Pienituloiselle voi tulla lähtö kodista

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Purra: Hallituksessa joutuu tekemään ikäviä päätöksiä – etenkin punakepuviherhallituksen jäljiltä

Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa

Ruotsidemokraatit piti vaalilupauksensa halvemmasta autoilusta: Jakeluvelvoite EU:n minimitasolle vuodenvaihteessa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää