Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Anna Ekström

OECD hyväksyi Ruotsin kiistellyt PISA-tulokset, kun hallituksen demariministeri niin halusi. Oppimistuloksista siivottiin pois alle 3,5 vuotta ruotsalaista koulua käyneet, ulkomailla syntyneet oppilaat. Muilla vertailumailla raja on yksi vuosi. &#8211; Tämä ei tietenkään ole oikeudenmukaista, sanoo Suomen PISA-johtaja Arto K. Ahonen Expressenin haastattelussa.

Ruotsalaiset hallituspoliitikot läiskivät kesän kynnyksellä toisiaan selkään nousujohteisten PISA-oppimistulosten takia. Ilon pilasi Expressen, joka selvitti, etteivät tulokset olleet yhteismitallisia muiden vertailuun osallistuneiden maiden kanssa. Myös Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/__trashed-2/">raportoi</a> epäselvyyksistä.
Ministeri pahoitti mielensä
Sosialidemokraattinen opetusministeri Anna Ekström pahoitti mielensä uutisoinnista ja valitti asiasta PISA-tutkimuksesta vastaavalle Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:lle. Ekström vaati, että Ruotsin tulokset on selvitettävä vielä kerran. Ruotsin Kansallinen koulutusvirasto Skolverket pääsi Expressenin mukaan <a href="https://www.expressen.se/nyheter/sa-andrades-reglerna-for-att-godkanna-sveriges-resultat-/">vaikuttamaan</a> OECD:n selvitystyöhön.
Niinpä OECD:n selvitystyön perusteella Ruotsin PISA-tulokset lopulta hyväksyttiin vuodelta 2018. Sillä varauksella, että täsmälliset tulokset monilla osa-alueilla ovat puutteellisia. OECD tulkitsi siis tuloksia Ruotsin eduksi.
Suomi seuraa sääntöjä
Aiemmin oppimistuloksista sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat saaneet opetusta ruotsissa alle vuoden ajan. Nyt tuloksista siis sai poistaa ulkomailla syntyneet lapset, jotka olivat saaneet opetusta ruotsin kielessä maksimissaan 3,5 vuotta.
&#8211; Nämä ovat säännöt ja niiden mukaan mennään, toteaa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen.
&#8211; Olen keskustellut ruotsalaisten kollegoideni kanssa ja tullut siihen tulokseen, että he ovat antaneet kouluille liikaa valtaa päättää siitä, millaisia oppilaita jättävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Suomi on sulkenut pois tutkimustuloksista ainoastaan ne ulkomailla syntyneet lapset, jotka ovat olleet suomalaisen koulujärjestelmän piirissä alle vuoden. Ahosen mukaan Suomi yrittää kuitenkin ottaa tutkimukseen mukaan niin monta oppilasta kuin mahdollista.
&#8211; Haluamme saada koulujärjestelmästä niin paljon tietoa kuin vain on mahdollista saada. Kyse on ennen kaikkea heikoimmista oppilaista, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea.
&#8220;Kansainvälisissä vertailuissa puutteita&#8221;
Ahonen sanoo reagoineensa myös Kiinan PISA-tuloksiin, joissa ovat mukana vain tiettyjen alueiden koulut, joiden oppilaat ovat huippuluokkaa. Kansainvälisissä vertailuissa voi hänen mukaansa olla monenlaisia puutteita.
&#8211; Mutta jos PISA-tuloksia hyödynnetään ennen kaikkea sen selvittämisessä, kuinka kunkin valtion koulujärjestelmä oikeasti toimii, niin on Ruotsin oma menetys, jos tulokset vievät harhaan.
&nbsp;

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista

Ruotsissa useat koulut ovat sortuneet parantelemaan PISA-tuloksiaan karsimalla maahanmuuttajataustaisia oppilaita pois kokeen suorittajien joukosta. Jos testit olisi tehty OECD:n sääntöjen mukaan, Ruotsin sijoitus maiden välisessä vertailussa olisi huomattavasti alhaisempi. Maahanmuuttajaoppilaat suoriutuvat huonosti myös Suomen PISA-kokeissa. 
Uusimmat PISA-tulokset näyttävät nousua ruotsalaisille koululaisille, mutta riemuun ei ole syytä, koska tulokset perustuvat vääristeltyyn otokseen, paljastaa <a href="https://www.expressen.se/nyheter/qs/sveriges-pisa-framgang-bygger-pa-falska-siffror/">Expressen</a>-lehti. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajaoppilaita on poistettu PISA-aineistosta vastoin OECD:n virallisia sääntöjä. Jopa Ruotsissa syntyneitä koululaisia on poistettu otoksesta, mikäli heidän kielitaitonsa on ollut heikko. Jos sääntöjä olisi noudatettu, Ruotsin PISA-tulos olisi ollut huomattavasti huonompi.
&#8211; Kyseessä näyttäisi olevan vakava menetelmävirhe, jolla on pyritty järjestelmällisesti parantamaan keskiarvoa, sanoo kansantaloustieteen professori Magnus Henrekson, joka on tutkinut ruotsalaisten koulujen kehitystä. Professorin mukaan ylöspäin pumpatut luvut antavat liian positiivisen kuvan.
Ruotsalainen koululaitos ei ollutkaan niin vahva
PISA-tutkimuksessa <a href="https://minedu.fi/pisa">arvioidaan</a> kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kun tulokset viimeksi julkaistiin joulukuussa 2019, opetusministeri Anna Ekströmillä oli ilon päivä: ruotsalaiset koululaiset olivat parantaneet sijoitustaan kaikilla kolmella osa-alueella.
&#8211; Tämä on todistus ruotsalaisen koulujärjestelmän vahvuudesta, opetusministeri Ekström sanoi.
Maahanmuuttajia karsittu kokeen suorittajista
Monet kritisoivat kuitenkin sitä, että Ruotsissa oli karsittu pois enemmän kokelaita kuin missään muussa maassa. PISA-tutkimuksessa valitaan satunnaisotannalla tietyt koulut, ja kustakin koulusta valitaan satunnaisesti 42 oppilasta tekemään koe. Ruotsissa oli kuitenkin karsittu peräti 11 prosenttia näistä satunnaisesti valituista koululaisista joko toimintarajoitteiden takia tai siksi, että he olivat äskettäin maahan muuttaneita oppilaita, joiden kielitaito on heikko. OECD:n säännöt sallivat korkeintaan viiden prosentin karsinnan, mutta Ruotsi sai luvan poiketa säännöistä edellisten vuosien suuren maahanmuuttajien määrän takia.
Expressen-lehti kertoo, että sääntöjen mukaan otoksesta saisi poistaa vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat saaneet opetusta ruotsiksi alle vuoden. Muiden pitäisi suorittaa koe normaalisti. Kaikissa kouluissa tätä sääntöä ei kuitenkaan ole noudatettu, vaan maahanmuuttajaoppilaita on karsittu enemmänkin.
&#8211; Tämä on erittäin vakavaa, koska PISA-tulosta käytetään mittarina sille, miten ruotsalainen koulu suoriutuu verrattuna muihin maihin ja miten se kehittyy ajan mittaan, professori Henrekson sanoo Expressen-lehdelle.
Suomi voitti Ruotsin PISA-kisassa
Lehden laskelmien mukaan Ruotsin tulos olisi ollut 5-13 pistettä alhaisempi, jos sääntöjä olisi noudatettu. Viisi pistettä alhaisempi tulos olisi ollut suunnilleen vuoden 2015 PISA-tuloksen tasalla, kun taas 13 pistettä alhaisempi olisi merkinnyt selvää pudotusta Ruotsin sijoituksessa muihin maihin verrattuna.
Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa Ruotsi sijoittui luetun ymmärtämisessä 7. sijalle (Suomi 3.), matematiikassa 12. sijalle (Suomi 11.) ja luonnontieteissä 14. sijalle (Suomi 3.). Suomi siis voitti Ruotsin tässä maaottelussa kaikilla osa-alueilla.
Mutta myös Suomessa maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät kouluissa. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pisa-tulosten-tulkintaa-maahanmuuttajataustaiset-lapset-eriytyvat-suomalaiskouluissa/">kertoi</a> puolitoista vuotta sitten, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön oli huonointa maailmassa.

Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi