PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan

Rakennusteollisuus: Hallituksen verolinjaukset ja rahoitussääntelyn keventäminen auttavat asuntomarkkinoita elpymään

Hallitus madaltaa kynnystä uudelle talouskasvulle: Yhteisövero laskee 18 prosenttiin

Kasvuriihen energiapoliittista antia: turve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ydinvoiman lisäkapasiteetti selvitykseen, hiilinielujen tutkimukseen kohdistetaan lisämääräraha

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Kaupan liitto kiittelee hallituksen kasvuriihen tuloksia: Vahvistaa suomalaisten ostovoimaa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille

Kasvuriihen tiedotustilaisuus – suora lähetys

Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Ashraf Ghani

Afganistanin hallinto romahti, kun nopeasti edennyt ääriliike Taleban on ottanut vallan maassa. Talebanin joukot etenivät Afganistanin pääkaupunki Kabuliin sunnuntaina. Useilla alueilla Taleban eteni ilman merkittävää sotilaallista vastarintaa. Tapahtumasarjaa on kuvattu sotilasliitto Naton suurimmaksi epäonnistumiseksi. Se on myös humpuukia maalailleelle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille nöyryyttävä epäonnistuminen. 

Afganistanin omat asevoimat romahtivat lopulta huomattavasti nopeammin, kuin mitä monissa pessimistisimmissäkään arvioissa oli odotettu. Asevoimien koulutusta on kuvailtu puutteelliseksi ja taistelumoraalia heikoksi. Monien sotilaiden kuvailleen jättäneen rivinsä, usein Talebanin kostotoimien pelossa.
Sunnuntaina Talebanin joukot etenivät pääkaupungissa sijaitsevaan hylättyyn presidentinpalatsiin ja julistivat maan olevan hallinnassaan:“Tämä on suuri päivä afgaaneille ja mujahideeneille”, Talebanin tiedottaja Mohammad Naeem kertoi. “He ovat todistaneet 20 vuoden työnsä ja uhraustensa hedelmiä. Kiitos Jumalalle, sota maassa on ohi.”
“Emme usko että ulkovallat aikovat toistaa epäonnistuneita kokemuksiaan Afganistanissa enää.”
Naeemin lausunnoista uutisoivat mm. <a href="https://www.theguardian.com/world/2021/aug/16/taliban-declares-war-is-over-in-afghanistan-as-us-led-forces-exit-kabul">Guardian-sanomalehti</a> ja <a href="https://www.reuters.com/world/asia-pacific/taliban-spokesman-says-war-is-over-afghanistan-al-jazeera-2021-08-15/">Reuters-uutispalvelu</a>.
Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa rajua kritiikkiä &#8211; “Uusi Saigon”
Talebanin etenemisen taustalla on Yhdysvaltojen ja NATO-maiden päätös vetää joukkonsa Afganistanista.
“Sotilasoperaatiomme Afganistanissa päättyy elokuun 31. päivänä. Vetäytyminen etenee turvallisesti ja hyvässä järjestyksessä”, presidentti Biden vakuutteli vielä heinäkuun alkupuolella pitämässään <a href="https://www.whitehouse.gov/briefing-room/speeches-remarks/2021/07/08/remarks-by-president-biden-on-the-drawdown-of-u-s-forces-in-afghanistan/">puheessa</a>.
Bidenilta <a href="https://twitter.com/BryanDeanWright/status/1426710333264179214">kysyttiin</a> tuolloin, näkeekö hän yhtymäkohtia Afganistanin tilanteessa Vietnamin sodan päättymiseen ja Saigoniin vuonna 1975. Tuolloin Yhdysvallat joutui pakenemaan Pohjois-Vietnamin joukkoja kaoottisessa tilanteessa koko maailman seuratessa, kun suurvaltaa nöyryytettiin pienemmän Pohjois-Vietnamin toimesta.
“En minkäänlaisia. Nolla. Silloin kokonaisia prikaateja tunkeutui suurlähetystömme porteista. Taleban ei ole sama kuin Pohjois-Vietnamin armeija. Ei tule olemaan mitään sellaista tilannetta, jossa näemme että ihmisiä tullaan evakuoimaan suurlähetystömme katolta Afganistanissa”, Biden vastasi toimittajan kysymykseen.
Englanninkieliseen videoon on koottu Bidenin epäonnistuneimmat Afganistania koskevat pohdinnat:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
This may become the most infamous — and devastating — press conference ever held by an American President. <a href="https://t.co/j4kKwyPDVm">pic.twitter.com/j4kKwyPDVm</a>
&mdash; BDW (@BryanDeanWright) <a href="https://twitter.com/BryanDeanWright/status/1426710333264179214?ref_src=twsrc%5Etfw">August 15, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Vain reilu kuukausi Bidenin kommenttien jälkeen uutiskuvat näyttivät, kuinka ihmisiä evakuoitiin Yhdysvaltain suurlähetystön katolta Kabulissa.
Useissa medioissa tilannetta onkin verrattu Vietnamin sodan päättymiseen. Nähtäväksi jää, millaisia mahdollisia vaikutuksia tällä on Bidenin presidenttiyteen.
“Imperiumien hautuumaa” Afganistanista tuli myös Suomen pisin sotaoperaatio
Afganistania on kuvailtu myös “imperiumien hautuumaaksi”. Ennen Yhdysvaltojen ja länsiliittouman lähes 20 vuotta kestänyttä operaatiota myös esimerkiksi Neuvostoliitto on yrittänyt miehittää aluetta, huonoin tuloksin.
Alunperin nykyinen Afganistanin sota käynnistyi syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen, kun Afganistanin silloisen Taleban-hallinnon katsottiin suojelleen Osama bin Ladenin Al-Qaeda -terroristijärjestöä ja sen harjoitusleirejä maassaan.
Afganistanin konfliktissa arvioidaan <a href="https://apnews.com/article/middle-east-business-afghanistan-43d8f53b35e80ec18c130cd683e1a38f">kuolleen</a> ainakin 47245 paikallista siviiliä suoraan sotatoimien seurauksena. Länsiliittouman sotilaita Afganistanissa on kaatunut 3502.
Yhdysvallat on lisäksi arvioinut, että Irakin ja Afganistanin operaatioiden taloudelliset kokonaiskustannukset nousevat biljooniin dollareihin.
Myös Suomi osallistui NATO-johtoiseen ISAF-operaatioon vuodesta 2002 alkaen. ISAF:in korvasi Resolute Support -niminen operaatio vuonna 2015.
ISAF- ja Resolute Support-operaatioissa Afganistanissa palveli vuosina 2002-2021 yhteensä 2467 suomalaista. Rauhanturvaoperaationa alkanut Suomen osallistuminen muistutti Afganistanin tilanteen muuttuessa yhä enemmän sotaa.
ISAF-operaatiossa kuoli kaksi suomalaissotilasta, vuosina 2007 ja 2009. Myös vakavia haavoittumisia tapahtui.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannukset Afganistanin operaatioissa nousivat Suomen osalta lopulta noin 315 miljoonaan euroon. Kokonaisarvio kaikista Suomen kustannuksista, mukaanlukien esimerkiksi Afganistaniin annettu kehitysapu, lähentelee jopa miljardia euroa.
Viimeiset suomalaiset sotilaat palasivat Afganistanista kesäkuussa.
Suomalaisia evakuoidaan, suurlähetystö toistaiseksi suljettu
Sunnuntai-iltana ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi, että Suomen suurlähetystö Kabulissa ei tarjoa enää lähetystöpalveluita maanantaista eteenpäin.
Haavisto myös toisti ulkoministeriön voimassa olevan <a href="https://um.fi/matkustustiedote/-/c/AF">matkustustiedotteen</a>, jonka mukaan Afganistanissa yhä olevia suomalaisia kehotetaan poistumaan maasta välittömästi.
Suurlähetystön väkeä evakuoidaan parasta aikaa. Ulkoministeriön mukaan ainakin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12060386">18 suomalaista on evakuoitu</a> onnistuneesti maanantai-aamuna Kabulista Qatarin pääkaupunki Dohaan. Ylen A-Studiossa vierailleen ulkoministeri Haaviston <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12058469">mukaan</a> loppujen suomalaisten evakuoinnissa kestäisi nykyisen tiedon valossa vielä ainakin joitakin päiviä.
Sekä suomalaisia että Suomelle työskennelleitä paikallisia henkilöitä on yhä maassa.
Ulkoministeriöstä on <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/um-afganistanista-otetaan-suomeen-40-henkiloa-lisaa-henkilot-ovat-pyytaneet-suomen-valtiolta-paasya-maahan/8211942">arvioitu</a>, että noin 170 suomalaisille työskennellyttä henkilöä tai heidän perheenjäsentään oltaisiin evakuoimassa Suomeen.
Puolustusministeri Kaikkonen: “Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei”
Puolustusministeri Antti Kaikkonen on <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008195343.html">luvannut</a> selvitystä siitä, mitä Afganistanin operaatiosta opittiin. Selvityksen toteuttaa puolustusministeriö yhteistyössä ulkoasiainhallinnon kanssa.
“Olisi jälkiviisautta lähteä pohtimaan, kannattiko Suomen lähettää Afganistaniin joukkoja vai ei. Eduskunta aikanaan teki yksimielisen päätöksen osallistumisesta operaatioon”, Kaikkonen kommentoi asiaa Demokraatille antamassaan <a href="https://demokraatti.fi/suomi-oli-sodan-osapuoli-afganistanissa-kaikkonen-suomi-maksoi-kovan-hinnan-operaatiosta/">haastattelussa</a>.

Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa Afganistanista rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”

Ääri-islamilainen Taliban-sissiliike on ottanut jälleen vallan Afganistanissa ällistyttävällä nopeudella. Länsimaat yrittävät hädissään evakuoida lähetystöjään ja kansalaisiaan pääkaupungin vallanneiden sissien tieltä. Monet odottavat kauhulla, millaiseksi afgaanien arki muodostuu talibanien vallan alla. 
Taliban-sana on paštun kieltä ja tarkoittaa koraanikoulujen oppilaita. Tämä islamilainen sissiliike sai <a href="https://www.independent.co.uk/asia/south-asia/afghanistan-taliban-extremist-terror-group-b1902682.html">alkunsa</a> 1990-luvun alussa. Tuolloin se koostui pääosin mujahideen-sisseistä, jotka olivat taistelleet neuvostoliittolaisia miehittäjiä vastaan 1980-luvulla CIA:n tukemina. Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista talibanit pyrkivät palauttamaan järjestyksen sisällissodan repimään maahan ja ottamaan käyttöön islamilaisen sharialain.
Taliban-liike oli edellisen kerran valtansa huipulla vuosituhannen vaihteessa, jolloin sen perustama Afganistanin islamilainen emiraatti hallitsi suurinta osaa maasta. Vuonna 2001 New Yorkiin tehtyjen syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen talibanit tarjosivat turvapaikan Osama bin Ladenille ja hänen johtamansa Al Qaida -terroristiryhmän jäsenille. Tämä oli USA:lle liikaa, joten USA:n johtaman liittouman joukot miehittivät Afganistanin ja suistivat Talibanin pois vallasta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti tämän vuoden huhtikuussa, että amerikkalaiset joukot poistuisivat maasta syyskuun 11. päivään mennessä. Tämän jälkeen Taliban valloitti nopeassa tahdissa maaseutualueita ja lopulta myös pääkaupunki Kabulin. Sissiryhmällä arvioidaan olevan palkkalistoillaan noin 75 000 taistelijaa.
Sharialaki jälleen voimaan
Monet ovat huolissaan siitä, millaiseksi afganistanilaisten elämä muuttuu talibanien vallan alla. Taliban-liike ajaa islamilaisen sharialain tiukkaa tulkintaa, jossa varkaalta katkaistaan käsi, murhasta tuomitut teloitetaan ja aviorikokseen syyllistyneet kivitetään.
Sinänsä sharialaki ei ole afgaaneille vastenmielinen. Pew Research -tutkimuslaitoksen vuonna 2013 tekemän <a href="https://www.pewforum.org/2013/04/30/the-worlds-muslims-religion-politics-society-beliefs-about-sharia/">tutkimuksen</a> mukaan peräti 99 prosenttia afgaaneista haluaa sharian olevan maansa virallinen laki. Sharian kannatus on Afganistanissa korkeampi kuin missään muussa muslimimaassa.
Miehille partapakko &#8211; naisille burkapakko
Talibanin hallitsemassa Afganistanin islamilaisessa emiraatissa miesten oli pakko kasvattaa parta. Jos joku leikkasi partansa pois, hänet pistettiin putkaan, kunnes parta oli jälleen kasvanut.
Naisilla puolestaan oli burkapakko, eli heidän oli pukeuduttava koko vartalon ja myös silmät peittävään kaapuun. Naiset saivat lähteä ulos kodistaan vain miehensä tai miespuolisen sukulaisensa saattamana. Ainoat naisille sallitut työpaikat olivat terveydenhoidossa, koska miespuoliset lääkärit eivät saaneet tutkia naispotilaita.
Tyttöjen sallittiin käydä koulua vain pari vuotta. Tytöt ja pojat kävivät koulua erillään.
Ei huveja eikä kuvia
Kaikenlaiset huvit, kuten musiikki, tanssi, elokuvat ja televisio olivat talibanien valtakaudella kiellettyjä. Myös Afganistanissa suosittu leijan lennättäminen kiellettiin.
Muotokuvien maalaaminen kiellettiin. Kaikki ei-islamilainen taide joutui talibanien raivon kohteeksi. Kuuluisat Bamiyanin kiviset Buddha-patsaat räjäytettiin vuonna 2001.
Älykännykät kielletään ja kirjat poltetaan
Nyt monet pelkäävät, että samat tiukat islamilaiset säännöt tulevat uudelleen voimaan. Joillakin paikkakunnilla talibanit ovat jo hajottaneet tyttökouluja ja jopa kieltäneet älykännyköiden käytön islamin vastaisena.
Kabulissa ihmiset ovat valmistautuneet uusien vallanpitäjien tuloon polttamalla kaikki omistamansa cd-levyt, kirjat ja länsimaalaiset naisten vaatteet, <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008194860.html">kertoo</a> Ilta-Sanomat. Asukkaat pelkäävät, että talibanit kaappaavat tyttöjä vaimoiksi tai seksiorjiksi.
Pääkaupunkiseudun tilannetta kuvaa hyvin paikallisen uutistoimiston johtajan Twitteriin laittama kuva, jossa muotiliikkeen ikkunoita maalaataan umpeen, jotta morsiuspukuisia naisia esittävät valokuvat eivät näkyisi kadulle.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kabul. <a href="https://t.co/RyZcA7pktj">pic.twitter.com/RyZcA7pktj</a>
&mdash; Lotfullah Najafizada (@LNajafizada) <a href="https://twitter.com/LNajafizada/status/1426852794175270915?ref_src=twsrc%5Etfw">August 15, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ovatko Talibanin tavoitteet maltillistuneet 20 vuodessa?
Yhden tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan Taliban on jo saavuttanut, sillä Afganistanin presidentti Ashraf Ghani on jo paennut maasta. Entisen hallituksen palveluksessa sotilaina tai poliiseina palvelleita miehiä on teloitettu, <a href="https://www.washingtonpost.com/world/2021/08/14/taliban-afghanistan/">kertoo</a> Washington Post. Myös toimittajiin ja mediajulkkiksiin on kohdistunut vainoa.
Aiemmin tässä kuussa Kandaharissa talibanit marssivat pankkiin ja <a href="https://news.sky.com/story/afghanistan-who-are-the-taliban-what-is-their-history-and-what-do-they-want-for-the-country-12382236">käskivät</a> siellä työskennelleiden naisten mennä kotiin. Naisia kiellettiin palaamasta enää töihin ja kehotettiin lähettämään joku miespuolinen sukulaisensa tilalleen.
Pian Taliban pääsee taas julistamaan Afganistanin islamilaiseksi emiraatiksi. Mutta ovatko sen tavoitteet muuttuneet 20 vuodessa? Millaista ihmisten elämä emiraatissa tulee olemaan?
Naisten kivittämiseen vaikea löytää riittävät todisteet
BBC:n naistoimittaja <a href="https://www.bbc.com/news/av/world-asia-58181670">haastatteli</a> yhtä Talebanin edustajista Dohan rauhanneuvotteluissa, joita on käyty Talibanin ja Afganistanin hallituksen välillä. Neuvottelija myöntää, että Taliban on aiemmin tehnyt virheitä, joista on nyt opittu. Hän vakuuttaa, että Talebanilla on nykyään myönteisempi suhtautuminen tyttöjen koulunkäyntiin ja naisten työssäkäyntiin.
Rauhanneuvottelija toteaa myös lohduttavasti, että aviorikokseen syyllistyneen naisen kivittämiseen on hyvin vaikea löytää sharialain mukaiset todisteet. Naisten kivityksiä lienee siis odotettavissa aiempaa vähemmän.
Ruohonjuuritason sotilaskomentajaa haastatellessaan toimittaja saa kuitenkin täysin erilaisen kuvan Talibanin toiminnasta. Sissijoukkojen paikalliskomentajan viesti on selvä: varkailta katkotaan kädet ja avionrikkojat kivitetään, koska Koraanissa on selvästi näin määrätty. Hänen hallitsemallaan alueella tytöt eivät ole saaneet käydä koulua.
Monet <a href="https://www.washingtonpost.com/world/2021/08/14/taliban-afghanistan/">asiantuntijat</a> ovat sitä mieltä, että naisten oikeuksista puhuminen <a href="https://www.nytimes.com/2020/02/20/opinion/taliban-afghanistan-war-haqqani.html">juhlapuheissa</a> on enemmänkin länsimaiden tilapäistä mielistelyä ja hämäystä kuin Talibanin todellinen tahtotila.
Sodan hinta Suomelle: kaksi kuollutta ja lähes miljardi euroa
Parikymmentä vuotta kestänyt Afganistanin operaatio on Ylen arvion <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11965705">mukaan</a> maksanut Suomelle jopa miljardi euroa. Summa sisältää kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset.
Afganistan on Suomen suurin kehitysapukohde. Suomi antaa Afganistanille 28 miljoonaa euroa vuodessa ja on sitoutunut jatkamaan kehitysapua nykytasolla lähivuosien ajan, oli maassa vallassa kuka tahansa.
Operaation inhimillinen hinta Suomelle on ollut vieläkin kovempi: Afganistanissa kaatui kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui.

Taliban tuli ja otti vallan – mikä muuttuu Afganistanissa?