Taliban tuli ja otti vallan – mikä muuttuu Afganistanissa?

Ääri-islamilainen Taliban-sissiliike on ottanut jälleen vallan Afganistanissa ällistyttävällä nopeudella. Länsimaat yrittävät hädissään evakuoida lähetystöjään ja kansalaisiaan pääkaupungin vallanneiden sissien tieltä. Monet odottavat kauhulla, millaiseksi afgaanien arki muodostuu talibanien vallan alla.

Taliban-sana on paštun kieltä ja tarkoittaa koraanikoulujen oppilaita. Tämä islamilainen sissiliike sai alkunsa 1990-luvun alussa. Tuolloin se koostui pääosin mujahideen-sisseistä, jotka olivat taistelleet neuvostoliittolaisia miehittäjiä vastaan 1980-luvulla CIA:n tukemina. Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista talibanit pyrkivät palauttamaan järjestyksen sisällissodan repimään maahan ja ottamaan käyttöön islamilaisen sharialain.

Taliban-liike oli edellisen kerran valtansa huipulla vuosituhannen vaihteessa, jolloin sen perustama Afganistanin islamilainen emiraatti hallitsi suurinta osaa maasta. Vuonna 2001 New Yorkiin tehtyjen syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen talibanit tarjosivat turvapaikan Osama bin Ladenille ja hänen johtamansa Al Qaida -terroristiryhmän jäsenille. Tämä oli USA:lle liikaa, joten USA:n johtaman liittouman joukot miehittivät Afganistanin ja suistivat Talibanin pois vallasta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti tämän vuoden huhtikuussa, että amerikkalaiset joukot poistuisivat maasta syyskuun 11. päivään mennessä. Tämän jälkeen Taliban valloitti nopeassa tahdissa maaseutualueita ja lopulta myös pääkaupunki Kabulin. Sissiryhmällä arvioidaan olevan palkkalistoillaan noin 75 000 taistelijaa.

Sharialaki jälleen voimaan

Monet ovat huolissaan siitä, millaiseksi afganistanilaisten elämä muuttuu talibanien vallan alla. Taliban-liike ajaa islamilaisen sharialain tiukkaa tulkintaa, jossa varkaalta katkaistaan käsi, murhasta tuomitut teloitetaan ja aviorikokseen syyllistyneet kivitetään.

Sinänsä sharialaki ei ole afgaaneille vastenmielinen. Pew Research -tutkimuslaitoksen vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan peräti 99 prosenttia afgaaneista haluaa sharian olevan maansa virallinen laki. Sharian kannatus on Afganistanissa korkeampi kuin missään muussa muslimimaassa.

Miehille partapakko – naisille burkapakko

Talibanin hallitsemassa Afganistanin islamilaisessa emiraatissa miesten oli pakko kasvattaa parta. Jos joku leikkasi partansa pois, hänet pistettiin putkaan, kunnes parta oli jälleen kasvanut.

Naisilla puolestaan oli burkapakko, eli heidän oli pukeuduttava koko vartalon ja myös silmät peittävään kaapuun. Naiset saivat lähteä ulos kodistaan vain miehensä tai miespuolisen sukulaisensa saattamana. Ainoat naisille sallitut työpaikat olivat terveydenhoidossa, koska miespuoliset lääkärit eivät saaneet tutkia naispotilaita.

Tyttöjen sallittiin käydä koulua vain pari vuotta. Tytöt ja pojat kävivät koulua erillään.

Ei huveja eikä kuvia

Kaikenlaiset huvit, kuten musiikki, tanssi, elokuvat ja televisio olivat talibanien valtakaudella kiellettyjä. Myös Afganistanissa suosittu leijan lennättäminen kiellettiin.

Muotokuvien maalaaminen kiellettiin. Kaikki ei-islamilainen taide joutui talibanien raivon kohteeksi. Kuuluisat Bamiyanin kiviset Buddha-patsaat räjäytettiin vuonna 2001.

Älykännykät kielletään ja kirjat poltetaan

Nyt monet pelkäävät, että samat tiukat islamilaiset säännöt tulevat uudelleen voimaan. Joillakin paikkakunnilla talibanit ovat jo hajottaneet tyttökouluja ja jopa kieltäneet älykännyköiden käytön islamin vastaisena.

Kabulissa ihmiset ovat valmistautuneet uusien vallanpitäjien tuloon polttamalla kaikki omistamansa cd-levyt, kirjat ja länsimaalaiset naisten vaatteet, kertoo Ilta-Sanomat. Asukkaat pelkäävät, että talibanit kaappaavat tyttöjä vaimoiksi tai seksiorjiksi.

Pääkaupunkiseudun tilannetta kuvaa hyvin paikallisen uutistoimiston johtajan Twitteriin laittama kuva, jossa muotiliikkeen ikkunoita maalaataan umpeen, jotta morsiuspukuisia naisia esittävät valokuvat eivät näkyisi kadulle.

Kabul. pic.twitter.com/RyZcA7pktj

— Lotfullah Najafizada (@LNajafizada) August 15, 2021

Ovatko Talibanin tavoitteet maltillistuneet 20 vuodessa?

Yhden tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan Taliban on jo saavuttanut, sillä Afganistanin presidentti Ashraf Ghani on jo paennut maasta. Entisen hallituksen palveluksessa sotilaina tai poliiseina palvelleita miehiä on teloitettu, kertoo Washington Post. Myös toimittajiin ja mediajulkkiksiin on kohdistunut vainoa.

Aiemmin tässä kuussa Kandaharissa talibanit marssivat pankkiin ja käskivät siellä työskennelleiden naisten mennä kotiin. Naisia kiellettiin palaamasta enää töihin ja kehotettiin lähettämään joku miespuolinen sukulaisensa tilalleen.

Pian Taliban pääsee taas julistamaan Afganistanin islamilaiseksi emiraatiksi. Mutta ovatko sen tavoitteet muuttuneet 20 vuodessa? Millaista ihmisten elämä emiraatissa tulee olemaan?

Naisten kivittämiseen vaikea löytää riittävät todisteet

BBC:n naistoimittaja haastatteli yhtä Talebanin edustajista Dohan rauhanneuvotteluissa, joita on käyty Talibanin ja Afganistanin hallituksen välillä. Neuvottelija myöntää, että Taliban on aiemmin tehnyt virheitä, joista on nyt opittu. Hän vakuuttaa, että Talebanilla on nykyään myönteisempi suhtautuminen tyttöjen koulunkäyntiin ja naisten työssäkäyntiin.

Rauhanneuvottelija toteaa myös lohduttavasti, että aviorikokseen syyllistyneen naisen kivittämiseen on hyvin vaikea löytää sharialain mukaiset todisteet. Naisten kivityksiä lienee siis odotettavissa aiempaa vähemmän.

Ruohonjuuritason sotilaskomentajaa haastatellessaan toimittaja saa kuitenkin täysin erilaisen kuvan Talibanin toiminnasta. Sissijoukkojen paikalliskomentajan viesti on selvä: varkailta katkotaan kädet ja avionrikkojat kivitetään, koska Koraanissa on selvästi näin määrätty. Hänen hallitsemallaan alueella tytöt eivät ole saaneet käydä koulua.

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että naisten oikeuksista puhuminen juhlapuheissa on enemmänkin länsimaiden tilapäistä mielistelyä ja hämäystä kuin Talibanin todellinen tahtotila.

Sodan hinta Suomelle: kaksi kuollutta ja lähes miljardi euroa

Parikymmentä vuotta kestänyt Afganistanin operaatio on Ylen arvion mukaan maksanut Suomelle jopa miljardi euroa. Summa sisältää kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset.

Afganistan on Suomen suurin kehitysapukohde. Suomi antaa Afganistanille 28 miljoonaa euroa vuodessa ja on sitoutunut jatkamaan kehitysapua nykytasolla lähivuosien ajan, oli maassa vallassa kuka tahansa.

Operaation inhimillinen hinta Suomelle on ollut vieläkin kovempi: Afganistanissa kaatui kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui.