Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

ehkäisy

Suomen Uutiset haastatteli komissaari Jutta Urpilaista. Kysyimme, voiko EU yhä tukea maita, jotka osoittavat avointa tukeaan Venäjälle ja miten esimerkiksi maanosan ruokaturvaa heikentävää suurta väestönkasvua voidaan hillitä. 

Venäjän vahva vaikuttaminen jatkuu Afrikan maissa. Heinäkuussa 2022 ja tammikuussa 2023 Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kiersi Afrikassa vakuuttamassa Venäjän syyttömyyttä ruokakriisiin ja kolonialismiin. Koko maanosa kuuli viestin.
Venäjä pyrkii luomaan kuvaa kolonisaation taakasta vapaana suurvaltana. Tarinaansa se levittää esimerkiksi valtiollisen Russia Today -kanavan voimin. Houkuttimena on tarjolla niin viljaa kuin aseita. Tiivistä yhteistyötä Venäjä tekee esimerkiksi Etelä-Afrikan, Malin, Kamerunin ja Sudanin kanssa. Tuen saamisen ehdot on helppo täyttää. Maan tulee vain vähentää yhteistyötä lännen kanssa.
<h4>Mitä keinoja EU voi käyttää Afrikassa?</h4>
Komissaari Jutta Urpilaisen mukaan sodassa on monta rintamaa.
&#8211; Emme Euroopassa välttämättä ymmärrä tai näe tarpeeksi hyvin, miten aktiivisesti Venäjää toimii globaalissa etelässä ja pyrkii oikeuttamaan sotatoimiaan Ukrainassa levittämällä omaa, usein täysin valheellista narratiiviaan.
Urpilaisen mukaan kyse on laajemmasta hybridioperaatiosta, jossa nämä ratkaisut kaikki liittyvät toisiinsa ja palvelevat samaa tarkoitusta.
&#8211; Venäjän globaalin vaikutusvallan vahvistamista. Isossa kuvassa kyse on jo pitkään jatkuneesta liikehdinnästä. Afrikasta on muodostunut sen strategisen merkittävyyden vuoksi geopoliittinen hotspot, jossa kaikki merkittävät kansainväliset toimijat ovat läsnä.
<h4>EU on Afrikan suurin kauppakumppani</h4>
Urpilainen sanoo, että koko mannerta ajatellen geopoliittisen kilpailun ytimessä on infrastruktuuri ja siihen linkittyvä systeemikilpailu – on ilmeistä, että esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöön liittyy monia ideologisia ja eettisiä valintoja vaikkapa väestön massavalvonnan ja yksityisyyden näkökulmasta.
&#8211; Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat yhteenlaskettuna Afrikan suurin kauppakumppani. Venäjä ei ole Afrikassa merkittävä taloudellinen toimija, jos sitä verrataan EU:hun, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Venäjän vaikutusvalta Afrikassa nojaa diplomaattisiin ja historiallisiin suhteisiin, joita entisellä Neuvostoliitolla oli itsenäisyyskamppailua käyviin Afrikan maihin. Lisäksi Venäjä on esimerkiksi Sahelin alueella tarjonnut nopeita, mutta monella tapaa ongelmallisia ratkaisuja alueen heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen.
<h4>Wagner-joukot Afrikan maissa</h4>
Tilasto kertoo, että esimerkiksi venäläisjoukkoja on ollut läsnä kuudessatoista Afrikan maassa vuosina 2016–2021. Voiko Eurooppa jatkaa tukeaan näihin maihin? Vaikuttaako Venäjän tukeminen esimerkiksi kehitysapuun tai muihin kehitysyhteistyöhankkeisiin?
Urpilainen sanoo, että esimerkiksi Sahelin alueella Wagnerin läsnäolo on osaltaan pahentanut sosiaalisia jännitteitä eikä ole ratkaissut turvallisuusvajeen juurisyitä.
&#8211; EU on sanktioinut Wagneria ihmisoikeusrikkomusten vuoksi jo vuonna 2021. On hyvä huomata, että hyvin harva maailman maa on varsinaisesti asettunut tukemaan Venäjää tai ilmaissut, että sota olisi oikeutettu. Vain neljä maata Venäjän lisäksi äänesti YK:ssa Ukrainan sodan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan. Näistä neljästä Afrikassa sijaitsee ainoastaan Eritrea, jonka kanssa EU:lla ei tällä hetkellä ole kehitysyhteistyötä.
Hän sanoo, että moni kumppanimaa Afrikassa on halunnut pidättäytyä ottamasta voimakasta kantaa.
&#8211; Kumppanimaiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella tähän on lukuisia syitä. Historiallisten syiden ohella pidättäytymisen taustalla on monitahoisia taloudellisia riippuvuuksia – tiedämme, että moni Afrikan maa on voimakkaasti velkaantunut Kiinalle, ja Kiinan suhde Venäjään saattaa motivoida maita olemaan esittämättä kritiikkiä, joka noteerattaisiin myös Pekingissä.
<h4>Ukrainan tukeminen on EU:lle prioriteetti</h4>
Urpilainen sanoo myös, että moni afrikkalainen kysyy, miksi konfliktit ja kriisit globaalissa etelässä eivät saa samaa kansainvälistä huomiota kuin sota Ukrainassa.
Komissaarin mukaan Ukrainan tukeminen on EU:lle selvä prioriteetti, mutta EU on myös tehnyt selvän tietoisen valinnan olla kääntämättä selkää muulle maailmalle.
&#8211; En henkilökohtaisesti pidä järkevänä, että esimerkiksi kehitysapua rajoitettaisiin sen perusteella, että kumppanimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Ukrainan sotaan. Yhteistyö mahdollistaa dialogin jatkumisen. Sen katkaisemisen seurauksena olisi, että käytännössä ajaisimme nämä kumppanimaat suoraan Venäjän ja Kiinan syliin ja heikentäisimme EU:n vaikutusvaltaa maailmassa.
<h4>Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa</h4>
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi<a href="https://www.suomenuutiset.fi/nalanhadan-vaiettu-suuri-syy-islamilainen-yhteiso-ja-katolinen-kirkko-eivat-hyvaksy-ehkaisya/"> viime vuoden elokuussa</a> Ylen haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Väestönkasvun hillintä on Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa erittäin tärkeä asia, mutta siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
– Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo Ylellä ja lisää:
– On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolinen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Taalaksen mukaan myös merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
<h4>Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistettävä</h4>
Miten väestönkasvuun voidaan vaikuttaa? Onko EU käynnistänyt keskustelua uskonoppineiden kanssa?
&#8211; Tämänhetkisen ruokakriisin syyt ovat monitahoiset. Niistä suurimpia ovat ilmastonmuutoksen vahvistamat sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, alueelliset konfliktit ja globaalien markkinoiden häiriintyminen Ukrainan sodan takia. Välillisesti ja pidemmällä aikavälillä ruokajärjestelmien kantokyky ja kestävyys, joiden vahvistaminen on keskeinen osa EU:n toimia ruokakriisin taltuttamiseksi, ovat toki suhteessa väestönkehitykseen.
Urpilainen kertoo, että EU on tukenut seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä pitkäjänteisesti.
&#8211; Julkaisimme joulukuussa 2022 Saharan eteläpuolista Afrikkaa koskevan<a href="https://international-partnerships.ec.europa.eu/policies/programming/programmes/sexual-and-reproductive-health-and-rights-africa_en"> Team Europe -yhteistyöaloitteen</a>, johon myös Suomi osallistuu. EU:n ulkosuhderahoituksen osuus aloitteesta on 60 miljoonaa euroa (seitsemän vuoden rahoituskaudella 2021–2027), hän kertoo ja lisää:
&#8211; Palvelujen saavuttavuuden ohella kenties tärkein seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä asia on tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttaminen paikallisyhteisöjen tasolla. Uskonnollisilla johtajilla on joissakin yhteisöissä merkittävä rooli, ja olen itsekin heitä tavannut.
<h4>Kehitysavun perillemenon ongelmat</h4>
Suomessa on viime viikkoina paljastunut räikeitä kehitysavun väärinkäytöksiä.
Minkälaisia toimia EU käyttää väärinkäytösten ehkäisyyn? Onko työkalupakissa esimerkiksi mitään sanktioita, joista tiedotetaan preventiivisesti apua myönnettäessä? Miten paljastuneita väärinkäytöksiä käsitellään EU:ssa?
Komissaari sanoo aluksi, että Suomen kehitysyhteistyöprojektien ja ohjelmien hallinnointia ja varainkäytön valvontaa koskeviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata ulkoministeriö.
&#8211; EU:n osalta ajattelen, että varainkäytön avoimuus ja vastuullisuus ovat aivan keskeisiä tekijöitä ulkosuhdetoimintamme oikeutuksen kannalta. Lisäksi ne ovat ennakkoehto sille, että toimet voivat olla tuloksellisia ja aidosti edistää kestävää kehitystä kumppanimaissa.
Urpilainen sanoo, että EU:n kehitysrahoitusta haetaan yleensä vastaamalla julkisiin ehdotus- ja tarjouspyyntöihin, joiden sisältö määritellään hänen hyväksymiensä maa- ja aluekohtaisten toimenpideohjelmien pohjalta.
&#8211; Hakuprosessin läpäiseminen edellyttää uskottavia suunnitelmia ja hakijan kompetenssin läpivalaisua. Hankkeiden toteutumista ja varainkäyttöä seurataan, ja näistä on laaja raportointivelvollisuus.
<h4>Väärinkäytöksiä ei voida täysin ennaltaehkäistä</h4>
Urpilaisen mukaan järjestelmän hyödyntäminen on melko raskasta. Hänen mukaansa esimerkiksi pienten kansalaisjärjestöjen on vaikea päästä toteuttamaan projekteja EU-rahoituksella.
&#8211; EU:n varainhoito on kuitenkin hyvin kehittynyttä ja meillä on monta ”lukkoa” sen varmistamiseen, että varat käytetään asianmukaisella tavalla. Komissio on vastuussa EU-budjetin toimeenpanosta, ja sisäinen tarkastus on osa jatkuvaa toimintaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin tilit ja varainkäytön säännön- ja lainmukaisuuden. Euroopan parlamentilla on erittäin tärkeä rooli EU:n talousarvion valvonnassa, koska parlamentti myöntää tai halutessaan ja perustelluista syistä jättää myöntämättä vastuuvapauden EU:n toimielimille ja virastoille tilintarkastustuomioistuimen lausuntojen ja kuulemisten perusteella, hän sanoo.
Urpilaisen mukaan väärinkäytöksiä ei valitettavasti ehkä voida koskaan täydellisesti ennaltaehkäistä.
&#8211; Siksi pidän tärkeänä, että ne pystytään havaitsemaan tehokkaasti ja niillä on asianmukaiset seuraukset. EU-budjetin käyttöön liittyviä väärinkäytösepäilyjä tutkii petoksentorjuntavirasto OLAF. Jos väärinkäytöksiä havaitaan, ne johtavat varojen takaisinperintään ja tilannekohtaisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen, hän tarkentaa.

Komissaari Urpilainen, miksi EU tukee Afrikan maita, jotka osoittavat tukeaan Venäjälle?

Väestönkasvun hillintä on jäänyt taka-alalle ilmastokeskustelussa. Ruoan riittävyys on suurempi ongelma kuin hiilinielujen kapasiteetti sitoa hiiltä.

Yhdysvaltalainen biologi Paul Ehrlich ei osunut pahasti harhaan vuonna 1968 julkaistussa kohukirjassaan The Population Bomb. Hän ennusti maailmaan 1970-luvulla tapahtuvaa väestöräjähdystä ja siitä johtuvaa nälänhätää. Vuosikymmen ei osunut oikeaan. Nyt kirja tuntuu jälleen ajankohtaiselta, kun käsillä on ilmastonmuutoksesta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva ruokakriisi.
Maailman väkiluvun ennustetaan YK:n vuoden 2015 väestöennusteen keskivaihtoehdon mukaan kohoavan 8,5 miljardiin vuoteen 2030 mennessä ja edelleen 9,7 miljardiin vuonna 2050. Vuonna 2100 sen ennustetaan olevan 11,2 miljardia.
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että nopea väestönkasvu ja ilmaston muuttuminen huonompaan suuntaan tulee olemaan merkittävä maailmanlaajuinen ongelma. Ennätyskuivuudesta ja nopeasta väestönkasvusta on kärsitty erityisesti Afrikan sarvessa, kuten Somaliassa, Etiopiassa ja Pohjois-Keniassa.
Ruokaturva on turvallisuuskysymys
Taalas sanoo, että merkittävä ruokakriisi on odottamassa köyhimmissä maissa, joissa ei ole varaa ostaa kalliimpaa viljaa tai lannoitteita. Esimerkiksi Etiopiassa väestö on kasvanut valtavan nopeasti. Maassa on myös samaan aikaan kärsitty levottomuuksista sekä kuivuudesta ja tulvista.
UNICEFin mukaan Afrikan sarven ruokakriisi on levinnyt jo Ugandaan Karamojan alueelle, jossa arviolta puoli miljoonaa ihmistä kärsii kriittisestä ruokapulasta. Viljavassa maassa on jo kahden satokauden ajan kärsitty sekä kuivuudesta että rankoista tulvista.
&#8211; Merkittävä osa maailman maista, eritoten suurimmista viljantuottajamaista, tulee kärsimään ilmaston lämpenemisestä. Väestönkasvu ja viljelyolosuhteiden heikentyminen ovat huono yhtälö.
Hänen mukaansa Suomen kaltaiset ”hyötyjämaat” eivät globaalia nälkää pysty ratkaisemaan. Ruokaturvan heikennyttyä ihmiset lähtevät liikkeelle ja konfliktit yleistyvät, Taalas selventää.
Ehkäisyn käytön vastustus heikentää ruokaturvaa
Väestönkasvun hillintä on ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi erittäin tärkeä asia. Siitä ei juuri puhuta ilmastotekona.
&#8211; Yksi merkittävä ruokaturvaa heikentävä asia on se, että katolinen kirkko on vastustanut ehkäisymenetelmien käyttöä. Samoin on tehnyt islamilainen yhteisö. Nämä ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia, hän sanoo ja lisää:
&#8211; On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paavin ajattelu on tässä ilmastoasiassa kehittynyt. Toivon, että katolilainen kirkko suosisi myös ehkäisymenetelmien käyttöä ja samoin myös islamilainen yhteisö. Toimin YK-maailmassa, ja pidän aihetta koko ajan esillä.
Vain 25 prosenttia pelloista tuottaa ihmisravintoa
Väestönkasvun ohella merkittävä osa, noin 75 prosenttia maailman viljelyalasta, käytetään karjan rehun tuottamiseen.
&#8211; Tämä peltoala, ainakin merkittävä osa siitä, voitaisiin valjastaa tuottamaan viljaa ja muita ravintokasveja. Näin saisimme ravintotilannetta parannettua merkittävästi.
Taalas antaa tutun esimerkin Amazonin sademetsästä, jossa raivataan metsää karjan soijarehuviljelylle.
&#8211; Ruokavalion muuttaminen vähemmän lihaa sisältäväksi olisi yksi resepti, jolla voitaisiin ongelmaa ratkaista, hän sanoo.
Tällä hetkellä maailma kulkee kuitenkin toiseen suuntaan. Lihankulutus on henkilöä kohden noin 35 kg vuodessa. Taalaksen mukaan tähän vaikuttaa vähähiilihydraattinen ruokamuoti hyvinvointimaissa sekä Kiinan elintason nousu, joka on johtanut siihen, että lihaa kulutetaan enemmän.
Hyvänä asiana Taalas pitää kasvavaa hyvinvointimaailman ajattelua, jossa kasviksia kulutetaan enemmän. Lihansyönti ei ole muodissa tämän päivän nuorten keskuudessa.
Lähteet: Yle, UNICEF, YK
&nbsp;

Nälänhädän vaiettu suuri syy: Islamilainen yhteisö ja katolinen kirkko eivät hyväksy ehkäisyä

Ennusteiden mukaan Afrikan väkiluku jopa nelinkertaistuu vuosisadan loppuun mennessä. Vuonna 2100 pelkästään Afrikassa ennustetaan asuvan yli neljä miljardia ihmistä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan mukaan tämä voi johtaa suuriin katastrofeihin sekä Afrikassa mutta myös Euroopassa.

&#8211; Vaikka valvontatoimet Välimerellä ovat rajoittaneet esimerkiksi laitonta siirtolaisuutta Libyasta Eurooppaan, se on vain väliaikainen lääke. Väestö kasvaa räjähdysmäisesti Afrikassa ja valtava osa heistä tulee haluamaan Eurooppaan syystä tai toisesta, Elomaa toteaa.
Ehkäisyvälineitä Afrikkaan
Elomaa haluaa, että väestönkasvun tuomista ongelmista puhutaan ääneen.
&#8211; Valistusta ja konkreettisia keinoja ehkäisyvälineistä lähtien on vietävä Afrikkaan ponnekkaammin. Mitä suurempana väestönkasvu jatkuu, sitä heikommat olot Afrikassa ovat. Tämä on siis myös inhimillistä, Elomaa huomauttaa.
Liikaa väkeä Eurooppaan
Elomaa kokee, että väestön siirtely ei auta, vaan ongelmat siirtyvät tulevaisuudessa Eurooppaan, ellei väestönkasvua ja siirtolaisuutta hillitä voimakkaasti.
&#8211; Euroopan ja Suomenkin väestönkasvu näyttää käytännössä nollaa ja jopa negatiivista. Taloudellisen paineen lisäksi negatiivisen piirteensä luo vieraiden kulttuurien liian runsas siirtäminen Eurooppaan, kun nyt jo huomataan, että Lähi-idästä ja Afrikan islamilaisista maista Eurooppaan tulleet integroituvat yhteiskuntaan keskimäärin hyvin heikosti.

Elomaa: Räjähdysmäisen väestönkasvun ongelmat eivät saa olla tabu