Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

elinkeinotoiminta

Ravintola-alaa kurittavat korona ja Sanna Marinin hallituksen siunaamat sulkutoimet ja rajoitukset. Samaan aikaan SDP:n ja vasemmistoliiton johtamalle Tradeka-osuuskunnalle kuuluva ravintolayhtiö Restel Oy laajentaa toimintojaan ostamalla hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Perussuomalaisten kansanedustajien Lulu Ranteen ja Jani Mäkelän mielestä kuvio näyttää kyseenalaiselta. &#8211; On syytä huomata, että muita aloja ei ole valtion toimin rajoitettu näin voimakkaasti kuin ravintola-alaa, Mäkelä sanoo.

Suomen suurimpien ravintolayhtiöiden joukkoon kuuluva Restel Oy on korona-aikaan tehnyt useita yrityskauppoja hankkiessaan omistukseensa yksityistä ravintolaliiketoimintaa.
Koronashoppailuun on nyt otollinen aika, sillä ravintola-alan kriisi on viime viikkoina syventynyt entisestään. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/demareilla-taas-nappinsa-pelissa-ravintolat-ahdingossa-koronarajoitusten-vuoksi-vasemmiston-hallitsema-yhtio-shoppailee-alan-yrityksia-pois-markkinoilta-ja-jakaa-vaalitukea/">estämisillä ja rajoittamisilla</a> monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut. Suomen Uutiset kertoi asiasta maanantaina.
Viime viikolla Restel ilmoitti ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Jo ennestään Restel omisti yli 200 ravintolaa ympäri Suomen. Restel omistaa esimerkiksi Burger King ja Taco Bell -pikaruokaravintolat sekä baarit Hemingway’s ja O’Learys.
Restel Oy on osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu ”punapääoman linnakkeeksi”. Tradekan edustajistossa ja hallituksessa toimii useita vasemmistoliiton ja SDP:n poliitikkoja, käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1674113">kytkentä</a> joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Demarikansanedustajalla tuplarooli kulisseissa
Tradekan hallituksessa istuvat esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, samaan aikaan hän muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista. Osuuskunta Tradekan hallituksen jäsenyydestä Ojala-Niemelä saa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/971.aspx">palkkioita</a> 10 200 euroa vuodessa.
Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle lausunnon, jossa suositeltiin taloudellisia <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_7+2020.aspx">tukitoimia</a> ravintolayrityksille.
Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia. Restel Oy:lle heltisi rahoista <a href="https://halloota.com/restel-avaa-kesakuun-alussa-yli-50-ravintolaa-jakaa-puolet-koronakorvauksista-henkilostolle/">1,5 miljoonaa</a> euroa. Restelin toimitusjohtajan Mikael Backmanin mukaan puolet rahoista meni yritykselle ja toinen puoli koko- ja osa-aikaisesti lomautetulle henkilöstölle.
Kiertoteitse tukirahoja päätyy myös poliitikoille
Perussuomalaisten kansanedustajat Lulu Ranne ja Jani Mäkelä pitävät kyseenalaisena menettelyä, jossa vasemmistovetoinen toimija haalii markkinoilta liiketoimintaa, joka on ajettu ahtaalle vasemmistohallituksen päätöksillä.
Ranne nostaa esille myös hallituksen vallassa olevan tukipolitiikan. Kansanedustaja huomauttaa, että kiertoteitse tukia on aiemmin päätynyt myös poliittiseen toimintaan.
Tradeka on aiemmin avokätisesti jakanut tukia paitsi vasemmistopoliitikoille, myös vasemmistoa lähellä oleville järjestöille ja säätiölle, jotka edelleen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vasemmiston-oma-rahakone-tradeka-jakaa-puolueille-miljoonia-yhteiskuntavastuun-nimissa-raha-kulkee-myos-mutkan-kautta/?shared=1066380-e7c8e55d-4">rahoittavat</a> puolueita ja vaaleissa ehdolla olevia henkilöitä.
Ranne kaipaa tukipolitiikkaan ja tukien käytön seurantaan lisää läpinäkyvyyttä.
&#8211; Olisi myös hyvä nähdä laajempi selvitys ja vertailu tukia saaneista yrityksistä, ovatko esimerkiksi tuet kasautuneet tietyille tahoille ja onko jossain muualla tukien saaminen ollut tiukempaa.
Laajemmin kokonaisuutta, johon kuuluu tukien jakaminen, ravintolayritysten liiketoimintaan kohdistuvat rajoitukset sekä vasemmiston vallassa olevan Restel Oy:n yrityskaupat Ranne kuvaa ”sakeaksi ja rumaksi”.
Kansanedustajan mukaan rajoitustoimet, jotka kohdistuvat tällä hetkellä ravintoloihin, eivät muutenkaan näytä johdonmukaisilta, sillä esimerkiksi koulut pysyvät auki.
&#8211; Suurin tuho tulee siitä, että tällä hetkellä estetään yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa, vaikka sillä ei ole juurikaan toivottua hyötyvaikutusta kokonaisuuteen. Sen sijaan yksityinen liiketoiminta ja ihmisten hyvinvointi kärsii. Ravintola-ala ja tapahtuma-ala on tuhoutumassa.
Leviääkö korona vasta iltakuuden jälkeen?
Tällä hetkellä rajoitukset määräävät, että ravintoloissa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18.
Jani Mäkelä toteaa, että ravintoloihin kohdistuvat rajoitustoimet eivät ole oikeudenmukaisia tai järkeviä.
&#8211; Sellaisessa ajattelutavassa ei ole tolkkua, että korona alkaisi leviämään vasta kello 18 jälkeen. Koska rajoitustoimet kohdistuvat nyt korostetusti ravintola-alaan, niin voi tietysti miettiä, onko taustalla tarkoitushakuista toimintaa.
Mäkelä kertoo, että hän jutteli äskettäin erään ravintolayrittäjän kanssa, joka on nyt joutunut lopettamaan yrityksensä toiminnan.
&#8211; Yrittäjä oli kohtuullisen turhautunut siihen, että ravintolaa vastapäätä tien toisella puolella on iso ruokakauppa, jossa juoksee päivittäin satoja tai tuhansia ihmisiä, monet ilman maskeja. Samaan aikaan kyseinen yrittäjä oli joutunut nostamaan oman ravintolansa tuolit pöydälle ja lukitsemaan ovet. On ymmärrettävää, että tällainen tilanne turhauttaa. On myös syytä huomata, että valtion toimin muita aloja ei ole rajoitettu näin voimakkaasti kuin ravintola-alaa.
&#8211; Pienillä yrityksillä toiminta ei sitä kestä, kun kassavirta katkeaa, eikä edes valtion jakama tuki kompensoi menetyksiä. Viime kädessä taloudelliset tappiot katetaan henkilökunnan lomautuksina. Loput maksaa yrittäjä omasta lompakostaan. Isoilla yrityksillä, kuten Restel Oy:lla, luonnollisesti on paremmat edellytykset jopa kärsiä hetken aikaa taloudellisia tappioita, Mäkelä sanoo.
<hr />
Korjaus 25.2.2022 klo 10.57: Paavo Arhinmäki ei ole enää kansanedustaja. Hän luopui tehtävästä 2021 siirryttyään Helsingin apulaispormestariksi.

Perussuomalaiset karsastavat vasemmiston hallitseman jättiyhtiön ravintolashoppailua: ”Sakeata ja rumaa”

Valtioneuvosto on antanut asetuksen yksinyrittäjien tukemiseen tarkoitetuista valtionavustuksista kunnille. Yksinyrittäjien tukeen on varattu määräraha tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa, joka on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. 
 
Valtionavustuksen tarkoituksena on kattaa kustannukset, jotka kunnille aiheutuvat koronaepidemian aiheuttaman tilapäisesti heikentyneen taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi yksinyrittäjille myönnettävästä avustuksesta.
&#8211; Valtionavustusta voidaan myöntää 16. maaliskuuta ja 31. elokuuta 2020 välillä kunnille yksinyrittäjien yritystoiminnan avustuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Valtionapuviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Yksinyrittäjät voivat hakea 2 000 euron tukea yrityksen kotikunnastaan. Monessa kunnassa tuen hakumenettely onkin jo käynnistynyt, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Tuki voi tulla liian myöhään
Avustuksen ehtona on, että yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen. Avustuksen ehtona on myös, että yksinyrittäjällä katsotaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Taloudellisen tilanteen tulkitaan heikentyneen, mikäli yrityksen myyntituotot ja myyntisaatavat 16.3.2020 jälkeen ovat laskeneet yli 30 prosenttia ja kulut ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Tuottoja arvioidaan vuoden 2020 kuukausikohtaisen kirjanpidon tai tiliotteiden perusteella.
&#8211; Yksinyrittäjän yritystoiminnan taloudellisen tilanteen ja liikevaihdon heikentyminen on todennettava jäljennöksillä kirjanpidosta ja tiliotteista. Hakijan on liitettävä ne mukaan hakemukseensa. Ongelmaksi on muodostumassa se, että yritys saa huhtikuun kirjanpidon ja tiliotteet vasta toukokuussa.
&#8211; Tosiasiallisesti hakemuksen voi tehdä vasta silloin, ja yrittäjä saa tuen aikaisintaan toukokuun puolivälissä tai vielä myöhemmin. Monen yrittäjän kohdalla tämä yrityksen taloudellisen tilan vakauttamiseen tarkoitettu rahallinen tuki voi tulla liian myöhään, Juuso pelkää.
Asiakirjat voitava toimittaa jälkikäteen
Juuson mielestä yrittäjällä tulisikin tuen saadakseen olla mahdollisuus toimittaa vaadittavat asiakirjat jälkikäteen, jotta tuki tulisi maksuun mahdollisimman pian. Tai vaihtoehtoisesti tuen myöntäminen voisi myös perustua tuen myöntäjän eli kunnan elinkeinotoimiston tekemään kokonaisarvioon epidemiatilanteen seurauksena aiheutuvasta liiketoiminnan vähenemisestä. Tällöin yrittäjä saisi tuen ajoissa, ja kirjanpidon voisi toimittaa myöhemmin sen valmistuttua.
&#8211; Elinkeinotoiminnan asiantuntijoiden suunnalta on ilmaistu myös huolta lisätalousarviossa yksinyrittäjien tukitarkoitukseen esitetyn määrärahan riittävyydestä. Kemi-Tornion alueella kuntien elinkeinopalvelujen asiantuntijat ovat tehneet laskelmia tuen tarpeesta, ja arvioivat sen olevan selvästi suurempi kuin työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu.
&#8211; Jos tukeen osoitettu määräraha ei riitä, sitä on lisättävä seuraavassa lisäbudjetissa. On myös tärkeää, että yksinyrittäjät tulevat kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden yritysten kanssa. Olen tehnyt näistä asioista ministerille kirjallisen kysymyksen. Tuon siinä esille tarpeen nopeuttaa tuen hakemusmenettelyä ja varmistua määrärahan riittävyydestä, Juuso kertoo.

Juuso vaatii vauhtia yksinyrittäjien tukien käsittelyyn

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat suurempaa osuutta EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2021-2027 maksettavista tuista.

Ylen haastatteleman Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mielestä varoja tulisi kohdistaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska kyseisille alueille on jo ennestään keskittynyt sekä työpaikkoja että työvoimaa ja tukirahoille saisi näin paremman tuoton.
&#8211; EU:n rakennerahaston tavoitteena on kaventaa alueiden eriarvoisuutta, mikä ei tule toteutumaan, jos varoja ohjataan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tulee myös pitää mielessä, että huomattava osuus tukirahoista on myönnetty nimenomaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tueksi, joiksi EU määrittelee Itä- ja Pohjois-Suomen. On kohtuutonta siirtää näitä tukia vauraammille maakunnille Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa.
Harvaan asuttuja alueita tuettava
Nykyisen ohjelmakauden tuista kaksi kolmasosaa on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tavoitteena on kehittää alueiden elinkeinotoimintaa ja tehostaa yritysten kilpailukykyä sekä tätä kautta luoda uusia työpaikkoja ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote on koko maan keskiarvoa alhaisempi ja työttömyysaste keskiarvoa korkeampi.
&#8211; Harvaan asuttujen alueiden kehitystä tulee tukea, mikäli halutaan turvata alueiden palvelut ja edistää nuorten koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä, Antikainen painottaa.

Antikainen vaatii Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitystukien jakoperusteiden pitämistä ennallaan