Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

EU-parlamenttivaali 2019

Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n kärkiehdokas Jörg Meuthen haluaa johdattaa puolueensa menestykseen sunnuntain EU-vaaleissa. Voiton jälkeen on aika istua alas ja eroavaisuuksista huolimatta alkaa rakentaa yhteistä tulevaisuutta mahdollisten kansallismielisten liittolaisten kanssa.

Junge Freiheit -lehdessä haastateltu <a href="https://www.afd.de/joerg-meuthen-die-eurokraten-kennen-nur-eines-%25E2%2588%2592-vergemeinschaften/">Meuthen</a> painottaa italian Legan ja muiden tulevaisuuden kumppanipuolueiden yhteistä päämäärää haittamaahanmuuton poistamiseksi ja EU:n ylikansallisen vaikutusvallan leikkaamiseksi.
<h4 class="p1">Piste haittamaahanmuutolle</h4>
&#8211; Demokratia ja kansallinen identiteetti on turvattava ja Euroopan Yhdysvaltojen pystyttäminen on pysäytettävä. Brysselin Molokin kita on tukittava ja hallitsemattomalle siirtolaisvyörylle on pantava piste, Meuthen luettelee kansallismielisten puolueiden yhteistä arvopohjaa.
Meuthen arvostelee ankarasti nykyistä Euroopan parlamenttia ja sanoo sen unohtaneen tavallisen kansalaisen asian. Parlamentti on tänään ainoastaan Euroopan komission eurokraattien kumileimasin, joka ajaa eliitin etuja, kansalta mitään kysymättä.

Saksan AfD: Haittamaahanmuuton ja EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen on tärkeämpää kuin kansallismielisten puolueiden paikalliset näkemyserot

EU-vaalien polttavin kysymys poliittisten puolueiden kannalta on se, miten väki saadaan liikkeelle. Näin on, koska äänestysprosentti EU-vaaleissa tuppaa jäämään eduskuntavaaleja alhaisemmaksi. Äänestäjät on helpompi saada uurnille, jos yleiset vaaliteemat ovat oman puolueen ydinasiaa. Toukokuun vaaleissa ratkaisevat tekijät ovat Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan maahanmuuttoon ja sen sen seurauksiin liittyvät kysymykset sekä ilmastonmuutos.
Äänestysvilkkauteen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja poliittisen tilanteen kärjistyminen.
Kansallismieliset voimat ovat voimistumassa Euroopassa ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat todennäköisesti saamassa vahvan aseman EU-parlamentissa. Siksi erityisesti Ruotsin vahva sosiaalidemokraattinen puolue on aloittanut uhkakuvien maalailun ja yrittää näin mobilisoida kannattajiaan estämään vasemmistolle epämieluisaa vaalitulosta.
<h4>Maahanmutto ja terrorismi huolestuttavat</h4>
SVT:n teettämässä kyselyssä asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut selvästi sitten EU-vaalien vuonna 2014. Suurin muutos on tapahtunut rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat nyt nousseet keskeisiksi äänestyspäätöstä tehtäessä. Tähän liittyvät lukuisat terroriteot Euroopassa sekä rajat ylittävä rikollisuus.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi on aiheuttanut senkin, että pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat nousseet ytimeen EU-vaaleissa. Ruotsalaispoliitikkojen vaatimus siitä, että pakolaisongelmat on ratkaistava yhteisesti koko EU:n tasolla, on saattanut vaikuttaa asiaan. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymykset liittyvät usein terrorismiin sekä rikollisuuteen ja nämä sidokset vahvistavat toisiaan.
<h4>Ympäristökysymykset laskussa</h4>
Ilmastoon, energiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat ruotsalaisten mielestä edelleen keskeisimpiä kysymyksiä EU-vaaleissa, mutta niitten merkitys on pienentynyt sitten edellisen selvityksen.
Talouteen, lähinnä työmarkkinoihin liittyvät asiat ovat nekin haalentuneet äänestäjien mielissä. Rauha ja sotilaallinen turvallisuus eivät kiinnosta vaalikarjaa menneen vertaa, vaikka turvallisuusympäristö erityisesti Itämeren alueella on huonontunut. Kuluttajansuoja ja aluepolitiikka eivät kiinnosta ruotsalaisia äänestäjiä EU-vaaleissa sitten pätkääkään.
Äänestäjistä kuusi kymmenestä kokee saaneensa puolueilta liian vähän informaatiota äänestyspäätöksensä tueksi, joten toukokuun 26. päivän vaalitulos on vielä veikkausten varassa. Äänestysasetelmat tosin suosivat ympäristöpuoluetta ja erityisesti ruotsidemokraatteja.

Maahanmuutto, rikollisuus ja ilmasto ovat keskeisiä kysymyksiä Ruotsin EU-vaaleissa