Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Euroopan tietosuoja-asetus

Oikeusministeri Leena Meri kirjoittaa oikeusministeriön sivuilla julkaistussa <a href="https://oikeusministerio.fi/-/oikeusministeri-meri-henkilotietojen-suojaa-on-pystyttava-parantamaan">kolumnissaan</a> Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta tietomurrosta karmeana esimerkkinä tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua.

&#8211; Teemme oikeusministeriössä työtä, jotta arkaluonteisia henkilötietoja pystytään suojaamaan entistä paremmin. Helsingin kaupunkiin kohdistunut tietomurto on karmea esimerkki tapahtumasta, jollaista ei pitäisi voida tapahtua, oikeusministeri Leena Meri painottaa.
Oikeusministeriössä käynnistyi jo joulukuussa 2023 pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuva selvitystyö, joka koskee tietosuojasääntelyn rikkomisesta määrättävien hallinnollisten seuraamusmaksujen ulottamista koskemaan myös viranomaisia. Tällä hetkellä maksuja voidaan määrätä vain yksityisille toimijoille. EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla tätä koskeva harkintavalta on kullakin jäsenvaltiolla.
Vastaavat tapahtumat pyritään estämään
Oikeusministeriö valmistelee valtioneuvostolle esityksen ns. poikkeuksellisen tapahtuman tutkinnan käynnistämisestä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta suuresta tietomurrosta. Tutkinnasta vastaa turvallisuustutkintalain nojalla Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) yhteyteen asetettava tutkintaryhmä, joka suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja riippumattomasti.
&#8211; Onnettomuustutkinnan keinoin tehtävässä tutkinnassa ei etsitä syyllisiä vaan analysoidaan tapahtumat ja niihin johtaneet tekijät. Sitä kautta tuotetaan tietoa ja suosituksia, joilla vastaavien tapausten toistumisia voidaan estää, Meri kertoo.
Oikeusministeriö ryhtyy myös selvittämään suuriin tietojärjestelmärikoksiin liittyvää asianomistajan aseman parantamista. Tarkoituksena on lisäksi selvittää syyttäjän työtaakan keventämistä niin sanotuissa mammuttijutuissa, kuten Vastaamo-tietomurrossa.
&nbsp;

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin tietomurrosta: Henkilötietojen suojaa on pystyttävä parantamaan

EU suunnittelee kansalaisten terveystiedoille yhteismarkkinaa. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että unionin kaikkien ihmisten terveystiedot olisivat virkailijoiden, tutkimuslaitosten ja teollisuuden käytettävissä. Hankkeen 100 000 vastustajan allekirjoittama adressi on jätetty EU-parlamentille.

EU-parlamentissa on käsiteltävänä tunteita nostattava <a href="https://www.europarl.europa.eu/legislative-train/theme-promoting-our-european-way-of-life/file-european-health-data-space">hanke,</a> jossa pohditaan eri jäsenmaiden terveysjärjestelmissä olevan potilastietokannan yhdistämistä ja hyödyntämistä.
Tarkoituksena on rakentaa valtava, kaikkien jäsenmaiden kansalaisten luottamukselliset terveystiedot sisältävä järjestelmä (EHDS) virkahenkilöiden ja ennen kaikkea tutkijoiden sekä teollisuuden käyttöön.
Satojen miljoonien ihmisten terveystietokanta on todellinen <a href="https://theodi.org/wp-content/uploads/2021/09/Secondary-use-of-Health-Data-In-Europe-ODI-Roche-Report-2021-5.pdf">jättipotti</a> erityisesti tutkimukselle ja sitä myötä teollisuudelle, joka voisi saada korvaamattoman arvokasta <a href="https://www.euractiv.com/section/health-consumers/news/eu-parliament-solving-riddle-of-secondary-use-of-data-in-health-data-space/">dataa</a> tuotekehityksensä ja markkinointinsa tueksi. Kyse ei siis perimmältään ole yksittäisten ihmisten tiedoista vaan valtavan tietomassan muodostamasta kokonaisuudesta.
Luottamus kortilla
Viime keskiviikkona EU-parlamentin jäsenet saivat 100 000 allekirjoitusta sisältävän kannanoton, jossa vaaditaan suojaa potilastiedoille. Kriitikot ovat huomauttaneet, että EHDS on Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) hengen vastainen ja saattaa johtaa terveyspalveluiden uskottavuuden laskuun.
&#8211; Henkilötietojen suojelun sijasta käykin päinvastoin, <a href="https://www.dn.se/sverige/hundratusen-i-protest-mot-delad-patientdata-i-eu/">sanoo</a> Jan Penfrat kansalaisten digitaalimaailman oikeuksia puolustavasta EDRi-organisaatiosta Dagens Nyheterissä.
&#8211; Jokainen lääkärissä kävijä uskoo, että luottamukselliset tiedot jäävät hänen ja lääkärin välisiksi. Kuinka lääkäriin voi sitten enää luottaa?

EU haluaa kansalaisten potilastiedot yhteiseen jakoon – vastustajat huolissaan luottamuksellisten tietojen kohtalosta