Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

hoivatyö

Väestön vanhentuessa hoivatyön tarve kasvaa. Jos ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista työvoimaa, törmätään usein puutteisiin kielitaidossa. Vanhuksen kannalta kyse voi olla kohtalokkaasta ongelmasta. Ruotsissa huolena vaikuttaa olevan yhdenvertaisuus.

Ikäihmisten määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Olennaista hoivatyössä on erityisesti <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/kungalv-forst-i-vastra-gotaland-med-spraktester-for-vardpersonal">vanhusten</a> kohdalla henkilökunnan riittävä kielitaito. Puutteet puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämisessä voivat koitua ikäihmiselle jopa kohtalokkaaksi.
Jo edesmennyt demarihallitus tilasi selvityksen, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia hoitajien vapaaehtoisiin kielikokeisiin. Ruotsidemokraattien tukema porvarihallitus on puolestaan <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">hallitusohjelmassaan</a> ottanut esille vaatimuksen hoitohenkilökunnan riittävästä kielitaidosta.
Kielikoe vastoin lakia
Ruotsin suurimman työoikeuskysymyksiin keskittyvän lakitoimiston mielestä kielikokeita ei laitetakaan pystyyn noin vain. LO-TCO nimittäin varoittaa, että kielitaitoa mittaavat testit voivat olla ristiriidassa diskriminointi- eli yhdenvertaisuuslainsäädännön kanssa.
&#8211; Tiukasti tulkiten kielitaitovaatimus olisi kirkkaasti tasa-arvolain vastainen. Yleinen vaatimus ruotsin kielen taidosta kuulostaa melko neutraalilta, mutta kaikki eivät voi täyttää sitä taustansa, tässä tapauksessa etnisen taustansa takia, <a href="https://ka.se/2022/12/14/sa-manga-kommuner-har-spraktest-i-aldreomsorgen/">sorvailee</a> liittojuristi Henric Ask Kommunalarbetaren-julkaisussa.
Paikallinen kunta-alan työntekijäliitto Kommunal taas suhtautuu periaatteessa positiivisesti kielikokeisiin, koska ”huonon kielitaidon takia henkilöstön on vaikeaa ymmärtää toisiaan”.
Testi painottuu ammattisanastoon
Seitsemän prosenttia Ruotsin kunnista on ottanut kielikokeet käyttöön ja eräs niistä on Katrineholm. <a href="https://www.katrineholm.se/arbeta-hos-oss/spraktest.html">Kielikoe</a> koostuu kunnassa kolmesta osasta, jotka mittaavat lukemista, kirjoittamista sekä ruotsin kielen suullista taitoa. Testi painottuu ammattisanastoon eli kyse on eräänlaisesta ”hoitokielestä”.
&#8211; Jos hoidettavat kohtaavat ulkomaalaisen näköisen työntekijän, niin he eivät tiedä, osaako tämä ruotsia vai ei ja he eivät sitten ota kovin helposti kontaktia, sanoo perushoitaja Habteab Ghide.
&#8211; Kun aloitamme keskustelun ja he huomaavat, että osaamme kieltä, niin hekin tuntevat olonsa varmemmaksi.

Ay-liikkeessä ristivetoa hoivatyöntekijöiden kielikokeesta: ”Kyse voi olla etnisestä diskriminoinnista”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toivoo sopua hoitoalan neuvotteluihin ja lakkoilun lopettamista, mutta toteaa samalla, että hoitajilla on laillinen oikeus lakkoon siinä missä muillakin. Kiireellisen hoivatyön on tultava hoidetuksi sopimuksin suojelutyönä.

&#8211; Hallituksen kaavailema laki sisältäisi täysin samat suojelutyön kriteerit, joita hoitajaliitot ovat jo lakon alussa ilmoittaneet hoitavansa. Hallituksen esitys olisi oikeudellisesti ongelmallinen ja potilaiden kannalta turha, Ville Tavio moittii.
&#8211; Perussuomalaiset on hoitajien puolella. Vaadimme hallitusta jättämään hoitajat rauhaan ja perumaan aiotun esityksen lakko-oikeuden rajoittamisesta, Tavio sanoo.
Muitakin ammattiryhmiä palkkakuopassa
Tavio katsoo, että julkisella sektorilla on hoitajien lisäksi muitakin alipalkattuja ammattiryhmiä, kuten poliisit ja varhaiskasvatuksen työntekijät.
&#8211; Laillinen lakko on hyväksytty oikeus kaikkialla länsimaissa, eikä tuota oikeutta tule ryhtyä rajaamaan vain yhden alan osalta silloin kun se sillä hetkellä tuntuu ajankohtaiselta. Tällainen poukkoileva ja ennalta-arvaamaton lainsäädäntö on omiaan heikentämään työntekijöiden oikeuksia, Tavio linjaa.
Julkiset varat riittävät yhä huonommin perusasioihin
Tavion mukaan hallitus on tuhlailullaan aiheuttanut sen, että julkiset varat riittävät yhä huonommin yhteiskunnan palveluihin ja muihin perusasioihin.
&#8211; Hallituksen tulisi heti säästää esimerkiksi ei-työperäisessä maahanmuutossa, jotta saamme kotimaassa talouden suunnan käännettyä, Tavio kehottaa.
&nbsp;

Tavio: Hoitajillakin on laillinen oikeus lakkoon

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista omaishoitajien teemaviikkoa. Kansanedustaja Ari Koponen haluaa osaltaan kiittää jokaista omaishoitajaa heidän tekemästään arvokkaasta hoivatyöstä, joka valitettavan usein jää näkymättömäksi.

&#8211; Sanotaan se heti suoraan. Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia, ja tämän pitäisi herättää päättäjät! kansanedustaja Ari Koponen lataa terveisensä Suomen hallitukselle.
Omaishoitajat ovat henkilöitä, jotka auttavat perheenjäsentä tai muuta läheistä, joka ei sairauden, vamman tai muun syyn takia selviydy arjestaan omatoimisesti. Ennen kaikkea omaishoito on inhimillinen teko lähiomaiselle, mutta se myös säästää valtavasti yhteiskunnan resursseja, kun hoidettava ei tarvitse niin paljon julkisia palveluita.
&#8211; Eri arvioiden mukaan omaishoito vähentää kuntien menoja vuosittain yli 2 miljardia euroa. Erityisesti omaishoitajat tulevat olemaan tärkeä tukijalka uusilla hyvinvointialueilla, kertoo Koponen.
Konkreettisia tekoja tilanteen parantamiseksi tarvitaan
Koponen on eduskunnassa toimiessaan jättänyt hallitukselle kirjallisia kysymyksiä koskien omaishoitajien työn asemaa sekä heidän jaksamisensa vahvistamista. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa puolue tulee myös jälleen ehdottamaan 20 miljoonan euron kevennystä omaishoidon tuen verotukseen pitkän tähtäimen tavoitteena säätää tuki kokonaan verovapaaksi.
&#8211; On ehdottoman tärkeää kuunnella omaishoitajien ääntä sekä tutustua vanhus- ja vammaishuollon sekä omaishoidon haasteisiin. Suomi tarvitsee hyvinvoivia omaishoitajia, ja on päättäjien velvollisuus varmistaa, että heitä riittää myös tulevaisuudessa, päättää Koponen.
&nbsp;

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia – Koponen: ”On päättäjien velvollisuus varmistaa, että heitä riittää myös tulevaisuudessa”