Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Harakka ja Vigelius kiistassa kansalaisuuslaista: ”Jäät kiinni koko ajan valheista”

Tavio ajaa Suomelle kahdeksan miljoonan euron säästöä EU-jäsenmaksuun – hallitus kannattaa esitystä

Koskela: Työllisyydessä positiivisia näkymiä – nuorisotyöttömyyteen tartuttava entistä voimakkaammin

Junnila kirjoittaa Demo Finlandin blogissa suomettumisen varjoista: ”Mitä pelkäämme paljastuvan?”

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta

Garedew: Keskustan työllisyyspolitiikka loi kasvua vain julkiseen velkaan

Jimmie Åkesson nosti kissan pöydälle: ”Suuri osa tämän päivän työttömyydestä Ruotsissa on tuontitavaraa”

Vihervasemmisto halukas leikkaamaan eläkkeistä – perussuomalaiset ei eläkeläisen kukkarolla kävisi

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

ikätestit

Varbergin kunnanvaltuustossa vasemmistopuolueen edustajana istuva yleinen syyttäjä sanoi valtuuston kokouksessa, ettei ikinä nostaisi syytettä väärän iän ilmoittanutta turvapaikanhakijaa vastaan, mutta saattaisi hyvinkin nostaa syytteen väärästä ilmiannosta, jos joku tekisi rikosilmoituksen tällaisesta turvapaikanhakijasta. 
Göteborgin lähellä sijaitsevan Varbergin kunnan valtuustossa käsiteltiin äskettäin aloitetta, jossa ruotsidemokraattien kunnanvaltuutettu vaati, että kunnan tulisi tehdä rikosilmoitus kaikista alaikäisiksi itseään väittäneistä turvapaikanhakijoista, jotka ovat valehdelleet ikänsä.
Kunnanvaltuusto tietenkin hylkäsi esityksen. Aloitetta käsiteltäessä vasemmistopuoluetta edustava Ingela Svensson piti puheen, jossa hän totesi, ettei virassaan yleisenä syyttäjänä ikinä nostaisi syytettä väärän iän ilmoittanutta turvapaikanhakijaa vastaan. Svensson arveli, että kukaan muukaan yleinen syyttäjä Ruotsissa ei nostaisi syytettä turvapaikanhakijaa vastaan väärän iän ilmoittamisesta.
Vankeutta &#8211; valehtelusta ilmoittajalle
Sen sijaan vasemmiston Svensson totesi, että hän itse saattaisi hyvinkin nostaa syytteen väärästä ilmiannosta, jos joku tekisi rikosilmoituksen tällaisesta turvapaikanhakijasta. Puheenvuorossaan Svensson korostaa, että väärästä ilmiannosta voi saada 6 kuukautta tai jopa 2 vuotta vankeutta.
Asiasta uutisoi ruotsidemokraatteja lähellä oleva verkkolehti <a href="https://samnytt.se/v-markt-aklagare-hotar-personer-som-polisanmaler-ensamkommande-med-fangelse-det-grovsta-jag-sett-under-min-tid/">Samhällsnytt</a>, joka asettaa kyseenalaiseksi Svenssonin puolueettomuuden syyttäjän virassa. Samhällsnytt korostaa, että syyttäjäviraston eettisten ohjeiden mukaan syyttäjä ei saisi antaa henkilökohtaisten mielipiteidensä vaikuttaa toimintaansa syyttäjänä.
Ote Ingela Svenssonin puheenvuorosta kunnanvaltuuston kokouksessa on katsottavissa YouTubessa.
<iframe loading="lazy" title="V-märkt åklagare hotar med fängelse för personer som polisanmäler ensamkommande" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/OqNspfGBtHA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Vasemmistosyyttäjä ei syyttäisi ikänsä valehdellutta turvapaikanhakijaa vaan ruotsidemokraatteja

Kaksi kolmesta ikätesteihin osoitetusta turvapaikanhakijasta valehtelee olevansa alaikäinen. Vuoden 2015 jälkeen ikätestattujen määrä on nelinkertaistunut ja ikänsä valehtelevien suhteellinen osuus kasvanut.

Maahanmuuttovirasto (Migri) osoittaa turvapaikanhakijan ikätestiin silloin kun käsillä on ulkomaalaislaissa säädetty tilanne, eli jos olemassa on ilmeisiä perusteita epäillä hakijan antamien tietojen luotettavuutta.
Ilmeistä perustetta ei ole suoraan määritelty laissa, mutta se voi olla esimerkiksi hakijan ulkonäköön tai käytökseen liittyvä seikka, hakijan ristiriitainen kertomus tai toiselta viranomaiselta saatu tieto.
Noin 400 jäi kiinni valehtelusta
Migrin ylitarkastaja Roosa Simola vahvistaa Suomen Uutisille, kuinka yhä useampi alaikäinen turvapaikanhakija paljastuu aikuiseksi.
&#8211; Vuonna 2016 tehtiin 630 ikätutkimusta. Tutkimuksiin otetuista ikätestatuista noin 65 prosenttia osoittautui täysi-ikäisiksi, Simola sanoo.
Määrällisesti viime vuoden osalta siten noin 400 turvapaikanhakijaa valehteli ikänsä.
Yhä useampi valehtelee
Ikätutkimuksia tehdään pääasiassa käden ja hampaiden luuston röntgenkuvauksien perusteella. Kuvauksista laaditaan kahden oikeushammaslääkärin yhteinen lausunto, jonka Migri arvioi osana hakijan turvapaikkaprosessia.
Myös suhteellinen osuus ikänsä valehtelevista on nousussa, sillä vuonna 2015 noin 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui testeissä aikuisiksi.
Yhä useampi joutuu nykyään testattavaksi. Vuonna 2015 ikätesti tehtiin vain 149 turvapaikanhakijalle.
Terrori-iskun pääepäilty koulussa
Turvapaikanhakijoiden ikätestit nousivat jälleen puheenaiheeksi, kun Turun Sanomat uutisoi Turun terrori-iskun päätekijän, marokkolaisen Abderrahman Bouananen osallistuneen viime vuonna opetukseen turkulaisessa Puropellon koulussa.
Migrin selvityksessä Bouanane oli katsottu alaikäiseksi, joten hänet voitiin lähettää turkulaiseen kouluun paikallisten lasten seuraan. Ymmärrettävästi koululaisten vanhemmat ovat olleet raivoissaan asian paljastuttua.
Bouanane on esiintynyt viranomaisille aiemmin nimellä Abderrahman Mechkah. Hän on valehdellut viranomaisille sekä nimensä että ikänsä. Bouanane on siis nyt 22-23-vuotias eikä alle 18-vuotias, kuten aikaisemmin on luultu.
Bouananea epäillään terroristisisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja niiden yrityksistä. Bouanane valehteli ikänsä siinä toivossa, että turvapaikka heltiäisi helpommin. Tiettävästi hän on kuitenkin saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Poliisi sai vihjeen radikalisoitumisesta
Bouananen tiedetään ihailleen Isis-järjestöä ja hän on esittänyt tiedusteluja, kuinka järjestön jäseneksi olisi mahdollista päästä. Vuonna 2015 Saksassa oleskellessaan hän esiintyi eri henkilöllisyyksillä ja häntä epäiltiin muun muassa pahoinpitelystä. Aikaisemmin mies oli osallistunut kokaiinin välitykseen Italiassa.
Suomen kouluissa opiskelee kymmeniä tuhansia maahanmuuttajataustaisia nuoria, joista osa on turvapaikanhakijoita. Se, että väkivaltainen, Isisiä ihaileva Bouanane on päässyt nimensä ja ikänsä valehtelemalla turkulaiseen yläkouluun, osoittaa suuria puutteellisuuksia viranomaistoiminnassa.
Myös poliisille oli vihjattu Bouananen radikalisoitumisesta. Poliisi ei kuitenkaan reagoinut, koska käsillä ei ollut konkreettista uhkaa terrori-iskusta.
Kotoutusta koululaisten keskellä
Turvapaikanhakijoiden koulutus järjestetään suomalaisissa kouluissa yleensä samoissa tiloissa ja samaan aikaan suomalaisten lasten kanssa sen vuoksi, että he kotoutuisivat paremmin.
Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen kertoi Turun Sanomille, ettei kaupungissa ole harkittu turvapaikanhakijoiden koulutuksen eriyttämistä.
- Koulun arjessa ei ole ollut ikinä mitään tästä aiheutuvia ongelmia ennen tätä iskua, Jalonen sanoi lehdelle.
Bouanane pyrki soluttautumaan kouluyhteisöön muillakin tavoilla. Viime kesänä hän osallistui suomen kielen opetukseen Turun kristillisessä opistossa. Opinnot eivät kuitenkaan juuri edistyneet.
&#8211; Hän aloitti ryhmässä, mutta jättäytyi useimmilta tunneilta pois eikä hän saanut kurssilta todistusta, rehtori Tapani Rantala puolestaan kertoi Ilta-Sanomille.
Suurimmalta osalta paperit kateissa
Turvapaikanhakijoiden taustojen selvittäminen on haastavaa, sillä noin 70-80 prosenttia turvapaikanhakijoista hakee turvapaikkaa ilman henkilöllisyyden todistavia asiakirjoja.
Kansalaisuutta ja muuta henkilöllisyyteen liittyviä yksityiskohtia selvitetään tarvittaessa lisäkysymyksin turvapaikkapuhuttelussa. Jotta voidaan varmistua, että ihminen on oikeasti vainon vaarassa, pitää luonnollisesti varmistua, että hän todella tulee paikasta josta sanoo tulevansa.
&#8211; Viranomainen katsoo henkilöllisyyden luotettavasti selvitetyksi, jos hakijalla on asiakirjat, jotka sen todistavat, käytännössä yleensä passi, kertoo Migrin tiedottaja Kaisa Härkisaari.
Puhuttelussa selvitetään tarinaa
Jos hakija esittää henkilöllisyysasiakirjoja ja niiden aitoutta on syytä epäillä, Maahanmuuttovirasto pyytää lausunnon Rajavartiolaitokselta tai keskusrikospoliisilta. Jos asiakirjoja ei ole tai hakija on esittänyt väärennöksiksi todetut asiakirjat, merkitään päätökseen, ettei henkilöllisyyttä ole varmistettu.
Turvapaikanhakijan turvapaikanhakuprosessi ei kuitenkaan keskeydy, vaikka henkilöllisyyttä ei saada selville.
&#8211; Silloin merkitään tiedoksi, että henkilöllisyyttä ei ole varmistettu. Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään tarkemmin hakijan tarinaa. Eli jos hakija esimerkiksi kertoo tulevansa tietyltä alueelta, kysytään tähän alueeseen liittyviä tarkentavia kysymyksiä.
&#8211; Tarvittaessa voidaan myös tehdä kielitesti eli analysoida hakijan puheen perusteella, tuleeko hän sieltä, mistä kertoo tulevansa, Härkisaari sanoo.
Turvapaikka voidaan evätä valehtelusta
Jos turvapaikanhakijan valehtelu paljastuu viranomaisille, siitä on haitallisia seuraamuksia.
&#8211; Jos käy ilmi, että turvapaikanhakija on valehdellut ikänsä eli esimerkiksi sanonut olevansa alaikäinen, mutta hänet todetaan ikätestauksen perusteella täysi-ikäiseksi, ensimmäinen seuraus on se, että hänen hakemuksensa tutkitaan täysi-ikäisen hakemuksena.
&#8211; Todistettu valehtelu turvapaikanhakuvaiheessa vaikuttaa hakijan kertomuksen uskottavuuteen. Eli kun turvapaikkapäätöstä tehdään, on keskeistä uskottavuusharkinta. Jos hakijan kertomusta ei pidetä uskottavana, saa hän yleensä kielteisen päätöksen, Härkisaari selventää.
Turvapaikkahakemus, eli kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tietyissä tapauksissa jättää myös tutkimatta. Tämän vuoden osalta heinäkuun loppuun mennessä tutkimatta on jätetty 650 hakemusta. Näistä suurin osa on niin sanottuja Dublin-tapauksia, joissa on katsottu, että vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä ei ole Suomella.

Aikuisia miehiä kotoutetaan suomalaiskouluissa – jopa 65 prosenttia ikätestatuista ”alaikäisistä” turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä