Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Koskela: Työllisyydessä positiivisia näkymiä – nuorisotyöttömyyteen tartuttava entistä voimakkaammin

Tavio ajaa Suomelle kahdeksan miljoonan euron säästöä EU-jäsenmaksuun – hallitus kannattaa esitystä

Junnila kirjoittaa Demo Finlandin blogissa suomettumisen varjoista: ”Mitä pelkäämme paljastuvan?”

Hamas aloitti teloitukset – Antikainen: Vihervasemmisto haaveilee edelleen Hamasin johtamasta Palestiinasta

Garedew: Keskustan työllisyyspolitiikka loi kasvua vain julkiseen velkaan

Jimmie Åkesson nosti kissan pöydälle: “Suuri osa tämän päivän työttömyydestä Ruotsissa on tuontitavaraa”

Vihervasemmisto halukas leikkaamaan eläkkeistä – perussuomalaiset ei eläkeläisen kukkarolla kävisi

Islamin suosio kasvaa kouluissa – Koponen: ”Väkivaltaisille ja naisia alistaville uskomuksille ei ole sijaa Suomessa”

SDP äänesti kansalaisuuden ehtojen tiukennuksia vastaan – Vigelius: ”SDP:n linja on, että Kelan etuuksilla turvattu toimeentulo olisi kansalaisuutta haettaessa tarpeeksi”

Tavio syyttää työttömyyden kasvusta matalasti koulutetun työvoiman maahanmuuttoa

Päivän Pointti: Kun Lähi-idän rauha etenee, Yle kutsui kommentaattoriksi Israelia vastustavan aktivistin, joka esiteltiin asiantuntijana

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa

Hamas teloittaa siviilejä Gazassa, Palestiina-aktivistit ovat vaihteeksi hiljaa – Garedew: ”Tätäkö haluttiin?”

Päivän Pointti: Yle lietsoo nyt pelkoa Euroopan muka vallanneesta ”laitaoikeistosta” ja johtaa taas harhaan

Ranskalaiskirjailija varoittaa: Muslimiveljeskunta haluaa tehdä Euroopasta sharia-lakiin perustuvan kalifaatin

Antikainen: Äänioikeus vain Suomen kansalaisille

Demarit huolissaan ulkomailla syntyneiden työntekijöiden määrän kasvusta – Bergbom: ”Kuinka se voi olla näin, sosialidemokraatit?”

Purra syyttää keskustaa törkeästä maalittamisesta ja tappouhkauksista: ”Hävetkää”

Totuus on tekijän silmissä – Yle tulkitsee maailmaa sellaisena kuin toimittaja haluaisi sen olevan

Pala Espanjan kulttuurihistoriaa tuhoutui ilmastoaktivistien iskussa

järjestelmän romahdus

Kasvava laillisen ja laittoman maahanmuuton paine ajaa hallituksia vaikeuksiin Euroopassa. Nyt vuorossa oli Hollanti, jossa eräs Euroopan pitkäaikaisimmista pääministereistä joutui luopumaan vallasta. Idealismi ja arki joutuivat sovittamattomaan ristiriitaan.

Hollannin koalitiohallitus kaatui viimein perjantaina kuukausia kestäneisiin sisäisiin erimielisyyksiin. Riita oli kuinka ollakaan <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/7/8/dutch-govt-falls-over-failure-to-agree-on-asylum-seeker-policy">maahanmuutosta</a>; pakolaisista ja heidän perheidensä yhdistämisestä.
Aihe <a href="https://www.euronews.com/2023/07/07/dutch-government-reportedly-collapses-after-failure-to-reach-agreement-on-asylum-measures">jakaa</a> yhä vahvemmin poliittista kenttää kautta koko maanosan ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja.
Viimeinen niitti oli kahden hallituspuolueen, etunenässä kristillisdemokraattien (Christen Unie) kieltäytyminen keskustaoikeistolaista VVD-puoluetta edustavan pääministeri Mark Rutten ehdotuksesta, jolla pakolaisperheiden yhdistämissäännöksiä olisi tiukennettu.
&#8211; Maahanmuutto on keskeinen poliittinen ja sosiaalinen kysymys, hän kommentoi maansa tilannetta.
Kompromissi ei kelvannut kristillisille
Vielä perjantaina maanmuuttoministeri Eric van der Burg luonnosteli kompromissia, jonka mukaan käyttöön otettaisiin ”hätäjarru”: pakolaisten vastaanottaminen lopetettaisiin viimeistään silloin, kun koko järjestelmä on romahtamassa.
Ratkaisu ei kelvannut kristillisille, jotka olivat Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-government-pm-mark-rutte-in-crisis-over-asylum-measures">mukaan</a> ”haluttomia särkemään perheitä”. Uudet vaalit pidettäneen marraskuussa.
Turvapaikkaa haki Hollannista viime vuonna 46 000 henkilöä ja tänä vuonna hakemuksia odotetaan kertyvän 70 000. Määrä on korkein sitten kriisivuoden 2015.
Enemmän ongelma kuin ratkaisu
Hollannin pitkäaikaisin pääministeri Rutte on pettynyt, aikoo lopettaa nuorallatanssin, eikä jatka enää politiikassa. Hän on johtanut maata lokakuusta 2010. Rutte aikoo jatkaa sosiaalitieteiden opetusta paikallisessa opinahjossa.
Rutte on viime vuodet <a href="https://www.politico.eu/article/mark-rutte-netherlands-vvd-era-comes-to-an-end-as-he-quits-politics/">nähty</a> Hollannin poliittisessa kentässä ehkä enemmänkin ongelmana kuin ratkaisuna. <a href="https://eenvandaag.avrotros.nl/panels/opiniepanel/alle-uitslagen/item/de-pieken-en-dalen-van-het-vertrouwen-in-mark-rutte-als-premier-zo-keek-het-opiniepanel-13-jaar-lang-naar-hem/">Mielipidetiedustelun</a> perusteella kolme neljästä hollantilaisesta ei halua Rutten jatkavan pääministerinä uudessa hallituksessa.

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe