Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Seppänen: Suomen koulujen tilanne vaatii vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa

Garedew lastensuojelulain uudistuksesta: Vihdoin hatkanuoren saa ottaa kiinni

Kun yhteiskunnan jakovara vähenee: 700 000 ruotsalaista elää köyhyydessä

Elomaa: Kotimainen ruoka ja maaseutu ovat Suomen selkäranka – ”Onneksi hallitus on tarttunut härkää sarvista ja tarjonnut nuorille viljelijöille kannustimia tulla alalle”

Koskela: Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto – Suomi ei saa paikata epävarmuuksia ulkomaisilla nieluilla

Perussuomalaiset: Yksityinen sektori on talouskasvun suunnannäyttäjä

Rostila esittää lapsiperheille suurta veroalea

EU-parlamentti hylkäsi esityksen metsien monitoroinnista – Sebastian Tynkkynen: Juhlapäivä Suomelle, komissio ja vasemmisto saivat näpeilleen!

Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita

Pia Sillanpää: Turvallinen synnytys on jokaisen äidin oikeus

Voima-lehti myrkytti suomalaiset miehet – näin ”toksinen maskuliinisuus” runnottiin väkisin suomen kieleen

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa

Trumpin vastaiset suurmielenosoitukset todistivat tarpeettomuutensa: USA ei ole vajoamassa diktatuuriin

Tyytymättömyys Saksan yleisradiota kohtaan kasvaa – lupamaksusta taistellaan oikeudessa

Vigeliuksen lista eduskunnasta paljastaa: SDP äänestää säännöllisesti maahanmuuton tiukennusten hylkäämisen puolesta

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”

José Valanta

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.
Vieraskielisen väestön määrä nelinkertaistui vuosina 2000-2019 ja on nyt yli 400 000 henkeä. Näistä yli puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana 73,6 % koko maan väestönlisäyksestä tuli vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kirjoittaa Kuntaliitto <a href="https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vieraskielisen-vaeston-maara-yli-kaksinkertaistuu-vuoteen-2040">tiedotteessaan</a>.
Kuntaliiton yhteysjohtaja José Valanta ennustelee, että sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa.
&#8211; Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019, yhteysjohtaja José Valanta toteaa.
Vuonna 2040 vieraskielisiä lähes miljoona
Kuntaliiton teettämässä selvityksessä tarkasteltiin koko maan sekä erityisesti suurimpien kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitystä vuosina 2000–2019 sekä väestön ennakoitua kehitystä vuoteen 2040 saakka. Vastaavaa vieraskielisten väestöennustetta ei ole aiemmin tehty kuin yksittäisten kaupunkien osalta.
Vieraskielisen väestön tulevaa kehitystä verrataan kahden eri skenaarion, perusuran ja kasvu-uran, avulla. Perusuran skenaariossa lähdetään siitä, että vieraskielisten maahanmuutto pysyy samalla tasolla kuin vuosien 2010–2018 välisenä aikana. Kasvu-uran skenaariossa maahanmuutto kasvaa vuosittain 25 000 henkilöllä aina vuoteen 2040 asti. ­
Vuoteen 2040 mennessä perusuran skenaariossa vieraskielisten määrä on kasvanut koko maassa noin 476 000 henkilöllä eli 120 prosentilla ja kasvu-uran skenaariossa noin 575 000 henkilöllä eli 146,2 prosentilla. Ennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2040 siis 876 000 &#8211; 975 000 vieraskielistä asukasta.
Kasvua selittävät molemmissa skenaarioissa maahanmuutto ulkomailta sekä vieraskielisten nuori ikärakenne, minkä vuoksi kuolleisuuden vaikutus luonnolliseen väestönlisäykseen on vähäinen.
Pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa vieraskielistä vuonna 2040
Molempien skenaarioiden mukaan noin neljä viidestä vieraskielisestä asuu C23-kaupungeissa vuonna 2040. Vieraskielisten määrä kasvaa kaikissa C23-kaupungeissa, joihin sisältyvät kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani.
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla olisi tuolloin lähes puoli miljoonaa vieraskielistä.
&#8211; Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, kertoo selvityksen vastuuhenkilö, MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Vieraskielisen väestön kasvu muuttaa Suomen väestörakennetta
Vieraskielisen väestöosuuden voimakas kasvu muuttaa merkittävästi Suomen väestörakennetta.
&#8211; Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. Vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän samana vuonna, kertoo Aro.
Maahanmuutto ei välttämättä tuo mukanaan vaurautta. Vuonna 2017 kaikkien Suomen sisällä muuttajien keskimääräiset tulot olivat 20 561 euroa ja maahanmuuttajien (siirtolaisten) 8 988 euroa. Koko maan kaikkien työllisten keskimääräiset tulot olivat 30 987 euroa.

Kuntaliitto: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä