Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Kristian Sheikki Laakso

Kansanedustaja Sheikki Laakson ykköstavoite on saada Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie kuntoon. Kesäkuussa Laakso teki lisätalousarvioaloitteen, jossa hän esittää, että valtatien muuttamiselle nelikaistaiseksi keskikaidetieksi myönnettäisiin 190 miljoonaa euroa. 

Kierrätysalan yrittäjä, Kouvolan kaupunginvaltuutettu Kristian Sheikki Laakso on yksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän uusista edustajista.
Laakso tunnetaan paitsi erikoisesta nimestään, myös pitkäaikaisena autourheilutapahtumien organisaattorina, joita hän on järjestänyt kotiseudullaan Kymenlaaksossa sekä muuallakin Suomessa.
Sheikki-nimen alkuperä palautuu vuosikymmenien taakse, jolloin Laakso työskenteli huoltoasemalla bensapoikana.
&#8211; Työkaveri leikillään kutsui minua öljysheikiksi, ja sen jälkeen lempinimi jäi käyttöön. Vaihdoin sen viralliseksi etunimekseni jo 1990-luvulla, koska eivät monet minua edes tunne muulla nimellä, Laakso selvittää.
Elämässä voi pärjätä ahkeruudella
Laaksolla on taustallaan vaikea lapsuus ja nuoruus, eikä koulunkäyntikään aina maistunut. Konttoristi-yksinhuoltajaäidin ja alkoholisti-isän lapsena kasvanut Laakso kutsuu nuoruusvuosiaan hukatuiksi.
Haasteellisten tilanteiden keskeltä Laakso onnistui kuitenkin vaatimattomista oloista nousemaan yrittäjäksi ja nyt lainsäätäjäksi. Laakso jakaa kiitosta äidilleen.
&#8211; Hän on aina ollut suoraselkäinen ja oikeudenmukainen ihminen. Häneltä olen saanut ahkeruuden ja työmoraalin, joilla olen sitten päässyt elämässä eteenpäin. Periaatteeni on, että työt tehdään loppuun saakka, eikä luovuttaminen ole minulle vaihtoehto. Elämässä voi pärjätä olemalla ahkera ja luova.
Yrittäjähenkisyys ratkaisi puoluevalinnan
Laakso hakeutui mukaan perussuomalaisiin tutustuttuaan syvällisemmin puolueen ohjelmiin ja linjauksiin. Yrittäjähenkisyys sekä suomalaisen työn puolustaminen pitkälle ratkaisi puoluevalinnan.
-Harkitsin aikoinaan myös kokoomusta. Huomasin kuitenkin nopeasti ettei kokoomus ole enää yrittäjäpuolue, siitä on tullut suurpääoman edunvalvoja. Oman ajatusmaailman kannalta perussuomalaiset oli minulle käytännössä ainoa vaihtoehto.
Laakso on aloittanut eduskuntatyön aktiivisesti. Hän ei ole toistaiseksi hankkinut asuntoa pääkaupunkiseudulta, vaan on matkustanut junalla Kouvolan ja Helsingin väliä.
&#8211; Aikataulut ovat käteviä. Junamatkat voi käyttää työn tekemiseen, kuten sähköpostien purkamiseen.
Koska hallituksen muodostaminen venyi pitkäksi, valiokuntatyö ei ole toistaiseksi päässyt kunnolla alkamaan. Istuntosalissa Laakso on kuitenkin tähän saakka käyttänyt jo 12 puheenvuoroa. Laakson mukaan ilmapiiri perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on hyvä.
&#8211; Ryhmässä on todella hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Edustajat myös kannustavat toisiaan. Jos joku on vaikka pitänyt hyvän puheen, siitä saa tunnustusta ryhmältä. Perussuomalaisen ryhmän etuna on monipuolisuus: Kansanedustajilla on erilaista taustaa ja työkokemusta. Jokaisella on omat erityisen osaamisen alueensa, Laakso kiittelee.
Valtatie riittämätön nykyiselle liikenteelle
Laakson ykköstavoite eduskunnassa on saada Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie kuntoon. Kesäkuussa Laakso teki lisätalousarvioaloitteen, jossa hän esittää, että valtatie 15:n muuttamiselle nelikaistaiseksi keskikaidetieksi myönnettäisiin 190 miljoonaa euroa.
Valtatien parannustöitä on suunniteltu vuosikausia. Laakson mukaan tie on saatava nopeasti parempaan kuntoon kasvaneiden liikennemäärien ja etenkin ambulanssikuljetusten vuoksi.
&#8211; Tie on kapea ja riittämätön nykyiselle liikenteelle, kun nykyään myös venäläiset rekat ajavat Vaalimaan raja-asemalta tielle. Kotka-Hamina on Suomen suurin yleissatama, jonka kautta tulee konttialuksilta paljon rahtitavaraa liikenteeseen.
Ambulanssikyydit turvattava
Laakso korostaa, että Kotka-Kouvola-tiellä on myös oma erityispiirteensä, jota ei juurikaan muissa Suomen valtateillä ole.
&#8211; Sote-kuvioiden takia meiltä Kouvolasta loppui äskettäin leikkaava sairaala ja kaikki kiireelliset tapaukset viedään ambulanssilla Kotkan keskussairaalaan. Tiellä menee vuosittain jopa 500 ambulanssia Kouvolasta Kotkaan. Ahdas tie on jo nyt Suomen liikenneonnettomuustilastojen kärjessä. Uutena vaarana on kuitenkin se, että ne, ketkä eivät kuole liikenneonnettomuudessa, kuolevat ambulanssin kyydissä, koska ruuhkien vuoksi ambulanssit eivät pääse sujuvasti etenemään. Ohituspaikkoja ei ole.
&#8211; Liikennemäärät tiellä ovat jo nyt kestämättömällä tasolla, eikä liikenne ole ainakaan vähentymässä. Meillä päättäjillä on velvollisuus huolehtia perusasioista, kuten turvallisista ambulanssikyydeistä, Laakso sanoo.
Työllisyys nousuun byrokratian purkamisella
Laakson keskeisenä vaaliteemana oli työn antamisen ja ottamisen esteiden purkaminen. Laakso sanoo, ettei työllisyyttä ole mahdollista saada kasvuun, ellei byrokratiaa, kuten erilaisia lupakäytäntöjä ja pätevyysvaatimuksia ryhdytä purkamaan.
&#8211; Turhan monella alalla tilanne on se, että ennen kuin voi ottaa vastaan työpaikan, taskuissa on oltava erilaisia lippuja, lappuja ja kortteja ennen kuin työtä pääsee edes kokeilemaan.
Laakso ottaa esimerkin omasta elämästään osoitukseksi siitä, miten ajat ovat muuttuneet.
&#8211; Kun vuonna 1990 hain kuljetusliikkeeseen töihin jakeluauton kuljettajaksi, olin juuri saanut edellisenä syksynä ajokortin, eikä minulla ollut ammattikokemusta. Sain kuitenkin tilaisuuden kokeilla, miten työt lähtevät sujumaan. Lopputulos on ollut se, että olen työskennellyt alalla lähes 30 vuotta. Minulla on myös ollut oma kuljetusliike, joka on työllistänyt toistakymmentä kuljettajaa.
Nykyään pitäisi olla ammattipätevyyskortti, digikortti ja mahdollisesti vielä tieturvakortti ennen kuin pääsee edes koettamaan omia kykyjään alalla.
Eroon tarpeettomasta virkamiesruotsista
Erääksi työllistymisen esteeksi Laakso nostaa myös pakollisen virkamiesruotsin.
&#8211; Virkatehtävissä edellytyksenä on ruotsin kielen todennettu osaaminen, vaikka moni virkamies ei ole koskaan tarvinnut ruotsia tehtäviensä hoitamiseksi.
Laakso tietää, että hallituksen ulkopuolella kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat rajallisemmat kuin hallituspuolueen edustajalla.
Laakson arvion mukaan kuitenkin jopa yksittäinen kansanedustaja pystyy vaikuttamaan asiaosaamisella ja hyvin perustelluilla puheenvuoroilla.
&#8211; Uskon, että sellaista kansanedustajaa kuunnellaan, joka tietää asioista ja pystyy riittävän hyvin argumentoimaan oman näkemyksensä.
Työpaikkojen synnyttävä yksityissektorille
Pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen keskeisenä tavoitteena on työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin. Laakso sanookin, että työllisyyttä ajatellen hallitusohjelma on kaameaa luettavaa.
&#8211; Miten työllisyyttä voidaan nostaa, kun hallitus ei esitä ainuttakaan konkreettista toimenpidettä asiassa? Kaikki hallitusohjelman työllisyyteen liittyvät kirjaukset ovat erilaisten tutkimusten ja selvitysten varassa.
&#8211; Investointihankkeiden kautta työllistäminen on silmänlumetta, koska siinä käytetään yhteiskunnan verovaroja. Investoinnit sinänsä voivat olla hyvä asia, mutta ei se ole kestävää työllistämistä. Uusien työpaikkojen pitäisi syntyä yksityissektorille, jolloin samalla työn tekeminen kerryttää verotuloja valtiolle, Laakso huomauttaa.
Ilmastoa ei pelasteta ihmisiä kiusaamalla
Hallituksen ilmastotavoitteet viherveroineen tulevat kurittamaan kansaa ennennäkemättömällä tavalla.
Pääministeripuolue sdp:n tavoitteena myös on polttomoottoriautojen täyskielto. Sdp:n ilmasto-ohjelman mukaan tällä hallituskaudella tulisi laatia aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä.
Laakson mukaan järkeviä ilmastotekoja kannattaa aina tehdä, ei kuitenkaan kurittamalla ja ihmisiä kiusaamalla.
Kansanedustaja lataa täyslaidallisen sdp:n ilmastointoilusta.
&#8211; Polttomoottoriautojen täyskielto on täyttä huuhaata. Kansa ei sitä tule millään hyväksymään. Ensinnäkään tavallisella työssäkäyvällä perheellä ei edes ole varaa kalliisiin ekoautoihin. Ympäristöystävällisiä voisivat olla vain ne, joilla on siihen rahaa, Laakso ihmettelee.

Laakso lataa täyslaidallisen pääministeripuolueen ilmastointoilusta: Polttomoottoriautojen täyskielto täyttä huuhaata – ”Kansa ei tule millään hyväksymään”

Vaalivoiton myötä eduskuntaan nousee jopa 24 uutta perussuomalaisten kansanedustajaa. Yhteensä perussuomalaisten ryhmässä on 39 kansanedustajaa.

Yrittäjätaustainen Veikko Vallin lunasti ennakko-odotukset ja saavutti Pirkanmaalta eduskuntapaikan 4 564 äänen voimalla. Vallin on toiminut perussuomalaisissa jo aikaisemmin, sillä hän oli 2003 mukana rakentamassa nyrkkeilijä Tony Halmeen menestyksellistä vaalikampanjaa Helsingissä.
Vallin lähtee hyvillä mielin parlamenttiin ajamaan koko kansan asioita.
&#8211; Kansanedustajan tehtävä on elämänmuutos, joka tulee mielenkiintoiseen vaiheeseen omassa elämässäni. Eduskunnassa aion toimia kuten ennenkin, eli edistän niitä asioita, joiden vuoksi minut on valittu, Vallin sanoo.
Kansaa kiinnostavat arjen asiat
Hänen kärkiteemojaan ovat olleet erityisesti Suomen turvallisuus, yrittäjien aseman parantaminen sekä vanhustenhuollon tason nostaminen. Vallin sanoo yllättyneensä iloisesti omasta äänimäärästään, mutta perussuomalaisten vaalivoitto oli hänen mukaansa nähtävissä jo etukäteen.
&#8211; Se on näkynyt jo pitkään vaaliteltoilla ja kaikissa puolueen tilaisuuksissa. Väkeä on riittänyt. Perussuomalaiset nousivat voittoon siitä syytä, että meillä on oikeita vaaliteemoja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Niille on tilausta kansan parista, Vallin sanoo.
Luottamus perussuomalaisiin palautui
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä.
&#8211; Olen tyytyväinen omaan äänimäärääni ja tietysti myös perussuomalaisten kokonaistulokseen. Se kertoo siitä, että kansan luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on ollut tässä suuri merkitys. Vaalivoitto osoittaa myös, että perussuomalaisten kenttä ei ole lähtenyt niiden henkilöiden mukaan, jotka loikkasivat eduskuntaryhmästä kesällä 2017.
Perussuomalaiset profiloituivat näissä eduskuntavaaleissa muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla.
&#8211; Ilmastoasiat tulivat selkeästi esille kentällä vaalikampanjan aikana. Samoin maahanmuutto erilaisine lieveilmiöineen huolestuttaa ihmisiä.
Juusoa kiinnostaisi jatkossa vaikuttaminen erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
&#8211; Sen tarkemmin en ole vielä miettinyt. Asiakysymyksissä kykenen varmasti myös tarvittaessa tekemään yhteistyötä muiden puolueiden kansanedustajien kanssa. Katsotaan nyt ensiksi, miten hallitusneuvottelut lähtevät etenemään, Juuso sanoo.
Medialla peiliin katsomisen paikka
Brother Christmas –hyväntekeväisyyshahmona tunnettu yrittäjä Ari Koponen nousi ensiyrittämällään eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä keräten 5413 ääntä.
&#8211; Nyt on hyvä fiilis. Vaalikampanjaa tein sen minkä ehdin, vuorotyön ja opintojeni ohella. Tavoitteeni oli saada 5 000 ääntä ja se raja meni jopa rikki. Kiitän kaikkia äänestäjiä, Koponen sanoo iloisena.
Hän uskoo, että perussuomalaisten uudella ryhmällä on eduskunnassa vahvaa vaikutusvaltaa.
&#8211; Se on hyvä asia myös hallitusneuvotteluja ajatellen. Toki meidän pitää pystyä tekemään hyviä päätöksiä myös yli puoluerajojen.
Tulevaisuuden haasteista Koponen nostaa esille nuorten hyvinvoinnin heikkenemisen ja syrjäytymisen, jonka torjumiseksi Koponen aikoo toimia eduskunnassa.
&#8211; Syrjäytyminen käy lopulta kalliiksi valtiolle. Tämän vuoksi nuoriin tehtävät satsaukset ja ennaltaehkäisevät toimet kannattaa tehdä niin aikaisin kuin mahdollista. Kyse on arvovalinnoista ja viime kädessä päätöksistä, mihin halutaan ohjata rahaa. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittavaa rahaa voidaan leikata yritystuista ja maahanmuutosta, Koponen sanoo.
Päättäjät unohtaneet suomalaisten asiat
Savo-Karjalan vaalipiiristä eduskuntaan valittiin 5 793 äänellä lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija Sanna Antikainen.
&#8211; Nyt on hyvä ja onnellinen fiilis. Nyt vain väsyttää, mutta edessä olisi vielä yövuoro töissä. Olen yrittänyt tavoittaa työnantajaani jos onnistuisin siirtämään vuoron, Antikainen sanoi eilen maanantaina.
Hän uskoo, että perussuomalaisten vaalivoiton takana on ollut tyytymättömyyttä siihen, että päättäjät ovat sivuuttaneet tavallisen suomalaisen asiat.
&#8211; Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on heikentänyt Suomen kokonaisturvallisuutta ja siihen halutaan muutosta. Äänestäjien asialla tässä siis ollaan. 39 perussuomalaista kansanedustajaa on niin vahva ryhmä, että ei meitä voi sivuuttaa päätöksenteosta, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan kansalaisten tulisi saada enemmän tietoa eduskunnan päätöksenteosta.
&#8211; Minulla on tarkoituksena myös eri tavoilla pitää yhteyttä äänestäjiin ja kertoa heille, mitä eduskunnassa tapahtuu.
Halla-aho palasi europarlamentista
Helsingistä eduskuntaan palaa yhden europarlamenttikauden jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran jo 2011.
Muut uudet perussuomalaisedustajat ovat Vilhelm Junnila, Sebastian Tynkkynen, Jenna Simula, Juha Mäenpää, Riikka Purra, Jussi Wihonen, Kristian Sheikki Laakso, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Mauri Peltokangas, Minna Reijonen, Sakari Puisto, Mikko Lunden, Jari Koskela, Riikka Slunga-Poutsalo, Jukka Mäkynen, Veijo Niemi, Ano Turtiainen ja Jouni Kotiaho.
&nbsp;

Pirkanmaalta eduskuntaan noussut Veikko Vallin: Perussuomalaisten voitto oli nähtävissä vaaliteltoilla jo etukäteen