Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

kyläkoulut

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra joutuu yllättävään ja erilaiseen vaalitenttiin sekä saa myös kuvataidehaasteen Luokan edessä -ohjelmassa, jossa alakoululaiset tenttaavat eduskuntapuolueiden johtajia.

Puheenjohtaja Riikka Purra päätyy ohjelmassa avaamaan oikeisto- ja vasemmistopolitiikan eroja sekä pohtimaan, kumpaa hänen johtamansa puolue perussuomalaiset edustaa, kun Purralta kysytään, onko hän lapsena kannattanut joitain vasemmistolaisia arvoja, joiden kannattamisesta on sittemmin aikuisiällä luopunut.
Purra toteaa, että perinteinen oikeisto-vasemmistojako ei nykypäivän politiikassa ole enää kovin merkityksellinen. Hän sanoo, että nuoruusvuosista oma ajattelu ei ole suuresti muuttunut, mutta vuosien myötä eri asioita on helpompi ymmärtää.
&#8211; En osaa sanoa, kummalla puolella perussuomalaiset on. Meillä on puolueen ohjelmassa joitain asioita, jotka perinteisesti on laskettu vasemmiston puolelle. Me esimerkiksi pidämme tärkeänä hyvinvointiyhteiskuntaa. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa on palveluja, kuten koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto ja muita turvaverkkoja, jotka huolehtivat ihmisestä, kun hän ei itse siihen pysty. Näitä asioita kuitenkin Suomessa kannattavat kaikki, eli se ei ole enää vasemmistolainen ajattelutapa.
Kyselytunneilla kova kielenkäyttö kuuluu asiaan
Perussuomalaisten puheenjohtajana Purra on toiminut jo vajaat kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa hän on silti ollut mukana suhteellisen lyhyen ajan, vain muutamia vuosia. Mutta miksi Purra aikoinaan valitsi puolueekseen juuri perussuomalaiset?
Perussuomalaisiin Purra vastaa päätyneensä, koska koki, että vaihtoehdot kävivät vähiin.
&#8211; Kaikissa puolueissa on varmasti hyviä puolia, ja ne toivottavasti haluavat parantaa Suomen asioita, mutta puolueet lähestyvät asioita eri näkökulmista. En voinut lopulta harkita perussuomalaisten lisäksi muita puolueita – siitäkään huolimatta, että en ollut kaikista asioista samaa mieltä enkä välttämättä ihan kaikista asioista vieläkään.
Eduskunnan kyselytunteja Purra kuvaa lähinnä poliitikkojen esiintymistunneiksi, joissa kielenkäyttö on kovaa, mutta se kuuluu asiaan. Purralta kysytään, onko häntä kiusattu kyselytunnilla.
&#8211; Siellä räiskyy. Vaikka välillä motkotetaan ja käytetään terävää kieltä, se ei silti ole kiusaamista, vaan politiikkaa. Hallitus kertoo, että on tehnyt asioita oikein, ja oppositio sanoo, että olette tehneet huonosti. Puolueet myös muuttuvat vaalikausilla. Välillä ollaan oppositiossa ja välillä hallituksessa.
Inkluusio ei toimi
Koska Luokan edessä -ohjelma on tuotettu koulumaailmassa, Purra saa eteensä myös kysymyksen koulutuksen resursseista, koulutuksen parantamisesta sekä mahdollisista leikkauksista.
Oppilasmäärien väheneminen uhkaa monia Suomen kyläkouluja. Purra nostaakin esille, että syrjäseuduilla kunnat voisivat tehdä yhteistyötä koulutuspalvelujen järjestämisessä.
&#8211; Tasa-arvoinen koulu viittaa esimerkiksi siihen, että kaikilla oppilailla on hyvä koulu, johon voi mennä ja jossa saa opetusta. Oma kysymyksensä kuitenkin on, täytyykö koulu olla ihan jokaisessa kunnassa, kun tiedetään, että joillakin alueilla on kouluja, joissa on hyvin vähän lapsia. Tällaisissa tilanteissa naapurikunnat voisivat tehdä yhteistyötä.
Purra myöntää, että resurssipula näkyy valitettavasti kouluympäristössä tänäkin päivänä.
&#8211; Tiedän, että koulujen välillä on eroja esimerkiksi siinä, että toisissa kouluissa on käytössä paremmat välineet kuin toisissa. Suomalaista koululaitosta on aiemmin kutsuttu kruununjalokiveksi, koska se on ollut aikoinaan yksi maailman parhaita. Tänä päivänä koululaitos ei ole enää ihan yhtä hyvässä kunnossa, mutta toivottavasti sitä voidaan jatkossa parantaa sellaiseksi, että koulussa ei pelkästään opi asioita &#8211; siellä voi myös viihtyä.
Purra moittii suomalaiskoulujen inkluusiomallia huonosti toimivaksi.
&#8211; Vaikka perusidea siitä, että kaikki opiskelevat yhdessä, on hyvä, olen kuitenkin sitä mieltä, että pitäisi palata siihen, että olisi tasoryhmiä ja erityisluokkia, joissa erilaista tukea ja apua tarvitsevia oppilaita voisi auttaa nykyistä paremmin.
Aikuiset maksakoot itse kulttuuristaan
Pitäisikö kulttuuria tukea enemmän? Kysymys on valtavan laaja, ja sitä voisi lähestyä eri näkökulmista. Purra kuitenkin päätyy vastaamaan, että koska nykyisin kulttuuria tuetaan jo varsin kattavasti, lisätuki ei ole enää tarpeen.
&#8211; Kulttuuria on niin monenlaista. Voidaan verrata vaikka lastenkulttuuria sellaisiin kulttuurihankkeisiin, joihin käytetään paljon rahaa mutta jotka eivät kuitenkaan kiinnosta ihmisiä laajemmin.
Lasten kulttuurin tukemista Purra kuitenkin pitää yleisesti järkevänä.
&#8211; Olipa kyse sitten liikunnan tai musiikin harrastamisesta tai vaikka kuvataiteista, niin sen tukeminen on yleensä perusteltua. Sen sijaan mielestäni aikuiset voivat maksaa itse, jos haluavat nauttia jostain erikoisesta kulttuurista.
Luokan edessä -ohjelmassa Purra joutuu yllättäen myös itse harrastamaan kuvataiteita, koska häntä pyydetään maalaamaan omakuva, johon tehtävän ohjeistuksen mukaan saa käyttää aikaa vain pari minuuttia.
Voit katsoa koko ohjelman <a href="https://www.ruutu.fi/ohjelmat/luokan-edessa">täällä</a>, ja samalla näet, millainen Purran taiteilemasta omakuvasta tuli.
&nbsp;

Lapsilta yllättäviä kysymyksiä Riikka Purralle Luokan edessä -ohjelmassa: ”Pitäisikö kulttuuria tukea lisää?”, ”Miksi valitsit perussuomalaiset?”

Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla uuden maaseutupoliittisen ohjelman. Kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen ohjelmaan ja siinä esitettyihin toimiin maaseudun ja maatalouden elinvoiman parantamiseksi.

&#8211; Ohjelmassa tulee hyvin esiin se, että maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea. Suomen vientiteollisuus nojaa maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen varaan. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen maaseutu ja elinvoimainen maa- ja metsätalous ovat aivan avainasemassa, Jari Koskela muistuttaa.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaiset haluaa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä tarkoittaa riittävien asumisen ja elämisen edellytysten turvaamista myös kaupunkien ulkopuolella. Koskela muistuttaa, että <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ecc7a371-b451-544b-9255-18a1bdf38990">yhä useampi suomalainen haluaa asua maalla</a>. Hänen mukaansa voidaan kysyä, onko hallitus riittävästi antanut ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia haaveitaan. Erityisesti korona-aikana lisääntynyt etätyö olisi tarjonnut tilaisuuden laajemmillekin asumis- ja elämäntapamuutoksille.
&#8211; Valitettavasti hallitus on tietoisella politiikallaan lähinnä näivettänyt maaseutua entisestään. Liikkumisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin elää maalla, koska auto on siellä välttämättömyys.
&#8211; Maaseudun monia elinkeinomuotoja on myös aktiivisesti ajettu alas. Esimerkkinä voidaan nostaa niin turveala, maatalous kuin metsäteollisuuskin. Samalla on myös tehty esimerkiksi politiikkaa, joka ajaa alas niin kyläkouluja kuin pienten paikkakuntien lukioitakin. Tämä vähentää pienten kuntien pito- ja vetovoimaa, Koskela harmittelee.
Yhteistyötä lisättävä yli kuntarajojen
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan lähikoululisää maaseutujen alakouluille, jotta vielä olemassa olevia kyläkouluja ei lakkautettaisi. Puolue haluaa myös tarkastella oppilaaksiottoalueita uudelleen niin, että koulun voisi valita myös kuntarajojen yli.
&#8211; Olen pitänyt esillä lisääntyvän seutuyhteistyön merkitystä. Pienten kuntien pitää jatkossa varmasti tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, ja koulutussektori on aivan olennainen alue, jossa yhteistyötä yli kuntarajojen on lisättävä, Koskela linjaa.
Maanviljelijän toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset haluaa ohjelmassaan tarkastella kaupan asemaa sekä kaupan ja tuottajien välisiä pitkiä sopimuksia. Puolueen mielestä sopimuksiin pitää tehdä aito mahdollisuus hinnantarkastuksiin, jotta nopeasti kasvavat tuotantokustannukset eivät ajaisi viljelijöitä konkurssiin.
&#8211; Maanviljelijän asema on aivan liian huono suhteessa kaupan asemaan. Tähän on yksinkertaisesti saatava muutos, jotta meillä on maataloutta vielä tulevaisuudessakin, Koskela sanoo.
Myös valtion on tehtävä oma osansa
Koskela muistuttaa, että myös valtion on tehtävä oma osansa maatalouden helpottamiseksi. Maatalousyrittäjät eivät voi elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, tuleeko alalle lisää tukipaketteja vai ei.
&#8211; Tarvitsemme maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Lisäksi maataloudelle ei voi enää asettaa epärealistisia päästötavoitteita, jotka vain ajavat tiloja mahdottoman eteen. Maa- ja myös metsätaloutta on viime vuosien keskustelussa käsitelty liikaa vain päästölähteinä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoajina. Tällaisesta ajattelusta on päästävä eroon. Maa- ja metsätalous ovat hyvinvointivaltiomme selkäranka, joka vihdoin ja viimein tarvitsee ansaitsemansa kunnioituksen, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Koulukiusaaminen on puhuttanut jälleen eduskuntaa, kun Vantaalla tapahtunut kouluväkivallanteko tuli uutisotsikoihin.

Perussuomalaisten kansanedustajat ottivat vahvasti kantaa koulukiusaamista ja -väkivaltaa vastaan viime torstain kyselytunnilla. Kansanedustaja Jenna Simula nosti tuolloin esille myös kiusaamista lisäävät ilmiöt, kuten kyläkoulujen lakkauttamiset, avoimet oppimisympäristöt ja vieraskielisten lasten määrän hurjan kasvun.
Simula ei vakuuttunut opetusministerin antamista vastauksesta, ja jättikin tänään asiasta lisäksi kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
&#8211; Jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä kysyn hallitukselta, millä keinoilla se tukee kyläkoulujen säilyttämistä. Nähdäkseni nykyisen opetussuunnitelman mukaiset avoimet oppimisympäristöt ja suuremmat kouluyksiköt ovat omiaan lisäämään kiusaamistapauksia, Simula perustelee.
Kyläyhteisössä välitetään toisista
Simulan mukaan kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa pieniä kyläkouluja on lakkautettu ja lapset on siirretty suurempiin kouluyksiköihin, joissa lapset ja aikuiset eivät välttämättä edes juuri tunne toisiaan.
Kiusaamista voi olla tästä syystä vaikeampi huomata, eikä yhteisyydellä ole samanlaista sijaa kuin aiemmin.
&#8211; Kyläyhteisöissä ja kyläkouluissa usein koko kylä kasvattaa lapsia yhdessä. Moni vanhempi haluaakin lapsensa sellaiseen kouluun, joissa on perinteiset luokat ja luokkahuoneet sekä selkeä päivän kulku. Näkeekö hallitus lainkaan, millainen merkitys yhteisöllisyydellä on koulun ilmapiiriin ja turvallisuuteen? Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kiusaamisongelmaan pystyttäisiin puuttumaan nykyisissä avoimissa oppimisympäristöissä? Simula kysyy.
Opetusministeri Li Anderssonin on vastattava jätettyyn kysymykseen kolmen viikon kuluessa.

Simula vaatii hallitukselta toimia kyläkoulujen säilyttämiseksi: ”Isot uudet koulut omiaan lisäämään koulukiusaamista”

Etäopiskelumahdollisuus saisi jäädä keinovalikoimiin myös poikkeusolojen päätyttyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
 
Kun koulut ja oppilaitokset siirtyivät maaliskuun puolivälissä koronapandemian vuoksi pääosin etäopetukseen, oli se valtava ponnistus niin opetushenkilöstölle kuin oppilaillekin. Nopeasti löydettiin kuitenkin laitteet, sovellukset ja toimintatavat, joiden avulla opetus ja opiskelu sujuu pääosin hyvin.
&#8211; Vaikka etäopetus otettiin käyttöön poikkeusolojen niin vaatiessa, tulee meidän hyödyntää siitä saadut hyvät kokemukset jatkossakin, sanoo Riikka Slunga-Poutsalo.
Apua kyläkouluille etäopetuksesta?
Suomen kyläkouluja lakkautetaan laskennallisiin säästöihin vedoten, kun lasten määrä niissä vähenee. Seurauksena kuitenkin kuljetuskustannukset kasvavat ja kuljetusoppilaiden päivät pitenevät – lepoon ja harrastuksiin jää yhä vähemmän aikaa.
&#8211; Kyläkouluissa etäopetusta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi niillä oppitunneilla, joilla oppilaita on hyvin vähän. Opettaja voisi pitää tunnin joltain toiselta koululta käsin ja vaikka useammankin kyläkoulun oppilaille yhtä aikaa, Slunga-Poutsalo puntaroi.
Etäopetus on joillekin parempi vaihtoehto
Osalle oppilaista meneillään oleva etäopetusjakso on ollut suuri helpotus. Koulukiusatut ja hiljaisemmat, introvertit oppilaat sekä huonosta sisäilmasta kärsivät oppilaat ovat saaneet rauhassa keskittyä oppimiseen ilman sosiaalisia paineita ja terveysmurheita.
&#8211; Etäopiskelumahdollisuus saisi näiltäkin osin jäädä keinovalikoimiin myös poikkeusolojen päätyttyä, toivoo Slunga-Poutsalo.

Slunga-Poutsalo: Etäopetuksen hyödyt käyttöön kuntien kouluverkko- ja opetussuunnittelussa